Lue keskustelun säännöt.
Enkku-luokkien arvioinnista tietävät
05.06.2016 |
Lapsi on ollut kokobalakoukun ns.enkkupainotusluokalla eli englanninkielistä opetusta annetaan laajemmin ja englantia opiskellaan enemmän jo ekaluokalta asti. Olen miettinyt lapsen enkunnumeroa, joka oli nyt todistuksessa 8. Hän oli saanut keväällä kokeista seuraavia numeroita:8, 9, 9, 6.5 ( verbisanis), 9.5, 9+, 9 ja läksyt on tehty samoin tietokoneprojektit. Olisiko tuo yksi sanis pudottanut numeron vai se kuuluisa tuntiaktiivisuus ja pärstäkerroin? Lapsi on ujohko koulussa ja olemme kannustaneet viittaamaan. Osaa siis hyvin kieltä, joten eikö se ratkaise numeron? Tuossa ryhmässä on monta todella hyvää oppilasta, joten opettaja ilmeisesti pitää todella tiukkaa numerolinjaa. Ärsyttää lapsen puolesta, kun oli pettynyt numeroon. Pitääkö noissa painotusryhmissä olla todella täysin virheetön, että saa kiitettävän numeron? Tuntuu välillä jo kiusaamiselta opettajan puolelta.
Kommentit (20)
Näin kirjoitti:
Varmaankin se tuntiaktiivisuus.
Oma lapseni on myös enkkuluokalla ja sai E.S:stä kasin, vaikka kaikista kokeista tuli kymppi. Oletan ettei lapsi ole kovin aktiivinen tunnilla. Eipä numerolla väliä, tärkeintä että osaa asiat.
Tuntuu oudolta tuo teidän numero,kun kympin suorituksista saa kasin. Epäoikeudenmukaista. Pärstäkerroin ei saisi vaikuttaa koulussa niin paljon kuin nykyään. Opettajan suosikit pärjää ja hiljaisemmasta ajatellaan, että on tyhmempi! Sanon suoraan, että opettaja antoi pärstäkertoimen mukaan. On kyse jo mielivallasta. Miten lohduttaa lasta, kun kovasta työnteosta ei palkita!? Sori, ope ei vaan tykänny susta, mutta ehkä joskus tärppää?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisikö open arvailla esim. suullista osaamista? Jos ei lapsi kerran tunnilla sitä osoita, ei opettaja voi kiitettävää myöskään antaa. Voi olla, että on jokin suullinen koe ollut, mutta yhden kokeen varaan en itse ainakaan numeroita laske.
Numeroon vaikuttaa kirjallinen osaaminen, sanavarasto, suullinen osaaminen ja paljon myös projektien, esitelmien yms. töiden laajuus ja onnistuminen. Kerään myös vihot, niistä näkee koko vuoden aktiivisuuden ja miten läksyt on laadullisesti tehty. Osa vain hutaisee, ettei tule unohdusta. Osa kirjoittaa pitkiä ja hyviä vastauksia.
Monelle hiljaisempien oppilaiden vanhemmalle tulee yllätyksenä, että oppilas on myös passiivinen ja ei tee tunneilla oma-aloitteisesti tai mielellään oikein mitään. Ujokin voi näyttää siltä ettei voisi vähempää kiinnostaa ja tuijotella enimmäkseen ikkunasta tai piirrellä kukkia vihon kanteen. Kotona kertoo tietysti vanhemmille, että on vain ujo viittaamaan. Kyllä ujokin voi osoittaa tuntiaktiivisuutta seuramalla tarkasti opetusta ja olemalla "läsnä" koko ajan. Asenne ratkaisee paljon!
Kasi on hyvä numero, ysi on kiitettävä. Hyvään riittää siis hyvä osaaminen ja asenne. Ysiin pitäisi olla jo kyllä vähän aktiivinenkin.
Jos ei suullisesta taidosta ole näyttöä, niin sehän on silloin nelosen arvoinen suoritus. Siihen nähden lapsesi sai ihan asiallisen arvosanan.
Mitäköhän te vanhemmat oikein kuvittelette, mitä kieltentunneilla nykyään tehdään? Ei siellä istuta kädet ristissä kuuntelemassa opettajan messuamista, niin kuin ehkä silloin 70-luvulla, kun itse olette käyneet koulua.
Miten enkkuluokalla oli otetaan huomioon yläkoulussa? Joutuuko tavisten joukkoon?
Täällä ainakin enkkuluokka siirtyy yläasteellekin enkkupainotteisena.
En tiedä, mutta vaikuttavatko muiden aineiden enkkupitoisuus tuohon englannin numeroon? Meillä ainakin historia opiskellaan täysin englanniksi (vitosella siis) ja matematiikka ainakin kolmoselta asti. Jos noissa tunneilla ei puhu ujoudestaan, niin onko sekin huomioitu enkkunumeroon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä yhtään mitään enkkuluokkien arvioinnista.
Mutta esim musaluokkien arvioinnista kyllä. Eli olettaisin, että kun on koko luokka kyseisesn aineen ns huippuosaajia, niin vaatimukset on huomattavasti kovemmat. Opettajat vertaavat oppilaitaan toisiinsa, vaikke saisi tehdä.. arvionteihin on omat kriteerinsä j a vaikka kaikki opilaat voisvat saada 10 ne kriteerit täytettyään.
Mutta, kun luokalla on super lahjakas pianisti ja hyvä pianisti, joka tavallisella luokalla olisi taas jo super huippu, niin musaluokalla se ei ookaan juurikaan mitään.
Sama ehkä enkun suhteen ?
Toi tuntiosaaminen on kans aina puhuttanut.
Sillä voi sit ope aina selittää kaiken. Joku lapsi on ärsyttävä, niin... voi voi kun ei ole aktiivinen tunneitlla...
Ja oikeasti on niitä ujoja, jotka ei oikeesti uskalla viitata, mutta kun ope vaivautuisi kysymään joskus viittaamatta niin tietää aina lapsi vastauksen.
mutta, kun vaatii opettajaltakin sitä viitseliäisyyttä! On niin helppoo antaa vaan mennä ja antaa niiden aina äänessä olevien johtaa puhetta, vaikkeivat ne aian edes tiedä mitään.
AP siis älä välitä, tuota on aina ja jokaåuolella, mittäään ei voi tehdä, kun ope voi aina vedota tuntiaktiivisuuteen
Ujous ei tarkoita välinpitämättömyyttä ja piirtelyä. On läsnä tunneilla ja ope kehunut sosiaalisia taitoja ja ystävällisyyttä kaikkia kohtaan. No, onneksi ope vaihtuu ensi syksynä. Koko luokka on siitä tyytyväinen. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni ei ollut koulussa suupaltti mutta enkun nro oli aina 10 myös lukiossa. Eli oli ainakin äänessä tunnilla. Teki mitä teki kympin eteen.
Tuntiaktiivisuus ja osallistuminen. Plus että 10 on varattu käytännössä natiivitasoiselle, 9 on erinomainen ei-natiivi. Nimenomaan pitää olla kaikki osiot hallussa. Omani sai nyt yhdeksän vuoden jälkeen ekaa kertaa kympin. Hän on nyt koko lailla natiivin tasolla. Alaluokilla aloutti seiskalla. Hän on hyvin ulospäinsuuntautunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapseni numero on yhdeksän, ja englanti on hänen toinen äidinkielensä ja kotikieli. Kielioppi hallussa ja sanavarasto hyvä. Kieliluokilla eri arvostelu.
Just eilen reksi kävi läpi arviointiperusteita nykyisessä opetussuunnitelmassa. Kymppiin ei enää riitä se, et osaa itse asiat vaan asenteen pitää olla opiskelua kohtaan hyvä, pitää oma-aloitteisestikin etsiä uutta tietoa ja kannustaa muita. Reksikin totesi, et tosi vaativaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Just eilen reksi kävi läpi arviointiperusteita nykyisessä opetussuunnitelmassa. Kymppiin ei enää riitä se, et osaa itse asiat vaan asenteen pitää olla opiskelua kohtaan hyvä, pitää oma-aloitteisestikin etsiä uutta tietoa ja kannustaa muita. Reksikin totesi, et tosi vaativaa.
Eli käytännössä jo pienten lapsien pitäisi yltää taidoissa lähes aikuisen suoritukseen monella eri osa-alueella?! No, sehän edesauttaa pärstäkertoimen käyttöä jo ekaluokilta asti ja jakoa vuohiin ja lampaisiin. Kun leima on lyöty jo alakoulussa, saadaan valikoitua se tietty eliitti,joka pääsee hyvin numeroin mieleisiin jatko-opintoihin. Näin oikeistopolitiikka iskostuu kouluihin tehokkaasti. Samaa edesauttaa hienovarainen tai avoin oppilaille annettu valta tavoitella tiettyä numeroa ja tätä tehdään jo nyt huoltajilta kysymättä. Ensi syksyn jälkeen arviointi sekaantuu ja eriarvoistuu ennennäkemättömästi!
Arviointikeskustelu käytiin syksyllä reilusti ennen joulua. Keväällä ei yhtään keskustelua. Wilmassa opettaja ei merkitse kehuja eikä kehittämisenkohteita tai puutteita. Luulin, että lapsella menee ok ja koenumerot ja muut suoritukset kertoi tason, mutta näköjäön enkkuluikalla ysillä ei tee vielä mitään. Miksi arvioinnin pitäisi olla eri perustein lähtökohtaisesti tiukempaa kuin rinnakkaisluokilla? Meille huoltajille ei ole koskaan tiedotettu tätä. Onhan kovempi työtahti ja enemmät kokeet ja esseet jo merkki siitä, että opetus poikkeaa rinnakkaisluokista. Eikö numerot silloin juuri kerro siitä osaamisesta, mitä luokalta vaaditaan?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun lapseni numero on yhdeksän, ja englanti on hänen toinen äidinkielensä ja kotikieli. Kielioppi hallussa ja sanavarasto hyvä. Kieliluokilla eri arvostelu.
Miksi on eri arvostelu? Vaaditaanko alaikäiseltä jonaikuisen natiivin kielitaso? Mitä järkeä on suomalaisen lapsen edes hakeutua enää koko luokalle? Harmittaa kohta lapsen kieliluokalle laitto tämän elitismin ja hiljaisen syrjinnän vuoksi, mutta itse tykkää luokasta, joten jatkakoon. Opettajien asenne vaan harmittaa. Ap
Arvoionti ei saa olla suhteellista vaan arviointi osoittaa oppilaan tason suhteessa tavoitteisiin ja omaan työntekoon. Opettajan mielistelyn ja naaman pitämisen mielessä ei pitäisi vaikuttaa mitään. Opettaja oli asiantuntematon ja epäpätevä arvioimaan, jos ei tiedä opetussuunnitelmien perusteita. T. Ope
Vierailija kirjoitti:
En tiedä yhtään mitään enkkuluokkien arvioinnista.
Mutta esim musaluokkien arvioinnista kyllä. Eli olettaisin, että kun on koko luokka kyseisesn aineen ns huippuosaajia, niin vaatimukset on huomattavasti kovemmat. Opettajat vertaavat oppilaitaan toisiinsa, vaikke saisi tehdä.. arvionteihin on omat kriteerinsä j a vaikka kaikki opilaat voisvat saada 10 ne kriteerit täytettyään.
Mutta, kun luokalla on super lahjakas pianisti ja hyvä pianisti, joka tavallisella luokalla olisi taas jo super huippu, niin musaluokalla se ei ookaan juurikaan mitään.
Sama ehkä enkun suhteen ?
Toi tuntiosaaminen on kans aina puhuttanut.
Sillä voi sit ope aina selittää kaiken. Joku lapsi on ärsyttävä, niin... voi voi kun ei ole aktiivinen tunneitlla...
Ja oikeasti on niitä ujoja, jotka ei oikeesti uskalla viitata, mutta kun ope vaivautuisi kysymään joskus viittaamatta niin tietää aina lapsi vastauksen.
mutta, kun vaatii opettajaltakin sitä viitseliäisyyttä! On niin helppoo antaa vaan mennä ja antaa niiden aina äänessä olevien johtaa puhetta, vaikkeivat ne aian edes tiedä mitään.
AP siis älä välitä, tuota on aina ja jokaåuolella, mittäään ei voi tehdä, kun ope voi aina vedota tuntiaktiivisuuteen
Voi kuule kun niiltä "ujoiltakin" kysytään, mutta vastaukseksi saa vain "emmä tiiä". Jos ei saa mitään kakistettua ulos, niin ei sitä osaamista voi arvaillakaan.
Itse en juurikaan ihmetellyt ES:n numeroa. Lapseni on ns.kympin oppilas muuten (saanut aina kaikkien aineiden kokeista täydet pisteet, paitsi kerran kun oli unohtanut vastata yhteen tehtävään). Lapsi on luonteeltaan melko laiska, mutta lukee valtavan paljon niin tietoa kertyy. Ehkä opettaja on juuri huomannut tuon laiskuuden ja siksi antoi kasin (joka sekin on mielestäni oikein hyvä numero).
Vierailija kirjoitti:
Ujous ei tarkoita välinpitämättömyyttä ja piirtelyä. On läsnä tunneilla ja ope kehunut sosiaalisia taitoja ja ystävällisyyttä kaikkia kohtaan. No, onneksi ope vaihtuu ensi syksynä. Koko luokka on siitä tyytyväinen. Ap
Anteeksi, mutta eihän enkun numeora nyt anneta minkään sosiaalisten taitojen tai ystävällisyyden mukaan. Ne ovat käytösnumeroon vaikuttavia asioita. Koita nyt vain hyväksyä se, että lapsesi osaa enkkua hyvin. Luokalla selkeästi on kuitenkin erinomaisia ja kiitettäviäkin osaajia. Pitää niitä arvosanoja hiukan suhteuttaa. Ilmeisesti siitä suullisesta tämä kiikastaa. Ei kiitettävää voi saada jos ei osoita sitä suullista osaamista. Se on ihan yhtä tärkeää kuin kirjallinenkin osaaminen. Vanhanaikaista ajattelua, että koenumerot = todistusnumero.
Mitä sillä pärstäkertoimella tarkoitatte edes? Ei se pärstäkerroin tarkoita, että "rumat" tai väärällä sukunimellä olevat saisi surkeat numerot, ihan ääliömäistä ja lapsellista edes vihjata sellaista.
Mutta jos tuota sanaa halutaan käyttää, voi sen pärstäkertoimen ajatella sitten niin, että ärsyttävillä on numero tiukemmassa. Tarkoittaa sitä, että ärsyttävä oppilas on häiritsee tuntia, ei tee mitään, viis veisaa läksyistä jne. Eli asenne ei ole hyvä. Siksi heikompi numero. Mikä tässä pärstäkertoimessa silloin on paheksuttavaa?
Varmaankin se tuntiaktiivisuus.
Oma lapseni on myös enkkuluokalla ja sai E.S:stä kasin, vaikka kaikista kokeista tuli kymppi. Oletan ettei lapsi ole kovin aktiivinen tunnilla. Eipä numerolla väliä, tärkeintä että osaa asiat.