Vierailija

Valmistun juuri ja jaksan kyllä päivittäin katsella työpaikkoja. Tutkinto on toinen enkä ole mikään lapsi tai teini, Ikä alkaa sellaisella luvulla, että pitäisi olla jo aikuinen.

Kuitenkin saan tehtyä päivittäin pakolliset työt, mutta muuten haahuilen pitkin mammapalstoja. Ei ole harmainta aavistustakaan mitä minä täällä teen. Tunnen olevani hieman syrjäytynyt kaikesta, vaikka läheisiä on, terveys tallella ja asiat hyvin.

Jotenkin tuntuu mahdottomalta saada mitään töitä. Edellisestä palkkatyöstä ennen opintoja on pari vuotta. Sen jälkeen on ollut kaikenlaista masennusta sun muuta. Nyt olen ihan ok, asiat paremmin kuin pitkään aikaan.

Miten vain saisin itseni motivoitua työnhakuun, siivoamaan kämppää kunnolla, tekemään? Just pakolliset teen ja loppupäivän haahuilen sumussa ja sitten päivä on ohi. Haluaisin saada asioita aikaiseksi, mutta olen jossain sumussa ja omissa maailmoissani.

Vinkkejä? Ei sitten mitään "ota itseäsi niskasta kiinni". Hoen tuota itselleni koko ajan, mutta ei se vain toimi kohdallani noin. En tiedä onko ongelma sitten se, että puuttuu sosiaalisia kontakteja, työstä saatavaa iloa, järkevämpien harrastusten tuottamaa mielihyvää tms. vai olenko vain yksinkertaisesti patalaiska ihminen. Parhaimmillani jaksan kyllä paljon.

Kommentit (2)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla