Lue keskustelun säännöt.
Arvostuksia kartoittava testi osoittaa ihmisen taipumuksen kavahtaa vierasta – mutta se ei ole rasismia
03.06.2016 |
RAIVOSTUTTAVA kokemus. Sellainen on arvostuksia kartoittava IAT-testi (Implicit Association Test).
Vaikka kuinka kuvittelen pitäväni ihmisiä tasa-arvoisina, testi osoittaa kerran toisensa jälkeen, että assosioin myönteisiä asioita nopeammin itseni kaltaisiin henkilöihin.
Testin on pakko olla rikki!
REAKTIO on tuttu Mahzarin Banajille. Testin kehittäjiin kuuluva Harvardin yliopiston sosiaalietiikan professori on kuullut sen satoja kertoja.
Lisäksi hän on kokenut saman itse.
”Tein IAT:n ensimmäistä kertaa vuonna 1994. Silloin meillä ei edes ollut vielä tietokoneohjelmaa, vaan tein testin korttipakalla assistentin ottaessa aikaa. Se oli työelämäni nöyryyttävin päivä.”
TESTIN perusajatus on helppo.
Otetaan kaksi ryhmää, esimerkiksi homot ja heterot tai mustat ja valkoiset.
Sitten otetaan myönteisiä ja kielteisiä asioita, kuten iloisuus, ilkeys, onnellisuus tai kärsimys.
Nämä kaikki lajitellaan kahteen ryhmään. Ensin myönteiset ominaisuudet luokitellaan yhteen yhden ihmisryhmän kanssa ja kielteiset toisen.
Sitten ominaisuuksien paikkoja vaihdetaan. Kaiken aikaa mitataan nopeutta.
Lähes poikkeuksetta kielteiset asiat yhdistyvät nopeammin toiseen ryhmään ja myönteiset toiseen.
Banajin mukaan tämä kertoo tiedostamattomista ajatusmalleistamme. Yleensä assosioimme myönteisiä asioita meille läheisiin ihmisryhmiin ja kielteisiä muihin. Erot voivat olla myös henkilökohtaisia, Banaji selittää.
”Olen hetero, mutta testi osoittaa minun yhdistävän myönteisiä ominaisuuksia nopeammin homoseksuaaleihin. Oletan tämän johtuvan lapsuudestani. Kasvoin Intiassa, zarathustalaisessa yhteisössä, jossa vähemmistöjen edustajat otettiin mukaan elämään. ”
MYÖS yhteiskunnan arvostuksilla on merkitystä. Yhdysvalloissa 75 prosenttia valkoisesta väestöstä assosioi köyhemmän mustan väestönosan kielteisesti, mutta niin tekee myös 45 prosenttia mustista itsestään.
Kaikkein selvimmin jakautuu nuorten ja vanhojen arvostusero. Kaikkialla maailmassa nuoriin yhdistetään enemmän hyvää kuin vanhuksiin. Maiden välillä on kuitenkin havaittavia eroja.
”Ihmettelimme niitä, sillä erot eivät seuranneet maantiedettä eivätkä kulttuuripiirejä. Lopulta keksimme: mitä enemmän yhteiskunnassa oli vanhuksia, sitä kielteisemmin heidät assosioitiin.”
VUONNA 1998 julkisuuteen tuotu IAT on saanut paljon huomiota. Verkosta löytyviä ilmaisia testejä on tehty yli 17 miljoonaa kertaa. Itseanalyysi kiinnostaa, Banaji arvioi.
Testi on saanut myös kritiikkiä. Sen tulosten sanotaan vaihtelevan liikaa testikerrasta toiseen. Banaji myöntää vaihtelut.
”Jos katsot elokuvan Nelson Mandelasta ja teet sitten rodullisen testin, saat luultavasti eri tuloksen kuin ilman elokuvaa.”
BANAJI korostaa myös, että testi mittaa assosiaatioita, ei esimerkiksi ennakkoluuloja tai rasismia.
”Ennakkoluulot ja rasismi ovat tiedostettuja ajatusmalleja. Niihin voi siis vaikuttaa itse.”
Entä jos kokee testin paljastamat assosiaatiot kiusallisiksi?
Voiko niistä oppia pois tai kasvattaa lapsensa niin, ettei tiedostamattomia ennakkoluuloja synny?
Banajin mukaan se on mahdollista.
”Seurustelemalla mahdollisimman monenlaisten ihmisten kanssa. Mitä enemmän tapaa erilaisia ihmisiä, sitä helpommin heihin yhdistää myönteisiä asioita.”
Kokeile IAT-testejä Harvardin yliopiston sivulla
Kommentit (8)
"Voiko niistä oppia pois tai kasvattaa lapsensa niin, ettei tiedostamattomia ennakkoluuloja synny?"
Eivät ennakkoluulot tyhjästä ole syntyneet, niille kuten kaikelle muillekin ominaisuuksille on vissi syynsä evoluutiossa eli ne ovat olleet jollakin tapaa eduksi. Eli ne ennakkoluulottomimmat ovat kuolleet nopeasti eivätkä ole päässeet jatkamaan sukuaan. Ei se evoluutio sen kummempaa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Testistä ei ollut suomalaista versiota, mutta tein entisen asuinmaani mukaan (olen siis suomalainen, mutta pitkään muualla asunut), kun kysymyksissä oli mm. puoluekannatusta ja muuta.
Tein mustat vs. valkoiset testin, jonka mukaan mulla ei ole minkäänlaista vinoumaa. Sitten testasin lihavat vs. hoikat, olin vahvasti vinoutunut ylipainoisia vastaan. Pientä vinoumaa osasin toki aavistellakin.
On mielenkiintoista, miten kaikissa tällaisissa "erilaisuuden" kohtaamiseen liittyvissä jutuissa opetetaan, kuinka kontaktit lisäävät myönteisiä käsityksiä toisista. Ei se ole niin automaattista. Kaikki ennakkoluulot ja kielteisyys eivät suinkaan ole opittuja, vaan niitä saadaan myös kokemusten kautta. Osa ennakkoluuloista osoittautuu toki lähemmässä kanssakäymisessä vääriksi, osa taas kokemuksen kautta oikeaksi ja silloin ennakkoluulot vankistuvat edelleen. Pitäisikö silti omien aistien todistus kumota? Ja luottaa siihen mitä itseä "viisaammat" sanovat?
Johtuisiko arvottaminen siitä, että eri ihmisryhmissä on todellisuudessakin eroja? Vanhukset ja nuoret todellakin käyttäytyvät eri tavalla. Samoin tekevät eri kulttuurien edustajat. Tosiasioiden tunnustaminen ei ole rasismia. Esimerkiksi vanhusten tai nuorten ongelmien käsittely on täysin mahdotonta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, jos heihin liittyviä ilmiöitä ei käsittellä ryhmätasolla.
Rasismia on se, että yksilötasolla olettaa automaattisesti ihmisen edustavan jotakin negatiivista vain sen takia, että hän kuuluu johonkin suurempaan joukkoon. Esimerkiksi Suomen romanit päätyvät muuta väestöä suuremmalla todennäköisyydellä vankilaan, tämä on tosiasia. Yhteisössä on rikollisuuteen liittyviä ongelmia. Tämän tosiasian tunnustaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kohdatessani romanitaustaisen henkilön suhtautuisin tai kohtelisin häntä eri tavalla kuin ketään muutakaan ihmistä
On aivan tavallista, että neutraali ennakkoasenne muuttuu kielteiseksi, kun asiaan paremmin tutustuu. Toki toisinaan neutraaliasenne muuttuu myönteiseksi, kun asiaan paremmin tutustuu. Kumpi tapahtuu, riippuu lähinnä siitä, onko asia oikeasti kielteinen vai myönteinen.
Esimerkki: Islamofobia-käsitteen popularisoinut Trevor Phillips myöntää nyt olleensa väärässä melkein kaikessa: ”Liberaali mielipide Britanniassa on, yli kahden vuosikymmenen ajan, pitänyt yllä näkemystä, että muslimit ovat aivan kuten kaikki muutkin... Mutta tämän toistaiseksi kaikkein yksityiskohtaisimman ja perusteellisimman brittimuslimeita koskevan mielipidetutkimuksen ansiosta me tiedämme nyt, että asiat eivät ole niin.”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
”Seurustelemalla mahdollisimman monenlaisten ihmisten kanssa. Mitä enemmän tapaa erilaisia ihmisiä, sitä helpommin heihin yhdistää myönteisiä asioita.”
Tuo yllä oleva on kyllä varsinaista hömppää. Syy siihen että en joistain ihmisistä pidä, on nimenomaan se että olen heidät tavannut. Tunnen myös ihmisiä joissa ei juurikaan ole hyvää, eikä heihin sellaista väkipakolla pitäisi yhdistääkään.
Vierailija kirjoitti:
On mielenkiintoista, miten kaikissa tällaisissa "erilaisuuden" kohtaamiseen liittyvissä jutuissa opetetaan, kuinka kontaktit lisäävät myönteisiä käsityksiä toisista. Ei se ole niin automaattista. Kaikki ennakkoluulot ja kielteisyys eivät suinkaan ole opittuja, vaan niitä saadaan myös kokemusten kautta. Osa ennakkoluuloista osoittautuu toki lähemmässä kanssakäymisessä vääriksi, osa taas kokemuksen kautta oikeaksi ja silloin ennakkoluulot vankistuvat edelleen. Pitäisikö silti omien aistien todistus kumota? Ja luottaa siihen mitä itseä "viisaammat" sanovat?
Näinpä. Minulla ei ole ennakkoluuloja mustia/valkoisia kohtaan, koska heitä on runsaasti kollegoissa, tuttavapiirissä, naapurustossa jne. Varsinkin entisessä asuinmaassani. Ylipainoisia kohtaan on, samasta syystä.
t: 3
Eli jos yhdistän fiksuuden ressulaisiin ja tyhmyyden amiksiin, niin siinä on muka jotain vialla ja pitäisi oppia pois?