Miksi ärsyynnyn ihan kamalasti valituksesta?
Muita, jotka näkee punaista narinoista? Mikä teidän syy ärsyyntymiseen on?
Kommentit (8)
Itse en ärsyynny kaikesta valituksesta, ainoastaan joistakin tietyistä aiheista ja sitten ihmisistä jotka valittavat kaikesta. Jälkimmäisissä ärsyttää (ja ahdistaa) se loputon negatiivisuus, joka alkaa imeä mukaansa mitä enemmän näiden ihmisten kanssa viettää aikaa, koska he tekevät tyhjäksi kaikki yritykset puhua itse jostain hyvästä. Ja sitten tietyt aiheet, joista valittaminen on vaan typerää. Esim. sää. Se on mitä se on, ja se on sama kaikille samalla alueella oleville. Vaikka itsekin kärsin vaikkapa kovista helteistä, niin siitä jatkuva valittaminen ei paranna asiaa mitenkään ja tuntuu tosi paskalta kun joku valtaa tilan loputtomalla valituksellaan miten on niin kuuma, ettei mitään pysty tekemään, että oi voi kun on paha olo. Juu, muillakin saattaa olla. Kiva sitten kuunnella yhden valitusta. Jospa senkin energian käyttäisi itsensä viilentämiseen?
Satunnainen pahan päivän narina ei ärsytä. Mutta ne ammattivalittajat, jotka vinkuvat vuodesta toiseen samoja asioita tekemättä mitään sen eteen, että asiat olisivat vähän paremmin. Toiset haluavat vaan sympatiaa, ei ratkaisuja.
Ihmisissä on kahdenlaisia. Sellaisia, joiden mielestä ei kuulu valittaa kuin vasta silloin jos on jotain vakavaa, koska ei halua keskittyä negatiiviseen. Sitten on niitä, joiden mielestä yhdessä valittaminen tai ikävistä asioista avautuminen lisää sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Ap varmaan kuuluu ensin mainittuihin.
Naapurin rouva ei muuta puheenpartta tunnekaan kuin valitus. Valitus ei kohdistu minuun, mutta milloin on hänellä selkävaivaa tai aftoja suussa, lapsella allergiaa, flunssaa, vatsatautia, vaikeuksia päiväkodissa (lisää tähän mitä tahansa, niin kuultu on).
Milloin on joku jättänyt lelut levälleen hiekkalaatikkoon tai pyörän vinoon kellariin. Huoltoyhtiö ei ole aurannut lunta tarpeeksi nopeasti, ei istuttanut kukkia jne.
Koko tämän ihmisen orientaatio maailmaan on virheiden etsiminen ja niistä raportoiminen. Nainen ei ole kuin nelissäkymmenissä, joten mistään katkerasta tädistä ei ole kyse.
Anteeksi, mä olen se hirveä valittaja. Miten tästä pääsee eroon :( Kaikki vaan on niin paskaa eikä tule mieleen mitään muutakaan sanottava...
En ärsyynny enää. Osaan kääntää puheen maailman todellisiin ongelmiin kuten vaikkapa Syyriaan, nälänhätään, työttömyyteen, antibioottiresistentteihin bakteereihin tms, jos toinen haluaa ongelmista puhua.
En ärsyynny ollenkaan. Tuttujen ammattivalittajien valitusta en kyllä oikeasetaan edes kuuntele kuin puolella korvalla, koska tiedän että se on pääosin turhan narinaa pikkuasioista. Mutta ei se ärsytä, onpa vaan jotain minkä sisältöä en viitsi tarkkaan miettiä.
Eniten ärsyttää kaikki.