Lue keskustelun säännöt.
Lapsia vain näillä ehdoilla
Tabermann
05.06.2016 |
Olen tullut siihen lopulliseen päätökseen että hankin vielä omia biologisia lapsia, mieluusti useamman mutta vain seuraavin ehdoin. Tästä en jousta missään olosuhteissa. Lapsia tulee minulle vain avioliitossa jossa on avioehto ja sen lisäksi äidin kanssa kirjallinen sopimus siitä että avioerotilanteessa lasten huoltajuus jää minulle.
Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?
Olen selvästi keskimääräistä paremmin toimeentuleva, urheilullinen ja hyvän näköiseksikin sanottu raitis mies.
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä naiselle takaisi että kun on sinulle mieleinen määrä lapsia niin haluat eron...
Minä en suostuisi, rakastan lapsiani.
Jokainen mies kuitenkin joutuu tämän esittämäsi asian hyväksymään. Miksi se on sinulle kohtuutonta?
Minä pyrkisin yhteishuoltajuuteen ensisijaisesti, ainoastaan jos (minun tapauksessani miehestä) toisesta vanhemmasta ei olisi hoitamaan lapsia/lasten asioita asiallisesti on yksinhuoltajuus vaihtoehto.
Miksi et sinä tekisi sopimusta jossa erotilanteessa molemmat sitoutuvat yhteishuoltajuuteen ja toimimaan lapsen parhaaksi (jos tällainen sopimus olisi mahdollinen)?
T. Se jolle vastasit.
No okei, tehdään sellainen sopimus että on YHTEISHUOLTAJUUS ja siinä lähivanhempana minä mies. Tällainen varmaankin on jo mahdollista. Tämä voi tarkoittaa että äiti tapaa lapsiaan esimerkiksi joka toinen viikonloppu ja maksaa minulle elatusmaksuja. Miltä kuulostaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluat paremmat mahdollisuudet huoltajuuskiistassa, käytä runsaasti perhevapaita. Myös isä voi jäädä hoitovapaalle tai jopa vanhempainvapaalle, jos ei aiota imettää suositellusti.
En tekisi lapsia tuollaisilla ehdoilla. Avioehto olisi ok, mutta selvästikään ap ei osaa ajatella avioerotilannetta lapsien kannalta, vaan ajattelee vain omaa etuansa. Itsekkäältä vaikuttaa. Haluan lasteni isänkin osata laittavan lapsen edun etusijalle, ja mielestäni se tarkoittaa, että lapsella on oikeus kumpaankin vanhempaansa. Sitä paitsi, eikö lapsi saa tietyn ikäisenä valita itse, kumman vanhemman luona asuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä naiselle takaisi että kun on sinulle mieleinen määrä lapsia niin haluat eron...
Minä en suostuisi, rakastan lapsiani.
Jokainen mies kuitenkin joutuu tämän esittämäsi asian hyväksymään. Miksi se on sinulle kohtuutonta?
Minä pyrkisin yhteishuoltajuuteen ensisijaisesti, ainoastaan jos (minun tapauksessani miehestä) toisesta vanhemmasta ei olisi hoitamaan lapsia/lasten asioita asiallisesti on yksinhuoltajuus vaihtoehto.
Miksi et sinä tekisi sopimusta jossa erotilanteessa molemmat sitoutuvat yhteishuoltajuuteen ja toimimaan lapsen parhaaksi (jos tällainen sopimus olisi mahdollinen)?
T. Se jolle vastasit.
No okei, tehdään sellainen sopimus että on YHTEISHUOLTAJUUS ja siinä lähivanhempana minä mies. Tällainen varmaankin on jo mahdollista. Tämä voi tarkoittaa että äiti tapaa lapsiaan esimerkiksi joka toinen viikonloppu ja maksaa minulle elatusmaksuja. Miltä kuulostaa?
Mutta siltikään sopimus ei olisi lainvoimainen, sillä ei ole mitään merkitystä lastenvalvojalle.
Enkä kyllä usko, että monikaan äiti suostuisi myöskään etä-äidiksi. Jos halutaan olla tasapuolisia niin sitten viikko ja viikko-systeemi on hyvä.
Vautsi. Toivottavasti jokainen nuori mies lukee tämän threadin. Pistetäänpä jakoon fesessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä naiselle takaisi että kun on sinulle mieleinen määrä lapsia niin haluat eron...
Minä en suostuisi, rakastan lapsiani.
Jokainen mies kuitenkin joutuu tämän esittämäsi asian hyväksymään. Miksi se on sinulle kohtuutonta?
Minä pyrkisin yhteishuoltajuuteen ensisijaisesti, ainoastaan jos (minun tapauksessani miehestä) toisesta vanhemmasta ei olisi hoitamaan lapsia/lasten asioita asiallisesti on yksinhuoltajuus vaihtoehto.
Miksi et sinä tekisi sopimusta jossa erotilanteessa molemmat sitoutuvat yhteishuoltajuuteen ja toimimaan lapsen parhaaksi (jos tällainen sopimus olisi mahdollinen)?
T. Se jolle vastasit.
No okei, tehdään sellainen sopimus että on YHTEISHUOLTAJUUS ja siinä lähivanhempana minä mies. Tällainen varmaankin on jo mahdollista. Tämä voi tarkoittaa että äiti tapaa lapsiaan esimerkiksi joka toinen viikonloppu ja maksaa minulle elatusmaksuja. Miltä kuulostaa?
Miksi ei viikko-viikko ja kumpikin hoitaa oman viikon kustannukset ja vaatteet yms puoliksi kulut?
Kun sinulla on selvästi tämmöinen agenda tasavertaisuudesta.
Tee mielummin lapsia vain näillä ehdoilla niin toimii:
- Ei seksiä ennen avioliittoa
- Avioliittoon avioehto
- Vaadit olla hoitovapaalla ainakin kaksi vuotta per lapsi, ja lisäksi teet lyhennettyä työviikkoa kunnes lapset menevät kouluun
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suostuisin tuohon, mutta entä jos
a) petän sinua naapurin Arskan kanssa, tulen raskaaksi ja väitän, että lapsi on sinun
b) emme pystykään saamaan lapsia, sinulla on huonot siittiöt tai minulla huonot munasolut
c) olemme eroamassa ja sinä joudut onnettomuuteen, jossa sokeudut ja halvaannut: haluatko silti edelleen lasten huoltajuuden?
Vierailija kirjoitti:
Tee mielummin lapsia vain näillä ehdoilla niin toimii:
- Ei seksiä ennen avioliittoa
- Avioliittoon avioehto
- Vaadit olla hoitovapaalla ainakin kaksi vuotta per lapsi, ja lisäksi teet lyhennettyä työviikkoa kunnes lapset menevät kouluun
Tadaa, ja lähivanhemmuus on sinun mahdollisessa erossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee mieleen kaverini joka ennen lasten hankkimista oli sitä mieltä että hänhän ei lapsiaan päiväkotiin vie.
No, yksi uhmaikä, ja molemmat lapset tikkana päivähoitoon.
Maa on täynnä yh-vanhempia jotka riemusta kiljuen suostuisivat 50-50-vastuunjakoon - jos toinen osapuoli siihen kykenisi/suostuisi, mutta ei nyt sentään puhuta siitä vaan isän oikeudesta omistaa teoreettiset jälkeläisensä kokonaan.
(Vinkki: sellaista oikeutta ei ole. On vain lapsen oikeus vanhempiinsa.)
Vierailija kirjoitti:
En tekisi lapsia tuollaisilla ehdoilla. Avioehto olisi ok, mutta selvästikään ap ei osaa ajatella avioerotilannetta lapsien kannalta, vaan ajattelee vain omaa etuansa. Itsekkäältä vaikuttaa. Haluan lasteni isänkin osata laittavan lapsen edun etusijalle, ja mielestäni se tarkoittaa, että lapsella on oikeus kumpaankin vanhempaansa. Sitä paitsi, eikö lapsi saa tietyn ikäisenä valita itse, kumman vanhemman luona asuu?
Ap tässä. Ehei, en ajattele omaa etuani enkä myöskään tavoittele tasa-avoa. Haluan vain vastaavat oikeudet mitkä naisella on siinä tilanteessa, että mitään sopimuksia ei tehdä. Se on kuitenkin se yleisin tilanne. Rakkaudesta naimisiin ja lapsia. Niin se elämä menee. Kunnes tulee ero. Ja mies on siinä tilanteessa, mihin kukaan nainen ei missään olosuhteissa suostuisi. Miehen kuitenkin on pakko.
Kiitos kaikille osallistuneille. Asioiden laita tuli hyvin selväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tekisi lapsia tuollaisilla ehdoilla. Avioehto olisi ok, mutta selvästikään ap ei osaa ajatella avioerotilannetta lapsien kannalta, vaan ajattelee vain omaa etuansa. Itsekkäältä vaikuttaa. Haluan lasteni isänkin osata laittavan lapsen edun etusijalle, ja mielestäni se tarkoittaa, että lapsella on oikeus kumpaankin vanhempaansa. Sitä paitsi, eikö lapsi saa tietyn ikäisenä valita itse, kumman vanhemman luona asuu?
Ap tässä. Ehei, en ajattele omaa etuani enkä myöskään tavoittele tasa-avoa. Haluan vain vastaavat oikeudet mitkä naisella on siinä tilanteessa, että mitään sopimuksia ei tehdä. Se on kuitenkin se yleisin tilanne. Rakkaudesta naimisiin ja lapsia. Niin se elämä menee. Kunnes tulee ero. Ja mies on siinä tilanteessa, mihin kukaan nainen ei missään olosuhteissa suostuisi. Miehen kuitenkin on pakko.
Kiitos kaikille osallistuneille. Asioiden laita tuli hyvin selväksi.
Ei ole pakko, jos hoitaa niitä omia lapsiaan ja pitää perhevapaita. Tottakai lähivanhemmuus menee sille joka ne lapset on hoitanut eroonkin saakka.
Mika kirjoitti:
Turhaan miettiä eroamista etukäteen. Voipi käydä niin ettette ero-akaan ja kilpailette vanhuksina kumpi menee keinutuolin keinumaan ekana
Voi tää oli ihana:')
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi avioehto olisi sidottu siihen että haluat lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tekisi lapsia tuollaisilla ehdoilla. Avioehto olisi ok, mutta selvästikään ap ei osaa ajatella avioerotilannetta lapsien kannalta, vaan ajattelee vain omaa etuansa. Itsekkäältä vaikuttaa. Haluan lasteni isänkin osata laittavan lapsen edun etusijalle, ja mielestäni se tarkoittaa, että lapsella on oikeus kumpaankin vanhempaansa. Sitä paitsi, eikö lapsi saa tietyn ikäisenä valita itse, kumman vanhemman luona asuu?
Ap tässä. Ehei, en ajattele omaa etuani enkä myöskään tavoittele tasa-avoa. Haluan vain vastaavat oikeudet mitkä naisella on siinä tilanteessa, että mitään sopimuksia ei tehdä. Se on kuitenkin se yleisin tilanne. Rakkaudesta naimisiin ja lapsia. Niin se elämä menee. Kunnes tulee ero. Ja mies on siinä tilanteessa, mihin kukaan nainen ei missään olosuhteissa suostuisi. Miehen kuitenkin on pakko.
Kiitos kaikille osallistuneille. Asioiden laita tuli hyvin selväksi.
Asioiden laita on se että eron sattuessa paras tilanne lapsille on 50-50 vastuunjako. Ei se että kumpikaan vanhempi omii lapsen: tunteakseen itsensä kunnolla lapsen tulee tuntea molemmat vanhempansa yhtä hyvin.
Ymmärrän hyvin halun roikkua kiinni omassa lapsessa, mutta se on vanhemman itsekäs halu, ei lapsen parhaaksi.
T: puolet ajasta lapseton äiti, vaikka se sydäntä kuinka raastaakin
Minä pyrkisin yhteishuoltajuuteen ensisijaisesti, ainoastaan jos (minun tapauksessani miehestä) toisesta vanhemmasta ei olisi hoitamaan lapsia/lasten asioita asiallisesti on yksinhuoltajuus vaihtoehto.
Miksi et sinä tekisi sopimusta jossa erotilanteessa molemmat sitoutuvat yhteishuoltajuuteen ja toimimaan lapsen parhaaksi (jos tällainen sopimus olisi mahdollinen)?
T. Se jolle vastasit.