Voiko arkipäiväinen tylsä avioliitto olla kelpo avioliitto?
Pitääkö avioliitossa olla aina sitä intohimoa ja kipinää, että se olisi hyvä? Eihän sitä entisaikaankaan avioliittoa sanottu huonoksi, vaikka raadettiin päivät pitkät pellolla ja illalla pikaisesti rakasteltiin jos jaksettiin, ettei samassa pirtissä nukkuvat lapset herää. Samanlaista tasaista elämää se silloinkin oli päivästä toiseen ilman mitään suurempia intohimoja puolisoa kohtaan.
Eikö se voisi olla samanlaista nykyäänkin? Kelpo avioliitto.
Kommentit (14)
Ja kenen avioliitto on jokapäiväistä glamyyriä? Ei kenenkään.
Se on ok niille, jotka sellaiseen tyytyvät. Minä en halua. Ei huvita katsella kenenkään naamaa, saati harrastaa seksiä sellaisen kanssa, johon ei ole syvää tunnesidettä. Muut vaan alkaa ärsyttää.
Hyvinkin voi. Ja varsinkin, jos puolisot vielä tuon lisäksi kunnioittavat toisiaan ja haluavat olla yhdessä, niin sehän on ihan loistotilanne. Jos rakkaus ja kunnioitus alkavat kadota, ja halu yhdessäoloonkin hiipuu, niin sitten ollaan jo heikoilla jäillä.
Nimim. jälkimmäisessä tilanteessa elävä
Kyllä pitää olla jatkuvaa draamaa ja suuria tunteita. Vähän niinku tv-sarjoissakin.
No eihän se intohimo nyt aina ole sellaista kovaa välttämättä, mutta kyllä sitä seksiä on vaikea harrastaa ilman inhohimoa. Eli intohimoton avioliitto voi olla myös seksitön...Sen sijaan tavallinen arki kyllä kelpaa, mutta miellän tavalliseen arkeen kuuluvaksi intohimoisen seksin.
Vierailija kirjoitti:
No eihän se intohimo nyt aina ole sellaista kovaa välttämättä, mutta kyllä sitä seksiä on vaikea harrastaa ilman inhohimoa. Eli intohimoton avioliitto voi olla myös seksitön...Sen sijaan tavallinen arki kyllä kelpaa, mutta miellän tavalliseen arkeen kuuluvaksi intohimoisen seksin.
Miksi miinus?? En minä pysty yhdyntään miehen kanssa jos en himoitse häntä.
Minulle tuo ei riittäisi, mutta olenkin vapaaehtoisesti lapseton, eli lapset eivät ainakaan käy tekosyyksi laiminlyödä suhdetta.
Mun on vaikea ajatella avioliittoa, jossa ei siivottaisi, kokattaisi arkiruokaa, vaihdettaisi autonrenkaita, käytäisi puolipakkokylässä sukulaisilla, tehtäisi tänään mun ja huomenna jonkun toisen toiveruokaa, hoidettaisi laskuja jne. Tässä on se seurustelun ja sitoutuneen parisuhteen ero. Myötä- ja vastamäessä, siivouspäivänä ja juhlana. Parasta on, jos tämän saa jakaa sen elämänsä rakkauden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän se intohimo nyt aina ole sellaista kovaa välttämättä, mutta kyllä sitä seksiä on vaikea harrastaa ilman inhohimoa. Eli intohimoton avioliitto voi olla myös seksitön...Sen sijaan tavallinen arki kyllä kelpaa, mutta miellän tavalliseen arkeen kuuluvaksi intohimoisen seksin.
Miksi miinus?? En minä pysty yhdyntään miehen kanssa jos en himoitse häntä.
No miten se yhdyntä onnistuu jos ei himoitse???
Meillä ainakin on :) Ihana tylsä ja turvallinen liitto, ei laaksoa eikä kukkulaa <3
Meillä on pitkään jatkunut liitto ja varmasti monen mielestä tylsä, ei mitään suurempaa intohimoa tai sitä rakastunutta tunnetta mikä aina uusissa suhteissa on. Mutta tää on just parasta, en vaihtais muuhun. Suhteessa kuitenkin on niin paljon hyvää, se on vakaalla pohjalla ja ollaan toistemme parhaat kaverit.
Kyllä sitä "tylsempää" liittoa arvostaa nykyaikana :D
Alussahan on sitä tunteen paloa vuosi tai kaksi. Sen jälkeen tullaan risteykseen, jossa suhde joko muuttuu onnistuneesti arkiseksi mutta hyväksi, tai sitten ajatellaan että tässä on jotain vikaa ja lähdetään eri teille. Eli onneksi olkoon te, joilla on tasaista ja arkista, te olette läpäisseet rakastumisen ja siirtyneet rakastamiseen.
Tosin jos suhteessa ei ole alussakaan ollut tunteita pelissä molemmin puoliin, ennuste ei ole kovin hyvä. Silloi nollaan todennäköisesti tyytymissuhteessa. Kunhan on joku.
Kyllä kait.