Nyt ollaan luopumassa "ulkoaopettelusta" pääsykokeissa - miksi?

Nykyään täytyy osata ulkoa vain perustiedot. Aivan kaiken pikku nippelin pystyy hakemaan maailmanlaajuisista tietokannoista muutamassa sekunnissa. Lisäksi tieto päivittyy niin nopeasti, että on tärkeämpää osata hakea uusin tieto ja osata hyödyntää sitä tehokkaasti kuin muistaa ulkoa 15v vanhoja, täysin vanhentuneita asioita.

Ei minusta täysin täydy hylätä ulkoaoppimista, mutta pääsykokeissa sitä voisi painottaa vähemmän ja vastaavasti saatavilla olevan tiedon soveltamiskykyä enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään täytyy osata ulkoa vain perustiedot. Aivan kaiken pikku nippelin pystyy hakemaan maailmanlaajuisista tietokannoista muutamassa sekunnissa. Lisäksi tieto päivittyy niin nopeasti, että on tärkeämpää osata hakea uusin tieto ja osata hyödyntää sitä tehokkaasti kuin muistaa ulkoa 15v vanhoja, täysin vanhentuneita asioita.

Ei minusta täysin täydy hylätä ulkoaoppimista, mutta pääsykokeissa sitä voisi painottaa vähemmän ja vastaavasti saatavilla olevan tiedon soveltamiskykyä enemmän.

Samaa tulin sanomaan, mutta olitkin kirjoittanut sen minua paremmin jo =)

Järjetöntä on se, että monilla menee nyt kokonaan ylimääräinen vuosi pääsykokeita varten. Olisi järkevämpää käyttää se yksi vuosi varsinaiseen opiskeluun.

Valmennuskeskuksen toimitusjohtaja yllättäen vastustaa hallituksen esitystä... Kylläpä rupesi hymyilyttämään kaverin kommentit, bisnes on lähtemässä alta pois....

Sinänsä oppimiseen kuuluu yhtenä osana aina myös asioiden painaminen mieleen, ei voi oppia uusi asioita kunnolla ilman mieleen painamista, lisäksi asioiden yhteydet on myös ymmärrettävä jne. jne.

Nykyisin katsotaan tärkeämmäksi nopea omaksuminen, eli esim. pääsykokeissa materiaali eteen ja tunti aikaa kahlata se läpi ja sitten testataan, mitä siitä löysi ja ehti omaksua. Näin seulotaan tehokkaita oppijoita. On eriasia, jos joku osaa pääsykokeissa päntättyään muutamaa kirjaa etu- ja takaperin vuoden ajan kuin se, että omaksuu nopeasti uutta ja osaa sitä soveltaa.

ei tartte opetella ulkoa, koska google. Ulkoaoppiminen on mennyttä aikaa. Pitää osata hakea tietoa, arvioida tietoa, ymmärtää. Mutta ei todellakaan tarvitse ulkoaopettelua nykymaailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin katsotaan tärkeämmäksi nopea omaksuminen, eli esim. pääsykokeissa materiaali eteen ja tunti aikaa kahlata se läpi ja sitten testataan, mitä siitä löysi ja ehti omaksua. Näin seulotaan tehokkaita oppijoita. On eriasia, jos joku osaa pääsykokeissa päntättyään muutamaa kirjaa etu- ja takaperin vuoden ajan kuin se, että omaksuu nopeasti uutta ja osaa sitä soveltaa.

Näinpä. Tuolla tyylillä seulotaan helpommin älykkäimmät joukosta. Tyhmä kyllä voi "oppia" ulkoa opettelemalla, muttei osaa soveltaa.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään täytyy osata ulkoa vain perustiedot. Aivan kaiken pikku nippelin pystyy hakemaan maailmanlaajuisista tietokannoista muutamassa sekunnissa. Lisäksi tieto päivittyy niin nopeasti, että on tärkeämpää osata hakea uusin tieto ja osata hyödyntää sitä tehokkaasti kuin muistaa ulkoa 15v vanhoja, täysin vanhentuneita asioita.

Ei minusta täysin täydy hylätä ulkoaoppimista, mutta pääsykokeissa sitä voisi painottaa vähemmän ja vastaavasti saatavilla olevan tiedon soveltamiskykyä enemmän.

Älyttömän kiva googlata lääkärin kanssa yhdessä duodecimin kannasta mikä potilasta vaivaa :)

Olen ihan eri mieltä. Ei tieteellistä ajattelua opi googlaamalla, vaan täytyy tutustua huolellisesti alaan ja sen ajatusmaailmoihin, jotta osaa arvioida tietoa tieteellisestä näkökulmasta. Kyllä minä ainakin asioin mielummin lääkärillä, joka tuntee ihmiskehon ulkoa vrt. lääkäri joka googlettaa että miltäs se kohdunsuu nyt tuntuikaan.

Näin esimerkiksi.

Sama muissa aloissa humanisteista fyysikoihin. Kyllä on hallittava alan oppihistoria ja keskeinen metodologia & arvot jne ennen kuin voi tieteilijäksi itseään kutsua. Ja ne muuten täytyy oppia ulkoa, sisäistää ja ymmärtää, jotta kykenee arvioimaan niin omaa kuin muiden työtä kriittisesti.

Suomesta ei huipputieteilijöitä tule, totta. Meiltä tulee tasaisen hyvää, oikeastaan erinomaisia tutkijoita, joilla on mahdollisuudet menestyä. Rahoitus on se, missä tökkii, ja jota olisi ehdottomasti lisättävä.

Lisäksi pitäisi luopua veljeilystä, jota jo nyt harrastetaan. Ja sitä ei mitkään motivaatiokirjeet poista: päin vastoin, se vain lisää veljeilyä kun oppilasvalinta tehdään subjektiivisen käsityksen pohjalta.

Vierailija kirjoitti:

Järjetöntä on se, että monilla menee nyt kokonaan ylimääräinen vuosi pääsykokeita varten. Olisi järkevämpää käyttää se yksi vuosi varsinaiseen opiskeluun.

Valmennuskeskuksen toimitusjohtaja yllättäen vastustaa hallituksen esitystä... Kylläpä rupesi hymyilyttämään kaverin kommentit, bisnes on lähtemässä alta pois....

Sinänsä oppimiseen kuuluu yhtenä osana aina myös asioiden painaminen mieleen, ei voi oppia uusi asioita kunnolla ilman mieleen painamista, lisäksi asioiden yhteydet on myös ymmärrettävä jne. jne.

Pääsykoemateriaalit on tulevaa opiskelualaa ajatellen enemmän "varsinaista opiskelua" kuin lapsellisten yleissivistävien lukiokirjojen pläräily uusinnat mielessä. Vai tarkoitatko, että opiskelisi jotain ihan muuta alaa kuin mille haluaa? Ikään kuin pakkopullatutkinnolla tienattaisiin verokassaan vuosikymmeniä sujuvasti, hyvä jos edes valmistuvat.

Siitä sitten vaan köyttä kaulaan kun ylppärit meni huonosti, game over?

Vierailija kirjoitti:

ei tartte opetella ulkoa, koska google. Ulkoaoppiminen on mennyttä aikaa. Pitää osata hakea tietoa, arvioida tietoa, ymmärtää. Mutta ei todellakaan tarvitse ulkoaopettelua nykymaailmassa.

Nykyäänhän sitä  sanotaan ja luotetaan siihen,että  riittää kun osaa hakea tiedon tarvittaessa...

Toisaalta,ainahan se tiedon hakeminen helpottuu,on nopeampaa ja tarkempaa ,kun on jo  jotain tietoa valmiiksi tullut jo luettua sinne omaankin päähän (olipa sitten tullut luetuksi aiemmin  kirjoista tai vaikka sitten  tietokoneelta,mutta kuitenkin: luettua opiskeltua ja omaksuttua jotain  tietoa ja tiedon rakenteita jostain.)

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin katsotaan tärkeämmäksi nopea omaksuminen, eli esim. pääsykokeissa materiaali eteen ja tunti aikaa kahlata se läpi ja sitten testataan, mitä siitä löysi ja ehti omaksua. Näin seulotaan tehokkaita oppijoita. On eriasia, jos joku osaa pääsykokeissa päntättyään muutamaa kirjaa etu- ja takaperin vuoden ajan kuin se, että omaksuu nopeasti uutta ja osaa sitä soveltaa.

Tällainen koe olisikin hyvä, mutta sellaista ei olla ottamassa käyttöön vaan korostetaan juuri niitä yo-arvosanoja, joiden saavuttamiseen vaaditaan myös pänttäämistä.

"Valitettavasti KAIKKI oppiminen on ulkoaoppimista. Ei ole mitään muuta tapaa opetella uuttaa asiaa. Et voi oppia historiaa sen paremmin kuin matematiikkaakaan opettelematta asioita työläästi ulkoa. Oppiminen vaatii työtä. Laiskoille tietysti kivempi jos yliopistoon ja ulos pääsee oppimatta mitään."

- Et ole tainnut opiskella yliopistossa päivääkään. - Jos olisit, niin tietäsit, että oppiminen on muutakin kuin vain ulkoaoppimista. - En vähättele ulkoaoppimisen tärkeyttä. Se on moneen oppimiseen oikein hyvä ja erinomaine vaihtoehto. Mutta jos ja kun ajattelet, että oman alani pääsykoemateriaali oli noin 700 sivua, niin mitä luulet opettelinko kaiken ns, ulkoa?   

Mitä tuo tiedon soveltaminen käytännössä tarkoittaa? Mitä tietoa siinä sitten soveltaa, jos ei ole aiemmin opetellut aiheesta mitään ulkoa?

Vierailija kirjoitti:

Olen ihan eri mieltä. Ei tieteellistä ajattelua opi googlaamalla, vaan täytyy tutustua huolellisesti alaan ja sen ajatusmaailmoihin, jotta osaa arvioida tietoa tieteellisestä näkökulmasta. Kyllä minä ainakin asioin mielummin lääkärillä, joka tuntee ihmiskehon ulkoa vrt. lääkäri joka googlettaa että miltäs se kohdunsuu nyt tuntuikaan.

Näin esimerkiksi.

Sama muissa aloissa humanisteista fyysikoihin. Kyllä on hallittava alan oppihistoria ja keskeinen metodologia & arvot jne ennen kuin voi tieteilijäksi itseään kutsua. Ja ne muuten täytyy oppia ulkoa, sisäistää ja ymmärtää, jotta kykenee arvioimaan niin omaa kuin muiden työtä kriittisesti.

Suomesta ei huipputieteilijöitä tule, totta. Meiltä tulee tasaisen hyvää, oikeastaan erinomaisia tutkijoita, joilla on mahdollisuudet menestyä. Rahoitus on se, missä tökkii, ja jota olisi ehdottomasti lisättävä.

Lisäksi pitäisi luopua veljeilystä, jota jo nyt harrastetaan. Ja sitä ei mitkään motivaatiokirjeet poista: päin vastoin, se vain lisää veljeilyä kun oppilasvalinta tehdään subjektiivisen käsityksen pohjalta.

ei tämä minusta ole sama kuin lukiossa faktojen ulkoa opettelu. Lisää ymmärrystä kun tietää menneisyydestä, mutta ei se ole mitään yksittäisten faktojen ulkoa muistamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään täytyy osata ulkoa vain perustiedot. Aivan kaiken pikku nippelin pystyy hakemaan maailmanlaajuisista tietokannoista muutamassa sekunnissa. Lisäksi tieto päivittyy niin nopeasti, että on tärkeämpää osata hakea uusin tieto ja osata hyödyntää sitä tehokkaasti kuin muistaa ulkoa 15v vanhoja, täysin vanhentuneita asioita.

Ei minusta täysin täydy hylätä ulkoaoppimista, mutta pääsykokeissa sitä voisi painottaa vähemmän ja vastaavasti saatavilla olevan tiedon soveltamiskykyä enemmän.

Älyttömän kiva googlata lääkärin kanssa yhdessä duodecimin kannasta mikä potilasta vaivaa :)

Mutta lääketieteessä on aivan sama juttu. Tietomäärä kasvaa eksponentiaalisesti ja silti se tietomäärä, minkä yksi lääkäri pystyy hallitsemaan, on rajallinen. Kummalla lääkärillä esim. hoidattaisit uusiutuneen syöpäsi mieluummin: sillä, joka muistaa 20v takaisista lääkiksen anatomian kirjoistaan ulkoa munuaisten hermotuksen ja jonkun sytostaattien kemiallisen rakenteen? Vai sillä, joka on käyttänyt vähemmän aikaansa ulkoaopetteluun (silti osaten keskeiset asiat ulkoa) mutta joka sen sijaan osaa tehokkaasti seuloa ja hyödyntää tietoa ja on löytänyt uusimmat espanjalaiset ja amerikkalaiset julkaisut syöpätyyppisi lupaavimmista kokeellisista hoitomuodoista? Ja osaa vieläpä seuloa ne lupaavat tutkimustulokset satojen turhempien tai virheellisten tutkimusten joukosta.

"Hauki on kala".

Parempihan se on että opiskelemaan pääsee ajattelemalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään täytyy osata ulkoa vain perustiedot. Aivan kaiken pikku nippelin pystyy hakemaan maailmanlaajuisista tietokannoista muutamassa sekunnissa. Lisäksi tieto päivittyy niin nopeasti, että on tärkeämpää osata hakea uusin tieto ja osata hyödyntää sitä tehokkaasti kuin muistaa ulkoa 15v vanhoja, täysin vanhentuneita asioita.

Ei minusta täysin täydy hylätä ulkoaoppimista, mutta pääsykokeissa sitä voisi painottaa vähemmän ja vastaavasti saatavilla olevan tiedon soveltamiskykyä enemmän.

Älyttömän kiva googlata lääkärin kanssa yhdessä duodecimin kannasta mikä potilasta vaivaa :)

Mutta lääketieteessä on aivan sama juttu. Tietomäärä kasvaa eksponentiaalisesti ja silti se tietomäärä, minkä yksi lääkäri pystyy hallitsemaan, on rajallinen. Kummalla lääkärillä esim. hoidattaisit uusiutuneen syöpäsi mieluummin: sillä, joka muistaa 20v takaisista lääkiksen anatomian kirjoistaan ulkoa munuaisten hermotuksen ja jonkun sytostaattien kemiallisen rakenteen? Vai sillä, joka on käyttänyt vähemmän aikaansa ulkoaopetteluun (silti osaten keskeiset asiat ulkoa) mutta joka sen sijaan osaa tehokkaasti seuloa ja hyödyntää tietoa ja on löytänyt uusimmat espanjalaiset ja amerikkalaiset julkaisut syöpätyyppisi lupaavimmista kokeellisista hoitomuodoista? Ja osaa vieläpä seuloa ne lupaavat tutkimustulokset satojen turhempien tai virheellisten tutkimusten joukosta.

Vaikutat kuvittelevan, että tieteellinen tieto on yhtä kuin valmiiksi pureskeltuja, varmoja, tarjottimella eteen kannettuja tiivistelmiä, joista saa kaiken irti ymmärtämättä mitään teoriasta tutkimusten takana. Olet siis kai lukenut iltapäivälehtien "tiedeuutisia" for dummies. Onko tieteellinen artikkeli sinulle yhtä kuin "kauneuden ja terveyden 10 jännää asiaa terveydestä"? Söpöä. Ymmärrätköhän, kuinka helppoa kuvailemasi "lääkäri"algoritmi olisi ihan vain ohjelmoida? Varmasti ohjelmoidaankin, mutta ei sillä asiantuntijoita korvata nykyisillä laskentatehoilla.