Miten onnistun olemaan syömättä herkkuja joka päivä?
Eli miten teiltä onnistuu olla syömättä karkkia yms sokeri pitoista joka päivä? Ajattelen joka päivä että tänään aloitan sen laihdutuskuurin, mutta huomaan taas syöväni. Ja määrät eivät ole mitään pieniä. Tossa viimeksi meni joku vajaa 300g suklaa karkkeja ohi mennen. Olen kokeillut kaikki jutat ja ollut sokerittomalla muutaman viikon kunnes tuli repsahdus ja en päässyt takaisin Enään ruotuun. Haluisin olla kovasti hoikempi ja olen vähän kateellinen kaikille hoikemmille. Minua joka päivä vaivaa tämä asia. Olen siis 163cm ja 85kg. Eli lihava. En vaan oikein edes tajua sitä vaikka näkisin jonkun valokuvankin itsestäni niin ajattelen että jotenkin huono asento yms kun näytän tuolta.
Tämä oli nyt vähän tälläinen avautuminen. Mutta tarvisin kyllä jotaib vinkkejä miten saan itseni ruotuun.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei nää ämmät halua kuulla oikeita neuvoja. Kunhan lässyttää täällä ja sitten jatkaa lihoamistaan.
Eikö ole hyvä asia jos joku koittaa edes hakea neuvoja, kun että vaan lihoisi?
Käsittääkseni sokeriin tulee fysiologinen riippuvuus,se vaikuttaa mielialaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa yksi aamu tuli Raakel Lignellin aamuohjelmassa juttua tunnesyömisestä. Mulle jäi siitä mieleen sellainen, että kun se herkkuhimo iskee, niin pysähtyy oikeen miettimään, että mikä tunne siellä taustalla on. Mihin sitä haluaa herkutella. Siinä ohjeistettiin niinkin, että laittaa ne herkut vaikka siihen nenän eteen ja miettii mitä käy jos ei esim. syökään niitä..Katso jos tuo ohjelma löytyy jostain netistä vielä. Mun mielestä oli tosi järkeviä ohjeita.
Paskan marjat!
Kuinka niin? Isolla osalla on taustalla nimenomaan tunnesyömistä.
Tollasta lässyn lässyä, mikä ei mihinkään makeanhimoon auta. Siihen auttaa ainoastaan syömisten muutos. Sitä vain ei monikaan halua tehdä, joten uskotaan näihin höpöhöpö tunteiden sekoittamista selvään kemialliseen ongelmaan.
Se auttaa makeanhimon hallitsemiseen, usko pois. Ennen kun voi vastata kysymykseen "miten lopetat makean syömisen", täytyy osata vastata kysymykseen "miksi syöt makeaa?"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei nää ämmät halua kuulla oikeita neuvoja. Kunhan lässyttää täällä ja sitten jatkaa lihoamistaan.
Eikö ole hyvä asia jos joku koittaa edes hakea neuvoja, kun että vaan lihoisi?
Ei siinä mitään pahaa olekaan.
Osta hedelmiä herkkujen sijasta? Toki niitäkään ei saa määrättömästi mättää mutta vievät makianhimoa pois :-)
Mulla oli sama lähtötilanne kun sulla ap! Sokeriin jää niin helposti koukkuun.. Sain onneksi otettua itseäni niskasta kiinni: aloitin kuntoilun ja vähensin herkkujen syönnin yhteen päivään viikossa. Silloinkaan ei tietenkään voi vetää övereitä vaan herkutella kohtuudella. Kun tietää, että viikonloppuna on se yksi herkkupäivä, niin viikolla on paljon helpompi kieltäytyä. Myös aiemmin ehdotetut tekemisen keksimiset toimii, etenkin kävelylenkki on osoittautunut mulle huväksi tavaksi paeta äkkinäistä makeanhimoa.
Jossain vaiheessa sokerikoukussa herkkujen kieltämistä itseltäni yrittäessä minulle tuli oikeasti suru siitä, että jää niin paljon erilaisia karkkeja ja keksejä maistamatta, ja siksi monesti sorruin johonkin uutuuteen. Nykyään pystyn perustelemaan jätkevästi itselleni, että vaikka kyseessä on uutuustuote, maku luultavasti on hyvin samanlainen kuin joku makea mitä olen joskus syönyt. Kuulostaa varmaan oudolle, mutta näin mulle kävi :D onneksi olen pystynyt muuttamaan herkkuihin ja makeaan suhtautumista järkiperäisemmäksi.
Juo tarpeeksi vettä, usein herkkuhimo on janoa. Huolehdi säännöllisistä ruokarytmeistä (syö terveellistä proteiinipitoista ja täyttävää ruokaa 3-4 tunnin välein) ja älä osta kotiin herkkuja kaappiin lojumaan. Syö hedelmiä ja kasviksia. Älä mene nälkäisenä kauppaan, silloin tulee ostettua kaikenlaisia turhia herkkuja. Jos herkkuhimo iskee, ota vaikka purkkaa tai syö hedelmä, ja odota hetki. Älä kiellä herkkuja kokonaan itseltäsi, silloin tulee vain repsahduksia. Mieti herkuttelun huonoja puolia (sokeri vanhentaa ihoa ym), ennen kuin avaat karkkipussin. Nämä ainakin ovat toimineet itselläni ja herkuttelu on kuin itsestään jäänyt vain juhlapäiviin.
Sama ongelma kuin aloittajalla. Nyt keväällä jos tulee lähdettyä pitkälle pyörälenkille, siitä saa endorfiineja niin, ettei illalla kaipaa herkkuja. Useimmat muut nautinnon lähteet ovat sokeriakin epäterveellisempiä.
Pahinta on silloin, kun on univajausta, kaikki harmittaa ja pitää silti jaksaa työssä ja kotona. Energiaa ja mielihyvää saa napostelemalla. Jos ehtii nukkua tarpeeksi, olla yhdessä läheisten kanssa ,käydä ulkoilemassa ja laittaa terveellistä ruokaa, herkuttelua on helpompi hallita. Ainoa tietämäni apu olisi ajankäytön parempi suunnittelu, ja se on vaikeaa, koska netti.
Kiitoksia kovasti kaikille vastaajille. Näistä on vinkeistä on varmasti hyötyä, sekä kuulla kuinka muut ovat onnistuneet.
Mulla auttoi kasvisten reilu lisääminen ruokavalioon. Makeanhimo lähti itsestään. Joskus harvoin saattaa tulla jälkiruuan tarve lounaan jälkeen kun juo kahvia, sitä varten on kaurakeksipussi töissä. Ja tuo on oikeasti ihan paras neuvo, että ei vaan osta niitä herkkuja kotiin. Kyllä mäkin vaan vetäisin vieläkin suklaalevyn jos mulla sellainen kotona olisi, vaikkei tekisi mielikään! Välillä sitä kaupassa pysähtyy herkkuhyllylle vanhasta tottumuksesta vaikka kun on jotain juhlistettavaa ja eka ajatus on, että sitä pitää juhlistaa herkuilla. On oikeasti vapauttavaa siinä hyllyllä tajuta, että ei mun tarvi tässä miettiä mitä ottaisin, ei tartte ottaa mitään.
Sitä kasvispainotteista ruokaa teen aina paljon kerralla pakastimeen. Ei kukaan jaksa väsyneenä ylitöistä tullessa alkaa mitään kasviksia pilkkoa vaan ruokaa pitää saada heti. Siinä tilanteessa herkkuihin sortumista estää kun on helposti valmiina terveellistä ruokaa.
Yli vuosi nyt herkkulakkoa takana, sinä aikana olen syönyt kai yhden palan kakkua synttäreillä ja nyt viime pääsiäisenä suklaamunan. Valitettavasti en oo kylläkään laihtunut kuin 3 kiloa, mitat melko samat kuin sulla. Mutta en oo enää lihonut, mikä on tietty hyvä ja onhan muitakin hyötyjä olemassa kuin se iänikuinen laihtuminen.
Hyvä kysymys, johon en ole vielä löytänyt vastausta ja ikää on jo 48 v. Tänään olen syönyt 8 munkkia ja vielä tekee mieli jotain herkkua. Onnekseni en ole ylipainoinen.
Aloita päivä syömällä kunnon aamupala ja jatka sitten lounaalla, välipalalla ja illallisella. Omalla kohdalla se aterioiden väliinjättäminen tai omenan syönti lounaaksi tarkoittaa sitä että illalla voisin syödä hevosen kun on niin älytön nälkä.
Ja karppaus toimii kanssa, karkki- ja herkkuhimot minimissä kun syön tosi vähän hiilareita mutta reippaammin rasvoja.
Joko sokeririippuvuus joka poistuu vain jättämällä sokerin, tai sitten terapiaan. Voi olla tunnesyömistä tai jonkun asteinen syömishäiriö jos se ruoka tai herkut vaikuttaa liikaa elämään tai enemmän kuin haluaisi.
Univaje tai huono uni on kyllä sellainen juttu että se tappaa tahdonvoiman. Se kannattaa korjata. Teippaa suu kiinni yöisin niin et hengitä suun kautta ja saa apneaa.
Toinen juttu on se että ahtaa itsensä täyteen kasviksia. Eipähän sitten kylläisenä yhtä paljon sokeria mahdu mahaan. Kasviksissa on niin vähän kaloreita että voi syödä ilman rajaa.
Kokeile syödä alle 1000kcal päivässä ja 80% kaloreista rasvasta. Viikon jälkeen on makean himo hävinnyt. Tulet pyörtymään jos syöt kokonaisen fazerin suklaalevyn. Sellaista myrkkyä se on.
"Olen kokeillut kaikki jutat"
Siis kaikki Suomen Hutat olet kokeillut? Melkoinen Juttien kaataja olet ollut.
Vierailija kirjoitti:
Älä osta kotiin mitään herkkuja. Käy kaupassa vain, kun ei ole nälkä.
Minä en ole ylipainoinen, mutta jos minulla ei ole nälkä, ei tee mieli ostaa mitään. Se johtaa tilanteeseen, ettei kotona ole mitään terveellistäkään. Mutta koska kommenttisi sai vain yläpeukkuja, muilla ei taida olla tätä ongelmaa.
Minua auttoi tikkarit. Muutama tikkari päivässä lasketaan varmaan herkuiksi, mutta kun auttavat olemaan vetämättä suklaalevyä, lopputulos lienee onnistunut. Ja kilojakin lähti. Vaikka tikkareistakin sokeria saa, määrät olivat laskeneet sen verran, että "sokerikoukkukin" lievittyi, eikä makeaa enää parin viikon kuluttua edes tehnyt mieli.