Miten tota naapurin akkaa jaksaa

Kohta viisi vuotta on joutunut kuuntelemaan sitä (tai yrittänyt vältellä). Sen aiheet on meidä Pertti sitä ja tätä. Meidän pihlavsitä ja tätä ja meidän isäntä sitä ja tätä. Käläkäläkäläkälä. Ei mitään logiikkaa eikä järkeä kun jatkuvasti puhuu lapsistaan ja miehestään. Taivaisiin ylistää kuinka hyviä lapset ja miehet on.

Säälittävä tapaus kun mies matka töissä ja selvästi kuorii kerman perhe-elämästä. Kun tulee kotiin niin viipottaa salille tai ihan mihin vaan.

Asiahan ei mulle oikeastaan kuulu, mutta kun joudun hiippailemaan kotoa pois jottei muija iske monologiaan päälle...