Mun lapset ei oo enää lapsia :(

Olisit vaan iloinen. Ja kyllä se 18 vee on lapsi.

Nyt alkaa uudenlainen vanhemmuus, sekin on hienoa. Mutta tunnistan tuon, että tuntuu ensin oudolta. 

Nyt sulla on "aikuisia lapsia", vähän niinkuin sanoisi "isoja kääpiöitä" tai "vanhoja nuoria".

Kyllä ne sun aikuiset lapsetkin tarvitsee sua vielä :) T. 23v joka kyselee äidiltä edelleen neuvoja kokkaukseen, siivoaniseen, pyykkäämiseen.. Isältä tulee sitten kysyttyä kaikki lomake asiat ja työasiat yms.. Eli toisin sanoen olet arvokas vanhempi edelleen. :)

Vierailija kirjoitti:

Olisit vaan iloinen. Ja kyllä se 18 vee on lapsi.

Tottakai mä olen iloinen.

On vähän kumma olo, jotenkin haikea.

Vierailija kirjoitti:

Nuorinkin tuli eilen täysi-ikäiseksi.

Vähän kumma olo. On lapsia mut ei ole lapsia.

Älkää nyt kuvitelko, että mä en olisi iloinen ja ylpeä lapsistani.

Tottakai olen.

Kumma tunne vaan, kun lapset on aikuisia yht´äkkiä.

Apua ja vanhempiaan  kuitenkin tarvitsevat vielä joka päivä.

Tiedän tunteen, samalla iloinen,että lapset pärjäävät ja elävät omaa elämäänsä, mutta sitten kotenkin haikea ja vähän eksynyt olo.

t: samassa tilanteessa

Mulla vasta neljävuotias ja mietin jo haikeudella että jossain vaiheessa kaverit kiinnostaa enemmän kuin äiti, enää ei kerrota tiettyjä asioita äidille ja niin se äkkiä kasvaa ja lähtee omille teilleen. Niin paljon toivon että hoidan tän homman niin hyvin, että tuo haluaa pitää mut elämässään mukana vielä aikuisenakin. Siitä tulee kuitenkin niin mahtava aikuinen aikanaan.