Olenko aivan hullu, jos en jatka työpaikassani, vaikka saisin siellä vakituisen paikan kohta määräaikaisen jatkoksi?
Ihmisiä on paljon työttöminä ja pitäisi olla onnellinen, että itsellä on töitä. Ja vakipaikasta vasta pitäisikin olla onnellinen. Olen varmaan hullu, jos en jää sinne. Minusta vain tuntuu, että en kertakaikkiaan pysty olemaan tuossa paikassa töissä, mutta pelottaa etten löydä muutakaan työtä. Minulla on kokemusta työttömänäkin olosta ja vaikka se on inhottavaa, niin tämä työpaikka on vielä pahempi.
Kommentit (20)
Millä alalla olet? Onko työn saaminen muualta lähes mahdotonta?
No eikös sen uuden työn etsiminen olisi kuitenkin helpompaa, kun olet töissä? Työttömänä työn hakeminen on yleensä hankalampaa, sillä sinut leimataan työttömäksi ja joudut selittelemään, miksi olet työtön jne.
Eli ota tuo työ vastaan, mutta jatka uuden työ hakemista ja sitten irtisanoudut, kun uusi työ löytyy.
Ota vakipaikka vastaan ja siitä käsin katselet muita paikkoja. Jos ei kivaa työtä löydy niin ainakin sulla on vakipaikka alla.
Työssä olessa on helpompi saada toinen työ. Ei se nyt tarkoita että ikuisuuksia samassa paikassa olisit.
Mikä työpaikassa mättää? Voitko tehdä asialle jotain? Työnteko on usein rankkaa ja sen vuoksi siitä maksetaan. Jos ihmiset käyttäytyvät epäasiallisesti, tee asialle jotain. Sano esim. suoraan ilkeilijälle, että "Miksi sanoit noin? Toivotko, että lopetan työt?" Voi homma muuttua, kun joutuu selittelemään. Jos työ on liian rankkaa fyysisesti, puhu esimiehelle.
Vierailija kirjoitti:
No eikös sen uuden työn etsiminen olisi kuitenkin helpompaa, kun olet töissä? Työttömänä työn hakeminen on yleensä hankalampaa, sillä sinut leimataan työttömäksi ja joudut selittelemään, miksi olet työtön jne.
Eli ota tuo työ vastaan, mutta jatka uuden työ hakemista ja sitten irtisanoudut, kun uusi työ löytyy.
Kun haet työtä työttömänä, työnantajalle tulee kuva, että haet nyt kaikkea mahdollista, etkä välttämättä ole kiinnostunut juuri siitä työstä. Työssä ollessasi voit selittää, että haet uusia haasteita ja olet kiinnostunut juuri tästä Teidän työpaikasta....!
Kun saat vakipaikan eikö olisi hyvä sauma alkaa hankkia lapsia, niinhän suomalaiset naiset yleensä tekevät.
Vierailija kirjoitti:
Jos tiedät, että työssä olo on huono vaihtoehto ja että pärjäät työttömänäkin, niin eikö vastaus ole selvä?
En tiedä onko vastaus selvä. Tuntuu aivan järjettömältä jäädä omasta halustaan työttömäksi, ja mietin jatkuvasti pitäisikö minun vain yrittää jatkaa siellä hammasta purren. Moni työtön varmasti ottaisi mitä töitä vain riemusta kiljuen. Sillä tavalla itsekin päädyin tähän työhön, kun ei ollut sillä hetkellä muutakaan. Mietin, että onko pahempi olla työttömänä pitkäänkin vai seota päästään tuossa työpaikassa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kun saat vakipaikan eikö olisi hyvä sauma alkaa hankkia lapsia, niinhän suomalaiset naiset yleensä tekevät.
Niin. Ulkomaalaiset naiset eivät koskaan tekisi niin. Vielä vähemmän suomalaiset miehet. Heille ei tulisi tuollainen alhainen toiminta mieleenkään. Miksiköhän.?
Kyllä naisten tulisi jättäytyä työelämästä pois ja sitten alkaa yrittää vauvaa tai luopua työpaikastaan ennen äitiyslomaa.
Vierailija kirjoitti:
Kun saat vakipaikan eikö olisi hyvä sauma alkaa hankkia lapsia, niinhän suomalaiset naiset yleensä tekevät.
Ai että oikein suomalaiset naiset yleensä. Ja mitä sitten, eikö nainen saa yhtään käyttää järkeään missään asiassa? Koko elämä pitäisi elää työnantajalle ja työnantajan parasta ajatellen? Lapset pitäisi siis ehdottomasti tehdä epävakaassa työtilanteessa, jotta olisi mahdollisimman riippuvainen yhteiskunnan tuista ja miehestä? Ei hyvää päivää taas. Kaikki on lopulta aina naisten vika.
Jos on riski, että et oikeasti kestä siellä edes niin pitkään, että löydät uuden työn, niin silloin voisi olla järkevämpää "ottaa paperit ulos" tässä vaiheessa, koska nyt saisit työtodistuksen, jossa lukee, että kyseessä oli määräaikainen työ, etkä joutuisi selittelemään, miksi työsuhde päättyi.
Jos työ on niin hirveä niin miksi tuhlaisit aikaasi siellä? Työttömänä voisit edes kehittää itseäsi ja tehdä niitä asioita mistä pidät. Jos ei sulla ole liutaa elätettäviä, niin miksi jäisit itseäsi hajottamaan työhön joka vie mehut?
Vierailija kirjoitti:
Jos on riski, että et oikeasti kestä siellä edes niin pitkään, että löydät uuden työn, niin silloin voisi olla järkevämpää "ottaa paperit ulos" tässä vaiheessa, koska nyt saisit työtodistuksen, jossa lukee, että kyseessä oli määräaikainen työ, etkä joutuisi selittelemään, miksi työsuhde päättyi.
Eikä tulisi karenssia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saat vakipaikan eikö olisi hyvä sauma alkaa hankkia lapsia, niinhän suomalaiset naiset yleensä tekevät.
Ai että oikein suomalaiset naiset yleensä. Ja mitä sitten, eikö nainen saa yhtään käyttää järkeään missään asiassa? Koko elämä pitäisi elää työnantajalle ja työnantajan parasta ajatellen? Lapset pitäisi siis ehdottomasti tehdä epävakaassa työtilanteessa, jotta olisi mahdollisimman riippuvainen yhteiskunnan tuista ja miehestä? Ei hyvää päivää taas. Kaikki on lopulta aina naisten vika.
Niinpä! Ja sitten jos naisella ei ole töitä, hän on lompakkoloinen. MIKÄÄN EI TEILLE KELPAA, SAAKELI!
No mitkä on todennäköisyys että löydät helposti uutta työtä? Jos olet joku tähtitieteilijä tai lähihoitaja niin ehkä näillä on työllistymisen helppoudessa eroja. Muista että työttömyys leimaa aina, ja vaikka olisit paras hakija niin työ voi jäädä saamatta koska "toi on työtön, siinä on oltava jotain vikaa". Ilmeisesti sulla on hyvä palkka kuitenkin tai elättäjä että pärjäät ansiosidonnaisella?
En halua kovin tarkasti kertoa täällä mikä mättää, mutta esimerkiksi esimiehen toiminta on yksi iso ongelma. Hänelle ei todellakaan voi sanoa mitään, koska hän on yksi yrityksen omistajista samalla eikä missään tapauksessa tule muuttamaan toimintatapoja. Myös sisäpiiriporukat ja asioiden ulkopuolelle jättäminen ovat ongelmia, joita työpaikalla on. Viimeisen 2 kuukauden aikana on lähtenyt kolme ihmistä pois, joten mahdollisesti en ole ollut ainoa tyytymätön.
Alalla ei ole helppo saada töitä. Tiedän, että voisin samalla hakea uusia töitä, mutta tällä hetkellä töissäolo vie kaikki voimani enkä tahdo jaksaa enää mitään muuta sen lisäksi - kuten hakea uusia töitä.
Ja tuolle yhdelle kommentoijalle, että minulla on jo kaksi lasta enkä halua enempää.
ap
Neuvon sua kaikesta huolimatta jäämään. Ja keräämään sen verran voimia, että koko ajan haet uutta työtä.
Jos jäät tahallasi työttömäksi ja sitten et ehkä hyvin pitkään aikaan saa uutta työpaikkaa (jonka saaminen vaikeutuu koko ajan työttömyyden keston myötä), kadut vielä ratkaisuasi.
Työn tekeminen kartuttaa myös eläkettäsi koko ajan, vaikka ajatus nuorelle ihmiselle saattaa tuntua kaukaisena. Itse kuusikymppisenä voin kuitenkin sanoa, että asialla on paljon isompi merkitys kuin nuorena arvaakaan.
Vakipaikan saaminen tarkoittaa myös vankilaa josta et pääse eroon kuin karenssilla. Itse en aio ottaa vakipaikkaa vastaan työstäni, koska nyt voin arvioida jaksamistani työpaikassa aina määräajoin ja lopettaa kun enään jaksa.
Työni on raskasta ja palkka totaalisen mitätön.
Mielenterveyden tai muun terveyden menettäminen ei tietenkään ole työn arvoista, mutta ettei myöhemmin kaduta niin miettisin tarkkaan ja kaikilta kanteilta. Työttömyys ja epävarmuus tulevaisuudesta on myös hyvin stressaavaa. On tosiaan paljon helpompi saada uusia parempia töitä töissä ollessa kun työttömänä, varsinkin jos ala on sellainen että työttömyys olisi monivuotista. Sitten täytyisi hakeutua kuntouttavaan työtoimintaan ym. juttuihin ja ilmeisesti jotkut pitävät sitä hyvinkin arvoaan alentavana.
Jos tiedät, että työssä olo on huono vaihtoehto ja että pärjäät työttömänäkin, niin eikö vastaus ole selvä?