Lue keskustelun säännöt.
Mokasinko tällä viestillä ainoan ystävyyssuhteeni?!?! Analysoikaa!!!
07.06.2016 |
Olen 22-vuotias. Olen jäätävän ujo ja epävarma, ja sosiaaliset taitoni ovat jotenkin puutteelliset. Monien vuosien kaverittomuus on saanut mut välttelemään muita ikätovereitani, enkä enää edes yritä saada ystäviä. Kuitenkin eräs kauempana asuva lapsuudenkaveri on jotenkin pysynyt matkassa. Näemme aina silloin tällöin. Nyt hän taas laittoi viestiä (hän ehdottaa aina tapaamista, sillä minä en uskalla ottaa yhtään kehenkään minkäänlaista yhteyttä) ja kyseli, että milloin voisimme tavata. Jos jotain vihaan, niin viestittelyä. INHOAN sydänjuuriani myöten saada viestejä jossain Whatsapissa. Viestin saaminen saa mut kauhun valtaan. En uskalla mennä heti katsomaan sitä viestiä, koska lähettäjä näkisi, että olen nähnyt sen. Jos sitten menen katsomaan sen viestin, alan paniikissa naputella viestiä, jotta en olisi liian hidas. Tässä vaiheessa tajuan, että toinen näkee ne kolme pistettä. Ajattelen, että toinen analysoi sitä, kuinka kauan kirjoitan. Yksinkertaisimmatkin viestit jopa perheenjäsenille kirjoitan monta kertaa, mietin, onko väärintulkinnan vaaraa, valitsen hymiöt ja emojit suurella tarkkuudella ja pohdiskelen viestin sisäisiä vivahteita ja merkityssuhteita. Kirjoitan mahdollisimman lyhyitä ja tylsiä viestejä, jotka päättyvät poikkeuksetta :D-hymiöön. TIEDÄN, mutta inhoan tekstaamista niin järkyttävän paljon, että yritän vain jotenkin hoitaa sen alta pois.
Anyway, nyt sitten se pahin on tapahtunut. Mietimme sitä, missä näemme kaupungilla, ja ehdotin erästä paikkaa ja kysyin, mihin kellonaikaan hän pääsee tulemaan. Hän vastasi pari tuntia sitten: "Ööö..." tai jotain siihen suuntaan. En muista, miten keskustelu tarkalleen ottaen meni, sillä heitin puhelimen sängyn alle puhtaan kauhun vallassa enkä tasan uskalla katsoa, onko hän laittanut mitään tuon jälkeen. Tuskin, koska kuulisin kyllä jos viesti tulisi. EN TIEDÄ MITÄ NYT PITÄÄ TEHDÄ. En tasan aio laittaa mitään viestiä. Olen oikeasti aivan kauhuissani :D Tätä olen aina pelännyt ja nyt se sitten tapahtui.
Kommentit (27)
Minä analysoisin tuon "ööö":n niin, että ystäväsi miettii mikä aika ja paikka sopisi hänelle parhaiten, eikä osaa vielä luvata mitään tarkempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Komppaan kakkosta, minä kirjoitan usein jotain vastaavaa, esim. vartoos ny tms. jotta kaveri näkee minun nähneen viestin ja että tarkistan vielä että onko minulla vapaata silloin. Mitä ihmettä muuta se muka edes voisi tarkoittaa jos sanoit tyyliin näin että "Amarillossa olis kiva käydä, sopiiko sulle klo 17 :)?" Öö Amarillo on ihan paska? Öö kuka on hereillä klo 17? Öö miksi sää kysyt että sopiiko mulle koska sun pitäisi tietää mun olevan työkyvyttömyyseläkkeellä eikä mulla ole koskaan menoa yhtään minnekään VARSINKAAN kello 17?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mäkin mietin ja pohdiskelen ja muuttelen paljonkin viestiä, sitä enemmän mitä vähemmän tuttu vastaanottaja. Mutta enpä ole siitä ymmärtänyt panikoida tai pelotella itseäni. Esimerkiksi jos kirjoitan viestiä ja siinä on ne kolme pistettä niin mulla saattaa sen viestin kirjoitus keskeytyä jo lastenkin takia, jolloin yhden lauseen kirjoittamiseen voi näennäisesti mennä vaikka tunti. Että jos haluaa ajatella minun olevan niin hidas kirjoittaja niin siitä vaan :)
Oletko miettinyt miksi olet noinkin hysteerinen asiassa? Ehkä suurentelet asiaa turhan isoihin mittakaavoihin. Ajattele että olet inhimillinen ihminen joka tekee joskus virheitä ja ne eivät ole peruuttamattomia. Ihmiset eivät normaalisti ole niin tuomitsevia kuin kuvittelet, valtaosa on hyvinkin empaattisia ja se, että esimerkiksi kerrot rehellisesti myös heikkouksistasi, usein lähentää ihmisiä hirveästi. Älä keskity täydellisyyden tavoitteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Montakohan vuotta ap kirjoitti pitkää aloitustaan?
Tunnistin itseni ap:n kirjoituksesta. Ei ole kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap. Tarvitset apua. Hakeudu paikallisiin mielenterveyspalveluihin. Pääset ahdistuneisuudestasi ja liiallisesta kontrolloimisesta terapian avulla eroon. Sosiaaliset taidot harjaantuvat vain harjoittelemalla. Aika moni epäonnistumisten jälkeen tekee kuten sinä, eli suojautuu eristäytymällä. Tämä vain parentaa asiaa
Miksi et vaan soita kun toinen laittaa viestiä? Jos kerta viestin naputtelu on painajaista. Itse soitan usein jos asia on pidempi enkä vain jaksa kirjoittaa viiden sivun sepustusta.
Sun pitäisi kyllä siedättää itsesi normaaliin pakolliseen sosiaalisuuteen, kaupan kassalle tms asiakaspalvelutyöhön. Minä olin yhtä ujo joskus, mutta pääsin tuttavan yritykseen töihin, nykyään saan vieroitusoireita jos en näe tarpeeksi ihmisiä :D. Älä ota itseäsi turhan vakavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos viimeisin viesti, mitä näit on tuo "ööö", niin vilkaise nyt ihmeessä, onko sieltä tullut joku vastaehdotus tai tarkentava kysymys. Jos halusi vaikka miettimisaikaa (tsekkaa kalenterinsa)? Jos halusi varmistaa, että ymmärtää paikan oikein? tms... "öööö" on vähän sellainen "annapa kun mietin hetken"-kommentti (no jolle kulle voi olla myös "no nyt en tajuu", mutta sitten vaan tarkennetaan jos näin on). Viestithän on helppoja, kun saa miettiä rauhassa eikä tarvi heti vastata (kuten puhelimessa).
Minäkin suosittelen terapiaa. Olin itse samanlainen siinä vaiheessa kun masennuksen oli paha ja olin ihan vainoharhainen sen suhteen että kaikki vihaavat minua ym. Sulla syy eri mutta eihän noin voi elää, hae apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap taitaa olla sängyn alla piilossa kauhulla ajattelemassa kaikkia ketjuun tulleita viestejä joihin joku saattaa jopa odottaa vastausta. Tai jotain.
Aluksi tosiaan kannattaisi koittaa jotenkin hoitaa tuota viestipaniikkia ja sitten muuta ihmisten tapaamiseen liittyvää paniikkia.
Kuten moni on sanonut niin ööö... tarkoittaa hetken miettimistä. Toinen voi myös olla hiukan yllättynyt (positiivisesti), jos et koskaan ole ehdottanut ja nyt rohkaistuit. Nyt hakeudut ammattiauttajan puheille niin pääset kiinni normaaleihin asioihin. Tuo vain pahenee tuosta ja sulla on koko elämä edessäsi.
Mulla oli samaa kun kärsin masennuksesta. Juurikin aivan vainoharhaista vatvomista ja ihmispelkoa. Voin lohduttaa että sosiaaliset taidot karttuvat iän myötä, ei jaksa niin paljon miettiä mitä muut ajattelevat.
Kirjoitatko puhelimella kommenttisi tänne av:lle?
Minulla on ollut paniikinomaista suhtautumista mieskavereiden viesteihin. Olen saattanut pantata lukemista päiviä varmaan. Varsinkin sähköpostin lukemista olen voinut viivytellä useita päiviä.
Miulla hieman samaa vikaa että keskityn edelleen vähän liikaa tekstin mahdollisiin merkityksiin ym. Pelkäsin teini-ikäisenä kuollakseni myös puhelimella soittamista.
Siulla kyllä kuulostaa tuo pelko jo aika hallitsemattomalta. Voisi olla hyvä keskustella asiasta ammattilaisen kanssa. Osaa neuvoa miten kouluttaa itseään noihin vaikealta tuntuviin tilanteisiin.
Oman kokemuksen mukaan parhaiten toimii kun vaan alkaa pakottaa itseään eteenpäin. Ei ole maailmanloppu jos alkuunsa vähän änkyttää puhelimessa tai viestin sisältö ei olekaan niin tarkkaan muotoiltu.
Tsemppiä! :)
"Mokasinko tällä viestillä...?"
Et kertonut mikä se sun viestis sitten oli.
Aika vaikea on analysoida jotain "ööö..."tä