Lue keskustelun säännöt.
Oon niin kyllästynyt siihen, että mua luullaan tyhmemmäksi ja oudommaksi, kuin todellisuudessa olen.
08.06.2016 |
Tämä kaikki alkoi 8 -luokalla yläasteella. Sain kuulla useammalta, että puhun oudosti.
Että ääneni on tasainen robottimainen tai, että puhun kokoajan yhdellä nuotilla. Pahimmillaan sanottiin, että kuulostan ihan vammaselta.
Aloin hävetä ääntäni entistä enemmän. Olen ennenkin ajatellut itse, että ääneni kuulostaa ihan vammaselta, mutta oon luullut ongelman olevan pääni sisällä, mutta sen jälkeen, kun sain kuulla tuota ulkopuolisilta ihmisiltä, olen ruvennut häpeämään puheääntäni.
Olen muutenkin ujo ja aloin olemaan entistä hiljaisempi. Koska minusta tuntui, että nolaan vain itseni.
Myöskin minua luullaan jotenkin yksinkertaiseksi ja oudoksi.
Minun on vain jotenkin niin vaikeaa olla "vieraampien" seurassa. Esiintyminen esimerkiksi jännittää ja minun vaikea katsoa silmiin. Ja olen muutenkin varmaan ihan vammasen näkönen.
Mun on vaan vaikea jostain syystä katsoa silmiin ainakaan pitkään.
Myöskin ulkoinen olemukseni on jotenkin sellainen en oikein osaa selittää, kun olen jotenkin liian hermona.
Puhuminen tuntuu vaikealta ja mietin kokoajan ääntäni enkä myöskään meinaa keksiä mitään puhuttavaa.
Minua pidetään outona ja yksinkertaisena ja jossain kohtaa usein hämmästytään, kun olenkin viisaampi.
Minusta tuntuu, että olen sisäisesti viisampi ja normaalimpi kuin mitä osaan ulkoisesti ilmaista sekä ajatukseni ovat selkeitä.
Usein ihmetelleen myöhemmin, kun olenkin kuulemma niin viisas.
Mistä tämä voi johtua????
Kommentit (10)
No tossahan sen aika lailla selität, että et saa ilmaistua todellista itseäsi ulospäin. Pidättele asioita sisälläsi, jolloin toiset joutuvat arvailemaan ja päättelemään paljon. He täydentävät puuttuvat osat arvaamalla. Ja ne rajaukset sitten menevät aika usein pieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta taas tuntuu että olen ufo toisille. En tiedä olenko ruma vai käyttäydynkö jotenkin tyhmän oloisesti, vaikken omasta mielestäni moinen ole ja ihan aikusten keskellä. Jos tunnen ympäriston jotenkin epämukavaksi, epävarmaksi => ahdistavaksi niin käytökseni on myös sen mukainen. En pysty olemaan oma itseni joten alan käyttäytymään erikoisesti. Kun olen vihdoin yksin saan huokaista helpotuksesta ja rentoutua.
Kyllä minusta tuntuu että tuossa sinun hommassasi on jotain pahan olon purkaamista sinua kohtaan, tai sinussa on jotain sellaista mitä heillä ei ole ja se saattaa heitä ärsyttää.
T: Koulukiusattu.
Oletko vielä sellainen ilmeetön, jonka naamasta ei voi lukea yhtään mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lika barn leker bäst tarkoittaa että älyllisesti alemmat eivät snaijaa kuka sä olet.
Vierailija kirjoitti:
Aspergerin syndroomaa veikkaan.
Lukaisepa täältä juttuja: http://javu.kapsi.fi/asperger/
Palstamammat ei tiedä edes mitä asperger tarkoittaa, kun alapeukuttelevat tätä. Heillehän aspergerin syndrooma on vain yksi haukkumanimitys muiden joukossa, kun he sitä niin tiuhasti täällä viljelevät. Ap:n kuvauksessa on paljon tyypillisiä aspergerin piirteitä, kuten tuo vaikeus katsoa silmiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta vaikutat kivalta. Olen itsekin vähän outo, en kyllä ehkä yhtä paljon, ja ymmärrän tunteesi. Opettele tykkäämään itsestäsi, koska jos olet kuin minä, niin vanhemmiten ihmisten ajatukset kiinnostaa yhä vähemmän ja olet yhä selvemmin outo.
Kuinka nuori olet? Sanoisin, että ajan ja elämänkokemukse myötä helpottaa. Kirjoituksesi perusteella vaikutat älykkäältä ja herkältä ihmiseltä. Löydä vahvuutesi ja vahvista niitä. Ujous ja herkkyyskin voi kääntyä lopulta voimavaraksi. Älä välitä noista asperger kommenteista. Monilla on asperger -tyyppisiä piirteitä. Toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Ihmiset vain ovat erilaisia ja se on ihan normaalia.
Olet spesiaali. En tarkoita vittuilla, vaan oikeasti. Olet spesiaali tässä keskinkertaisten lampaiden maailmassa.