Kotiäitiys on saanut mut ajattelemaan paljon vapaammin monista aioista. Nyt on aikaa miettiä asioita paljon syvällisemmin.

Monet itsestäänselvinä pidetyt moraalilait, jotka ovat saaneet vakaan aseman omantunnonkysymyksinä, ovat vain meihin istutettuja ajatuksia.



Esim seksin myyminen ja ostaminen. Jos aikuinen (huom aikuinen) ihminen haluaa myydä itseään tai ostaa seksiä (sinällään aika surullista, että joutuu ostamaan. Tästä aika harva on ylpeä), niin mitä pahaa siinä on? Kysehän on kuitenkin vain aktista, jossa toinen osapuoli saa seksuaalista tyydytystä.



Olen kyllä näitä ennenkin miettinyt, opiskelen filosofiaa, mutta nyt nämä ajatukset ovat ihan oikeasti auenneet minulle. Musta tuntuu, että olen paljon vapaampi.



Ymmärrän nyt vasta todella tarinan Abrahamista, jonka oli surmattava poikansa. Ihmiset aina ajattelee helpoimman kautta, että siinä tarinassa on kyse Jumalan tottelemisesta, mutta eipä olekaan. Kyse on siitä, että Abrahamin on astuttava uudelle moraalin tasolle, aivan kuten Kierkegard kirjoitti, ja kohdattava Jumala Itsenään, ilman yhteisön antamaa statusta, eli isän roolia. Hänen oli seistävä yksin, ilman valmiita moraaliohjeita (ei saa tappaa, varsinkaan omaa poikaa), maailmankaikkeuden totuuden edessä, sillä näennäinen moraali ja sen ajatukseton noudattaminen ei olisi häntä pelastanut.



Mieletöntä, olen oikeasti oppinut jotain tästä elämästä!