Kertokaa minulle miksi ihmeessä en ole yli
Hän oli todellisuudessa huono minulle, ei huomioinut, veti mieleni matalaksi. Alussa osasi kyllä esittää hyvin, niin hyvin että ihastuin ja taisin rakastuakin. Rakkaudesta me molemmat puhuimme. Se suhde ei tehnyt minua loppujen lopuksi onnelliseksi, mutta miksi ihmeessä mietin yhä edelleen, että tässä me silloin sitä, tuossa me silloin tota. Hän teki paskan tempun minulle, enkä osaa edes vihata. Haluan asiaan oikeutta, mutta en osaa vihata. Uskokaa pois, siihen olisi aihetta.
Miksi en pääse yli huonoista? 😟
Parhain terveisin
Suklaaherkku suruinen
Kommentit (17)
Edellisen exän jälkeen minulla oli hyvä tilaisuus saada munaa ja huomiota yhdeltä mieheltä, joka ei halunnut sitoutua (enkä minäkään ollut valmis sellaiseen todellakaan.) Mutta en lähtenyt mukaan mihinkään säätöön silloinkaan. En vain pystynyt.
En ymmärtänyt sanaakaan. Olisiko huono ulosanti syynä tähän epäselvään ongelmaasi?
Bautismo de Fuego kirjoitti:
En ymmärtänyt sanaakaan. Olisiko huono ulosanti syynä tähän epäselvään ongelmaasi?
Vika on vastaanottajassa, jos ei selkeää suomea ymmärrä. Valitan😟
Vastauksia otetaan vastaan suomen kieltä ymmärtäviltä palstailijoilta.
Sekava kolmannessa persoonassa houriminen ei ikävä kyllä ole selkeää suomea nähnytkään. Luulen, että ongelmasi ydin on toden totta löytynyt.
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Sekava kolmannessa persoonassa houriminen ei ikävä kyllä ole selkeää suomea nähnytkään. Luulen, että ongelmasi ydin on toden totta löytynyt.
Kyllä minä hourin ensimmäisessä persoonassa ja aivan selkeästi. Tai no joo, onhan siellä muutaman kerran sana 'hän.'
Sen sijaan, että käyttäytyisit niinkuin aikuinen ja työskentelisit ongelmasi kanssa, sä taidat pitää omasta pikku saippuaoopperastasi, olethan sentään pääosan esittäjä. nytkin haet ymmärtäjää... puoli neljän aikaan lauantain aamuyöstä. hiukan kipeetä.
et vissiin ole koskaan tutustunut omaan seuraasi? elämä ei ole draamasarjaa. asioista pääsee yli kun lopettaa lässyttämisen ja käsittelee ne. aivan varmasti vaikeeta joo.
elämä on.
No ehkä siksi kun siihen rakastuneisuudentunteeseen jää koukkuun ja sulla ei ole uuttakaan kohdelle sille. Rakastuminen muuttaa aivokemiaakin. Eron tultua on vähän kuin narkomaani joka yrittää olla ilman ainetta.
Vierailija kirjoitti:
No ehkä siksi kun siihen rakastuneisuudentunteeseen jää koukkuun ja sulla ei ole uuttakaan kohdelle sille. Rakastuminen muuttaa aivokemiaakin. Eron tultua on vähän kuin narkomaani joka yrittää olla ilman ainetta.
Ensimmäinen fiksu vastaus. Kiitos siitä.
suklaaherkku kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä siksi kun siihen rakastuneisuudentunteeseen jää koukkuun ja sulla ei ole uuttakaan kohdelle sille. Rakastuminen muuttaa aivokemiaakin. Eron tultua on vähän kuin narkomaani joka yrittää olla ilman ainetta.
Ensimmäinen fiksu vastaus. Kiitos siitä.
Turpa kii ämmä
Ja koska teitä kiinnostaa, vastaan jo etukäteen: minulla ei ole ollut hänen jälkeensä MITÄÄN. Tapasin jonkun miehen joo, tai parikin. Mutta en ole edes halannut ketään. En pussannut. En ihastunut. Enkä todellakaan pannut.
En ole pystynyt. Miksi ihmeessä.