Onko äitini katkera vai mitä tämä on?

Kuka nyt oikein erosi?

Alkava dementia. Iäkkäät ihmiset höpisevät milloin mitäkin. Äitisi ei ollut naimisissa miehesi kanssa, joten hän ei ole pätevä arvioimaan miehesi hyvyyttä. Anna äidin puhua omiaan. Suuttua tai loukkaantua ei kannata, mutta voit kertoa välillä oman näkökulmasi.

Minun isäni uskoo nykyään, ettei meillä ole astioita. Hän kertoo kaikille, että tarjosimme hänelle kuumaa kahvia isosts mukista, jossa ei ollut lainkaan korvaa. Olen sanonut, ettei meillä edes ole sellaista mukia. Hän menee hetkekdi hämilleen, mutta toistaa kohta taas tarinansa. En ala väittelemään.

Äidillesi on käsittelemättömiä angsteja joita purkaa

Äitisi on miettinyt omaa elämäänsä ja avioliittoansa ja surrut sitä. Sitten miettinyt oman surunsa kautta muiden läheistensä tekemisiä. Hän ei tietenkään tiedä niistä kaikkea, joten hän vain vertaa niitä omiinsa. Älä ota turhan tosissasi. Vit myös sanoa olevasi mielestäsi itse oikeammassa.

Äitisi kyllä on tehnyt aivan itse päätöksen jatkaa avioliittoa juopon kanssa. Sinä lapsena et olisi moista asiaa edes voinut hänen puolestaan päättää. On jokseenkin nilkkimäistä laittaa omia päätöksiä lapsensa syyksi, ikäänkuin sinä lapsena olisit ollut vastuussa päätöksenteosta, mutta äitisi ei.

Mutta miten nuo kaksi asiaa oikein liittyvät toisiinsa, siis äitisi avioliitto, ja sinun jo pitkän aikaa sitten päättynyt avioliittosi?

Ei yhtään mitenkään. Jotenkin tuo reaktio vaikuttaa katkeran ihmisen kostolta, pääsinpäs näpäyttämään.

Katkeroituminen taas on yleensä seurausta siitä, ettei itse tee ikäville asioille mitään, niin onhan se sitten mukavaa syyttää jotain aivan toista. Muutoin voisi joutua jopa katsomaan peiliin.