Onko minulla huonot välit lapseeni?

Ehkä tapasi tuntuu hänestä hössöttämiseltä ja liialliselta paapomiselta. 

Vierailija kirjoitti:

Kun koitan auttaa häntä niin saan usein kuulla "voit nyt mennä". Lapsi on 8-vuotias poika. Eli tänäänkin hänen peittonsa oli kiemuralla ja autoin häntä oikaisemaan sen vielä ennen kuin lapsi nousee sängystä, koska hän oli hereillä ennen kellon soittoa. Sitten huomasin peiton olevan poikittain, jolloin jalkoja ei saa sen alla suoriksi ja sanoin sen ja että voin vielä auttaa peiton kääntämisessä. Niin lapsi sanoi äkäisesti minulle: "joo ei tarvitse, voit nyt mennä!" No, meninhän minä, eihän ne mun jalat olleet, mutta en ymmärrä, vihaako lapseni minua, kun suhtautuu tuolla tavalla. Vähän vastaavia tilanteita on muitakin, joissa mielestäni äidillisesti vain tekisin asioita hänen parhaakseen, että ois parempi olla, tai että lapsi oppisi huolehtimaan itsestään. Niin ei. Teen siinä jotain kamalaa ilmeisesti.

Sulta puuttuu tilannetaju.

Just herännenä ei välttämättä kaipaa peitonoikaisijaa.

Lapsesi kasvaa, juttele joskus kun hän on sopivasti lähellä.

Anna lapselle tilaa hengittää. Liiallinen paapominen on ahdistavaa lapsellekin.

No en mä paapo kuin silloin tällöin,eli en kovin usein tee sitä. Melkeinpä niin harvoin, että lulisi lapsen olevan mielissään. Mutta ei. En todellakaan tykkää kun en saa hoitaa häntä, vaan pitäisi antaa vain kulkea menemään ja olla niin kuin 8-vuotias itse parhaaksi näkee.

Ap

Vierailija kirjoitti:

No en mä paapo kuin silloin tällöin,eli en kovin usein tee sitä. Melkeinpä niin harvoin, että lulisi lapsen olevan mielissään. Mutta ei. En todellakaan tykkää kun en saa hoitaa häntä, vaan pitäisi antaa vain kulkea menemään ja olla niin kuin 8-vuotias itse parhaaksi näkee.

Ap

No se on sitä itsestään huolehtimaan oppimista, kun ei halua äidin tekevän asioita puolestaan, sellaisia asioita, jotka jo osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en mä paapo kuin silloin tällöin,eli en kovin usein tee sitä. Melkeinpä niin harvoin, että lulisi lapsen olevan mielissään. Mutta ei. En todellakaan tykkää kun en saa hoitaa häntä, vaan pitäisi antaa vain kulkea menemään ja olla niin kuin 8-vuotias itse parhaaksi näkee.

Ap

No se on sitä itsestään huolehtimaan oppimista, kun ei halua äidin tekevän asioita puolestaan, sellaisia asioita, jotka jo osaa.

Niin tai luulee osaavansa, kuten valita oikean vaatetuksen keväällä päälleen jne.

Ap

Lapsi saattoi tulkita eleesi arvosteluna niin hullulta kuin se kuulostaakin. Tuon ikäinen tekee tervettä irtiottoa vanhemmistaan, ärtymys johtuu siitä, ei sinusta. Ota etäisyyttä tilanteissa, joista lapsi suoriutuu itse halutessaan (peitonoikaisu), anna hänen selviytyä. Selviytyminen kohottaa lapsen itsetuntoa.

Ehdota yhteistä kivaa tekemistä tai näytä välittämisesi halaamalla. Tai hieromalla jalkoja jos lapsi haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en mä paapo kuin silloin tällöin,eli en kovin usein tee sitä. Melkeinpä niin harvoin, että lulisi lapsen olevan mielissään. Mutta ei. En todellakaan tykkää kun en saa hoitaa häntä, vaan pitäisi antaa vain kulkea menemään ja olla niin kuin 8-vuotias itse parhaaksi näkee.

Ap

No se on sitä itsestään huolehtimaan oppimista, kun ei halua äidin tekevän asioita puolestaan, sellaisia asioita, jotka jo osaa.

Niin tai luulee osaavansa, kuten valita oikean vaatetuksen keväällä päälleen jne.

Ap

Hei.

Olen nelikymppinen akateemisesti koulutettu perheenäiti enkä äitini mielestä osaa vieläkään valita oikeaa vaatetusta enkä siivota oikein ja töissäkin jonkun pitäisi äidin mielestä tarkistaa osaanko tehdä edes jotakin oikein.

Äitini tuskailee vihaisena että miksi ei saa auttaa.

Kuulostaa ihan ap:lta.

Kun olin 8 v hän kohteli minua kuin 4-vuotiasta. Nyt kun olen 40 hän kohtelee minua kuin teiniä.

Pakko myöntää että välit äitiin ei ole hyvät.

Sen sijaan että suoristelet peittoa kuin joltain pikkulapselta, opeta poika petaamaan ja kehaiset sitten kuinka hienosti se osaa. Lapsen kasvaessa pitää vanhempienkin päivittää omia toimintatapojansa!

Vierailija kirjoitti:

Lapsi saattoi tulkita eleesi arvosteluna niin hullulta kuin se kuulostaakin. Tuon ikäinen tekee tervettä irtiottoa vanhemmistaan, ärtymys johtuu siitä, ei sinusta. Ota etäisyyttä tilanteissa, joista lapsi suoriutuu itse halutessaan (peitonoikaisu), anna hänen selviytyä. Selviytyminen kohottaa lapsen itsetuntoa.

Ehdota yhteistä kivaa tekemistä tai näytä välittämisesi halaamalla. Tai hieromalla jalkoja jos lapsi haluaa.

Niin no mietin tätä vaihtoehtoa itsekin, se ei vain ikinä tule siinä tilanteessa mieleen. Autan sinua, ahaaa, se onkin arvostelua. Ja siis minun äitinikin mielestä olen ihan paska ihminen häneen verrattuna, enkä osaa kasvattaa edes lapsiani eikä meidän välimme olleet koskaan hyvät. Siksi mietinkin, etten minä omasta mielestäni ole lasta vastaan kun autan häntä. Arvosteleva kylläkin olen ollut ja suuttuessani haukun toiset. Mutta en voi sille mitään, että suuttuessani haukun ja jos mun silti pitäisi lapsi saada asioita tekemään niin on vähän vaikeaa kehuen kannustaa, koska eihän se osaa sitä jotain yksinkertaista juttua vielä ihan oikeastikaan, vaan hän tekee sen väärin. Miten sanon, että teet väärin sanomatta että teet väärin.

Ap

Millaisia asioita tarkoitat, kun lapsi tekee mielestäsi ne väärin? 

Niin ja mietin vielä sitä, että ehkä mä olen (vasta aikuisena tosin) omaksunut äitini ajatuksen itsestäni huonona ja siksi ihmettelen, ettei lapsenikaan alistuen ajattele, että ovatpas he huonoja kun äiti sanoo ja koita parantaa huonommuuttaan paremmaksi. Eli he eivät ehkä vielä usko olevansa niin huonoja kuin mä uskon olevani ja se on tietysti hyvä asia, mutta mua se häiritsee, koska heillä ei ole minusta motiivia oppia mitään.

Ap

Kyllä tuon ikäinen pyytää apua tarvittaessa. katsot vain ettei telo itseään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi saattoi tulkita eleesi arvosteluna niin hullulta kuin se kuulostaakin. Tuon ikäinen tekee tervettä irtiottoa vanhemmistaan, ärtymys johtuu siitä, ei sinusta. Ota etäisyyttä tilanteissa, joista lapsi suoriutuu itse halutessaan (peitonoikaisu), anna hänen selviytyä. Selviytyminen kohottaa lapsen itsetuntoa.

Ehdota yhteistä kivaa tekemistä tai näytä välittämisesi halaamalla. Tai hieromalla jalkoja jos lapsi haluaa.

Niin no mietin tätä vaihtoehtoa itsekin, se ei vain ikinä tule siinä tilanteessa mieleen. Autan sinua, ahaaa, se onkin arvostelua. Ja siis minun äitinikin mielestä olen ihan paska ihminen häneen verrattuna, enkä osaa kasvattaa edes lapsiani eikä meidän välimme olleet koskaan hyvät. Siksi mietinkin, etten minä omasta mielestäni ole lasta vastaan kun autan häntä. Arvosteleva kylläkin olen ollut ja suuttuessani haukun toiset. Mutta en voi sille mitään, että suuttuessani haukun ja jos mun silti pitäisi lapsi saada asioita tekemään niin on vähän vaikeaa kehuen kannustaa, koska eihän se osaa sitä jotain yksinkertaista juttua vielä ihan oikeastikaan, vaan hän tekee sen väärin. Miten sanon, että teet väärin sanomatta että teet väärin.

Ap

Et voi mitään sille, että suuttuessasi haukut ja olet vielä arvostelevakin? Ei ihme, että lapsi ei halua sinulta apua. On varmaan monesti kuullut miten tyhmä on kun jotain ei osaa.

Aikuinen ihminen joka pahoittaa mieltään lapselle kun asiat ei suju hänen haluamallaan tavalla eikä vaan voi mitään jos haukkuu muita hermostuessaan?

Olet joko aika hyvä trolli tai sitten pikkuisen yksinkertainen ja keskenkasvuinen, et valmis äidiksi.

Kaikin puolin tulee sellainen olo että olet vähän lapsellinen ja typerä.

Vierailija kirjoitti:

Aikuinen ihminen joka pahoittaa mieltään lapselle kun asiat ei suju hänen haluamallaan tavalla eikä vaan voi mitään jos haukkuu muita hermostuessaan?

Olet joko aika hyvä trolli tai sitten pikkuisen yksinkertainen ja keskenkasvuinen, et valmis äidiksi.

Kaikin puolin tulee sellainen olo että olet vähän lapsellinen ja typerä.

Ehkä sinä olet itse lapsellinen ja typerä ja ihmettelyni osui vain arkaan paikkaan kun noin pitää alkaa minua haukkua? Suhtaudutko itse samoin mahdollisiin lapsiisi? Enkä ole sanonut lapsiani typeriksi, niin kuin sinä minua nyt. Voihan sitä haukkua muutenkin kuin sanomalla että olet tyhmä, sanomalla esimerkiksi lapselle, että hän suututtaa minut kun ei tee kuten sanon tai jotain muuta vastavaa. Se kun on totta.

Ap

Ja siis öhöm olisinko ensimmäinen äiti joka haukkuu lapsiaan eikä vain voi sille mitään suuttuessaan? Älkää viitsikö.

Ap

Olet tainnut kirjoitella tänne usein ennenkin? Kaikki on oman äitisi syytä?

Vierailija kirjoitti:

Olet tainnut kirjoitella tänne usein ennenkin? Kaikki on oman äitisi syytä?

Miten minun äitin liittyy tähän muuten kuin että toimi epäreilusti minua kohtaan? Mutta huom. minä uskoin sen, mitä hän halusi minusta sanoa, eli sen, että olen täysi paska.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet tainnut kirjoitella tänne usein ennenkin? Kaikki on oman äitisi syytä?

Miten minun äitin liittyy tähän muuten kuin että toimi epäreilusti minua kohtaan? Mutta huom. minä uskoin sen, mitä hän halusi minusta sanoa, eli sen, että olen täysi paska.

Ap

Eli äitini pitäisi kiittää minua, hän pääsi tavoitteeseen. Mutta ei. Koittaa edelleen nujertaa minua vielä alemmas.

Ap