Lue keskustelun säännöt.
Miten purkaa viha rakentavasti?
22.05.2016 |
Kun ei ole puolisoa, jolle puhua. Kun ei halua kuormittaa ystäviä. Kun ei halua purkaa sitä lapsiin. Kun joutuu olemaan tekemissä kahden ilkeän ja inhottavan ihmisen kanssa. Työkaverin ja lähisukulaisen, jotka nauttivat ilkeilystä ja muiden mollaamisesta suoraan tai vitsin varjolla.
Kommentit (26)
No, mun kokemus on, että viha nousee tuollaisessa tilanteessa siitä, että tavallaan sisimmässään uskoo, että ne väärinkohtelijat on oikeassa. En osaa oikein selittää, mutta mä olen vähän samantapaisessa tilanteessa olleena huomannut, että kun joku oli mulle toistuvasti tyly tms niin mä aloin pelätä, että mussa on oikeasti jotain vikaa ja ehkä pian kaikki huomaa sen ja menetän ystäväni jne jne ja tunsin vihaa näitä tylyttäjiä kohtaan. Kunnes onnistuin asettamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin (mm huomasin, että nämä ihmiset ovat hankalia monille muillekin, että heillä on omat vaikeutensa mitkä aiheuttavat tällaista käytöstä, ja että he eivät oikeasti voi tehdä minulle pahaa, ja ennen kaikkea sain itsetuntoani lujitettua ja aloin ajatella että olen hyvä ihminen ja nämä tyypit käyttäytyvät minua kohtaaan näin, piste. Se ei välttämättä tarkoita mitään sen enempää minusta.)
On siis normaalia tuntea vihaa jos jatkuvasti saa kokea huonoa kohtelua, mutta jos nää tylyt ihmiset ei kuitenkaan käytännnössä voi sulle mitään, niin kannattaa yrittää päästä sellaiseen mielentilaan, jossa tajuaa, että niiden käytös ei tosiaan vaikuta suhun. Äh, en osaa yhtään selittää mitä tarkoitan, mutta ehkä joku saaxtuosta jotain irti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, mun kokemus on, että viha nousee tuollaisessa tilanteessa siitä, että tavallaan sisimmässään uskoo, että ne väärinkohtelijat on oikeassa. En osaa oikein selittää, mutta mä olen vähän samantapaisessa tilanteessa olleena huomannut, että kun joku oli mulle toistuvasti tyly tms niin mä aloin pelätä, että mussa on oikeasti jotain vikaa ja ehkä pian kaikki huomaa sen ja menetän ystäväni jne jne ja tunsin vihaa näitä tylyttäjiä kohtaan. Kunnes onnistuin asettamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin (mm huomasin, että nämä ihmiset ovat hankalia monille muillekin, että heillä on omat vaikeutensa mitkä aiheuttavat tällaista käytöstä, ja että he eivät oikeasti voi tehdä minulle pahaa, ja ennen kaikkea sain itsetuntoani lujitettua ja aloin ajatella että olen hyvä ihminen ja nämä tyypit käyttäytyvät minua kohtaaan näin, piste. Se ei välttämättä tarkoita mitään sen enempää minusta.)
On siis normaalia tuntea vihaa jos jatkuvasti saa kokea huonoa kohtelua, mutta jos nää tylyt ihmiset ei kuitenkaan käytännnössä voi sulle mitään, niin kannattaa yrittää päästä sellaiseen mielentilaan, jossa tajuaa, että niiden käytös ei tosiaan vaikuta suhun. Äh, en osaa yhtään selittää mitä tarkoitan, mutta ehkä joku saaxtuosta jotain irti.
TÄä on totta. JOs ihmisellä on kaikki hyvin omassa elämässän niin ei se myrkytä ympäristöä. Totutta tapaa on paha muuttaa, etenkin jos huomaa ettei "kiusaamisen" kohde mitenkään reagoi. Me ollaan kaikki muutenkin niin erilaisia, että reagoidaan asioihin eri tavalla. Joku ei välttämättä ymmärrä loukkaavansa toista, mutta kyllähän normaali ja tasapainoinen ihminen ymmärtää asioita omalle kohdalleen.
Jos on ilkeä työkaveri, niin voit ilmaista kyllä suuttumusta hänelle ja laittaa rajat. Minua ei noin kohdella. Tuo sinun kohtelusi on väärin ja törkeää... Myös otat yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun ja kerrot tilanteesta. Pitää olla vahvat rajat ja tuollaisella lähisukulaisella, joka ilkeilee niin et tee hänellä yhtään mitään. Laita rajat ja pidät puolesi ja otat vastuun omista tunteistasi. Jos lähisukulainen kaikkoaa kun ilmaiset tunteet hänelle, niin sitten kaikkoaa.
Yksineläjänä raivoan yksinäni, ulkoillessa ja kotona annan tulla ulos suusta ääneen sen, mitä ajattelen. Tuleepa paiskottuakin joskus jotain, mutta sitä en kyllä suosittele, ettei mene mikään rikki ja harmita vielä enempi. Ja ääntäänkään ei liikaa kannata korottaa, ettei naapurit kuule.
Rajoja kannattaa koittaa rakentaa ystävällisesti sanoen. Useinkaan se ei auta, mutta jos se ei auta, niin tiedät ainakin yrittäneesi sovinnollista tapaa, eikä omatunto syytä, jos sitten ei asiat menekään hyvin.
Juu siis nollatoleranssi sanot erittäin kovalla äänellä, että etkö se saatana oikeasti tajua miten käyttäydyt mua kohtaan ja mikä helvettiä sua vaivaa? Älä ap luovuta, jos vain suinkin saat muita siihen rinnalle tukemaan. Tällaista paskaa tapahtuu maailmassa ihan helvetisti. Ihminen on pahin kaikista.