***Wiikkistä SYYSQ-04***

Vaikka väsymys on usein karmea, niin mulla on ainakin ollut tosi hyvä fiilis niinä harvoina kertoina, kun olen kunnolla ollut yöelämää viettämässä. Kun ei tarvis vaan aamuisin silloin herätä, niin ois vielä kivempaa:)



Mulla myös edelleen hermojen menettäminen tosi lähellä joka päivä. Tuntuu, että tää touhu on ihan mahdotonta. Jo huudettiin miehenkin kanssa keskenämme samalla, kun olin anopin kanssa puhelimessa ja yritin sopia asioita. Taisi anoppikin vähän ihmetellä.



Tänään olen miettinyt eilistä ihmetystä siitä kuinka pistää korvaan, jos esikoinen sanoo nätisti jotain. Tuntuu ihan kauhealta, että se on meillä erityistilanne ja normaalia on vinkuminen ja huutaminen. Lisäksi pikkurinsessa osaa myös heittäytyä hirveäksi vinkujaksi, vaikka välillä taas on aivan suloinen veijari. En tiedä onko multa mennyt todellisuudentaju, mutta ärsyttää suunnattomasti, jos joku sanoo, että kyllähän kaikilla lapsilla on niitä ärsyttäviäkin hetkiä. Mun mielestä meillä vaan on niitä koko ajan! Tuntuu, että en jaksa tätä enää yhtään:(



Huomenna pitäis kai soittaa terveyskeskukseen ja kysellä aikaa lääkärille pikkurinsessan vatsan takia. Saa nähdä mitä ne sanoo. Omakin yksi resepti on uusimatta, kun en ole saanut soitettua sinne. Lääket joppui jo pari viikkoa sitten:) Jotenkin ne th:t aina kuulostaa tosi kypsiltä puhelimessa eikä tee mieli soittaa sinne. Paikan päällä taas ovat ihan ok. Omituista.



Lapset on olleet nukkumassa melkeen pari tuntia. Mies vastusteli niin aikaista nukkumaanmenoa, mutta minä en jaksanut enää, vaan halusin omaa rauhaa. Luulen, että lapsetkin oli väsyneitä juhlista, vaikka tän päivän vieraatkin peruivat tulonsa.



Omituista, kun on näin paljon aikaa illalla:)



T: Ynis

Tämä mahatauti tuntuu olevan oikein pitkäkestoista lajia. Antsa on jo suhteellisen terve, mutta oksentelupäivän jälkeen ripuloi monta päivää. Mieskin oksenteli päivän, oli päivän terve ja ripuloi sitten neljä päivää. Ja hänellä on ollutkin maha todella kipeänä. Kaksi yötä on juossut vessassa puolen tunnin välein ja kouristukset olivat kuulemma aivan kamalat. Antsankin ripuli oli todella vaaleaa, miltei väritöntä. Nyt alkaa mies pikkuhiljaa voipumaan ja tänään ripuloi esikoinen. Muuten oli kyllä ihan hyvävointinen (oksenteluthan teki jo torstaina). Me tytöt olemme edelleen terveinä *koputtaa taas päätään*, mutta eilen illalla iski järkyttävä päänsärky. Miehelläkin alkoi tauti päänsäryllä, joten ans kattoo.



En minäkään pystynyt matsia katselemaan. Miehet (=pojat + mies) katselivat, minä tein työvuorolistoja (hmm.. pakko oli tehdä kotona töitä, kun jouduin viime viikolla lyhentelemään päiviä) ja tyttönen piirteli vieressä. Kuuntelin toki sujuvasti ja eläidyin liikaa nytkin, Simpura! Taitaa poikia harmittaa... seitsemän voittoa ja vain yksi tappio. Pahus!



Parantumisia muihin tautipesiin! Tauti siis voi kestää jopa viikon.



Jos nyt menisi nukkumaan ja toivoisi, että yöllä ei vielä mahatauti ala...



♥Saamuska