Oletteko lukeneet ikinä kunnolla Raamattua?

Olen lukenut muutaman kerran kannesta kanteen. Raamatun sana on niin elävää ja kulloiseenkin aikaan todella osuvaa. Toivoisin, että viettäisin enemmän aikaa Raamatun parissa.

Lohdutusta, voimaa ja että tuntisin kirjoitukset, enkä eksyisi.

Kertomus Joosefista on kiva.  Myös nämä hyvistä tavoista kertovat, kun naiset olivat aina erikseen.

Monta kertaa mietitty miltä Nooasta ja hänen perheestään tuntui kun he poistuivat arkista.

Ei kiinnosta koska parempiakin tapoja viettää aikaa. En mä muutenkaan lue kirjoja joista en koe saavani mitään.

Jokaiselta joka syö raakoja rypäleitä, heltyvät hänen omat hampaansa.  Tämä on ihana Raamatunkohta, siinä takomalla taotaan päähän ettei lapsia voi syyttää isien pahoista teoista.

Olen lukenut Raamatun (VT & UT), Koraanin ja jonkin verran myös Veda-kirjallisuutta.

Olen ateistinen agnostikko, joten itselleni nämä kirjat ovat ennen kaikkea sukellus omien vaikutuspiiriensä kulttuureihin. Eurooppalaiset muuten usein ohittavat sen tosiasian, miten kristinusko on muokannut arvojamme ja ominaisuuksiamme - koemme, että uskonnot määrittävät vain "joidenkin muiden" elämää. Lisäksi kun toistelemme muiden tekemiä tulkintoja niistä "muista" perehtymättä alkuperäiskirjallisuuteen itse ollenkaan, mennään puheissa tosi kauas totuudesta.

Mutta niin se kai on, että minun jumalani on parempi kuin sinun jumalasi. Aina ja iankaiken, vaikka en edes ymmärtäisi asenteeni tulevan jumalalta. 

Lopetin siihen puhuvaan käärmeeseen Ei sellaissia ole koskana tapahtunut.