Suomen lait
Koska suurimmalle osalle palstalaisista nämä vaikuttavat olevan ihan tuntemattomia, niin pitänee kerrata jotain perusasioita jotka jokaisen kansalaisen tulisi ihan minimissään tietää. Ymmärrän toki, jos koulut on jääneet käymättä ja muutenkaan ei järki paina päätä, mutta tässä hieman kertausta ihan perustuslaista ja muusta lainsäädännöstä.
(1) Yksityisyyden suoja on Suomen perustuslain turvaama henkilöllinen oikeushyvä eli oikeusjärjestyksen suojelema etu. Yksityisyyden suoja on keskeinen kansalaisen perusoikeus.
Yksityiselämän suoja on turvattu perustuslain 10 §:ssä. Yksityisyyden suojaan vaikuttavat lait ovat: henkilötietolaki, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, laki yksityisyyden suojasta työelämässä, sähköisen viestinnän tietosuojalaki sekä EU:n direktiivit: henkilötietodirektiivi (46/1995/EY) ja sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi (58/2002/EY).
(2) Yksityisyys tarkoittaa luonnollisen henkilön oikeutta suojautua ulkopuoliselta puuttumiselta. Se voi tarkoittaa myös niitä käytännön mahdollisuuksia, joiden avulla henkilö kykenee suojautumaan ulkopuolisten puuttumiselta. Oikeutta yksityisyyteen pidetään yhtenä ihmisoikeuksista ja siitä säädetään Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 12. artiklassa.
(3) Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on Suomen rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko, josta voi seurata sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen syyllistyy levittämällä sellaisia toisen yksityiselämään kuuluvia tietoja, joiden leviäminen voi aiheuttaa kärsimystä sille, jota tieto koskee. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on sisältörikos, jossa rikos tehdään saattamalla tietoa julkisuuteen. Tällaisten tekojen säätämisellä rangaistavaksi halutaan suojella yksityiselämän suojaa, joka on turvattu perustuslain 10 §:ssä. Rikos eroaa kunnianloukkauksesta siten, että siinä on kysymys oikeellisen tiedon levittämisestä, kun taas kunnianloukkauksessa on ensisijaisesti kyse valheellisen tiedon levittämisestä.
Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on säädetty rangaistavaksi rikoslain 24 luvun 8 §:ssä. Lainkohta kuuluu seuraavasti:
Joka oikeudettomasti
1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai
2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville
esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
(4) Suomen rikoslaissa (39/1889) kunnianloukkaus on asianomistajarikos eli syyte nostetaan pääasiassa vain, mikäli kunnianloukkauksen uhri sitä vaatii. Rikokselle on tavallinen ja törkeä tekomuoto:
»Joka
1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,
on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon.
(Rikoslain 24 luku 9 §)
Kommentit (8)
Kunnian suoja
Lain mukaan jokaisella ihmisellä on kunnian suoja
Jos tätä vastaan rikotaan, kyse on kunnianloukkauksesta. Jos loukkaus tehdään tiedotusvälineessä, teko on yleensä lain silmissä törkeä.
Opiskele myös yksityisyyden suoja. Se mikä on sallittua kunnian suojan kannalta, voi olla samaan aikaan kiellettyä yksityisyyden suojan vuoksi.
Syyllistyt kunnianloukkauksen kun…
- esität henkilöstä väärän tiedon tai vihjauksen, joka voi aiheuttaa vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa loukatulle
- halvennat muuten esim. nimittelemällä
- esität väärän, loukkaavan tiedon tai vihjauksen kuolleesta
Kunnianloukkauksen ytimessä on ihmisestä esitetty väärä tieto. Juuri tämän vuoksi toimittajan tärkein ohje on: tarkista, tarkista ja tarkista.
Usein kunnianloukkaukset ovat tilanteita, joissa toimittaja väittää tai vihjaa jonkun tehneen jotain sopimatonta, paheksuttavaa tai moitittavaa, esim. syyllistyneen rikokseen. Sitten käy ilmi, että tieto ei pidäkään paikkaansa tai sitä ei ainakaan pystytä todistamaan oikeaksi.
Laitatko myös mitä Suomen laki sanoo rasismista ja viharikoksista kiitos?
Valokuva, josta henkilö on tunnistettavissa, katsotaan henkilötiedoksi, jonka levittämistä rajoittaa henkilötietolaki. Sen levittämiseen tarvitaan kuvassa olevan henkilön lupa. Luvattomassa valokuvien julkaisussa saatetaan syyllistyä myös rikoslain 24 luvun mukaiseen kunnianloukkaukseen (9 ja 10 §) tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen (8 §). Esimerkiksi humalassa olevasta siskosta otetut kuvat voivat täyttää näiden rikosnimikkeiden kriteerit. Jos kuvat on otettu salaa kotona, siitä voi rapsahtaa vielä syyte salakatselusta (6 §).