Lue keskustelun säännöt.
Voiko jehova mennä naimisiin "ei-jehovan" kanssa?
20.05.2016 |
Tuleeko jotain ongelmia? Onko siis aina molemmat jehovia?
Kommentit (17)
Ongelmia tulee yhteisön sisältä ja "vanhimmilta". Oletuksena varmasti on, että puolisokin kääntyy tai käännytetään uskoon. Yleensä jehovalaiset kuitenkin ovat kanssakäymisissä lähinnä toisten jehovalaisten kanssa. Ei ole hyväksi olla liikaa tekemisissä maallisten kanssa. Jotkut ovat tietenkin tässä asiassa tiukempia kuin toiset.
Sanoisin, ettei kannata lähteä suhteeseen Jehovan todistajan kanssa, jos ei itse ole kääntymässä uskoon tai jos puoliso ei ole jättämässä uskonyhteisöä. Niitä konflikteja tulee nimittäin olemaan. Mutta mikään lakihan ei tietenkään estä naimisiinmenoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin yhden tällaisen pariskunnan tiedän, joissa toinen on Jehovan todistaja ja toinen ei kuulu mihinkään kirkkoon. Hyvin on heillä toiminut, pitkä ja onnellinen liitto. Molemmat kunnioittavat toisen vakaumusta.
Kannattaa etsiä käsiinsä Aila Ruohon kirja Vartiotornin Varjossa. Siinä käsitellään Jehovan Todistajien yhteisön toimintaa, ja tätäkin aihetta.
Jos puoliso kääntyy Jehovan todistajaksi.
Tai tietysti voi muutenkin, mutta seurakunta hylkää tällaisen henkilön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos puoliso kääntyy Jehovan todistajaksi.
Tai tietysti voi muutenkin, mutta seurakunta hylkää tällaisen henkilön.
Nyt ei pidä paikkaansa. Erittäin hyvä ystäväni on todistaja ja ilmeisen aktiivinen sellainen, koska niissä kokouksissa käy. Hän meni naimisiin ei-jehovan kanssa eikä häntä kyllä ole mitenkään hyljätty seurakunnan toimesta. Olen itse kysynyt häneltä tätä asiaa, koska se kiinnosti minua, kuinka siihen suhtaudutaan liikkeen sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Ongelmia tulee yhteisön sisältä ja "vanhimmilta". Oletuksena varmasti on, että puolisokin kääntyy tai käännytetään uskoon. Yleensä jehovalaiset kuitenkin ovat kanssakäymisissä lähinnä toisten jehovalaisten kanssa. Ei ole hyväksi olla liikaa tekemisissä maallisten kanssa. Jotkut ovat tietenkin tässä asiassa tiukempia kuin toiset.
Sanoisin, ettei kannata lähteä suhteeseen Jehovan todistajan kanssa, jos ei itse ole kääntymässä uskoon tai jos puoliso ei ole jättämässä uskonyhteisöä. Niitä konflikteja tulee nimittäin olemaan. Mutta mikään lakihan ei tietenkään estä naimisiinmenoa.
Miten on jos on uskova uskovainen, vaikka luterilainen kristitty yms. ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä järkeä on mennä naimisiin toiseen uskontoon kuuluvan kanssa? Minua ainakin häiritsisi paljon, jos aviomies uskoisi minun joutuvan helvettiin väärän uskonnon takia.
Mites jos eroaa? Miten yhteisö suhtautuu siihen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmia tulee yhteisön sisältä ja "vanhimmilta". Oletuksena varmasti on, että puolisokin kääntyy tai käännytetään uskoon. Yleensä jehovalaiset kuitenkin ovat kanssakäymisissä lähinnä toisten jehovalaisten kanssa. Ei ole hyväksi olla liikaa tekemisissä maallisten kanssa. Jotkut ovat tietenkin tässä asiassa tiukempia kuin toiset.
Sanoisin, ettei kannata lähteä suhteeseen Jehovan todistajan kanssa, jos ei itse ole kääntymässä uskoon tai jos puoliso ei ole jättämässä uskonyhteisöä. Niitä konflikteja tulee nimittäin olemaan. Mutta mikään lakihan ei tietenkään estä naimisiinmenoa.
Miten on jos on uskova uskovainen, vaikka luterilainen kristitty yms. ?
No kyllä sekin on ongelma. Jehovan todistajat uskovat (niin kuin monet muutkin eri uskonlahkot ja -yhteisöt) olevansa se ainoa oikea porukka, joka pelastuu ja joka uskoo oikein. Jehovalaisilla on kuitenkin omat uskomuksensa ja tapansa, jotka poikkeavat jonkin verran luterilaistenkin näkemyksistä ja uskonharjoitustavoista, että konflikteja tulee varmasti jossain vaiheessa syntymään.
Varmasti on niitäkin jehovalaisia, jotka eivät ole edes (vahvasti) uskossa vaan jotka pysyvät touhussa mukana vain yhteisön painostuksen takia tai siksi, etteivät halua joutua perheen hylkäämäksi, ja tällaisen sekä "ei-uskovan" (siis vaikka sen luterilaisen) suhde voisi periaatteessa toimiakin. Mutta yleensä se Jehovan todistajien yhteisö on niin tiivis, että on vaikea kuvitella, että joku jaksaisi (tai edes pystyisi) sumuttaa seurakuntaa. Siis kyllä siellä puututaan herkästi siihen, jos joku jäsen ei elä niin kuin pitäisi tai toiminnassa on jotain ei-sopivaa. Riippuu toki varmaan seurakunnastakin ja siitä, miten "tiukkoja" uskovaisia siellä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmia tulee yhteisön sisältä ja "vanhimmilta". Oletuksena varmasti on, että puolisokin kääntyy tai käännytetään uskoon. Yleensä jehovalaiset kuitenkin ovat kanssakäymisissä lähinnä toisten jehovalaisten kanssa. Ei ole hyväksi olla liikaa tekemisissä maallisten kanssa. Jotkut ovat tietenkin tässä asiassa tiukempia kuin toiset.
Sanoisin, ettei kannata lähteä suhteeseen Jehovan todistajan kanssa, jos ei itse ole kääntymässä uskoon tai jos puoliso ei ole jättämässä uskonyhteisöä. Niitä konflikteja tulee nimittäin olemaan. Mutta mikään lakihan ei tietenkään estä naimisiinmenoa.
Miten on jos on uskova uskovainen, vaikka luterilainen kristitty yms. ?
No kyllä sekin on ongelma. Jehovan todistajat uskovat (niin kuin monet muutkin eri uskonlahkot ja -yhteisöt) olevansa se ainoa oikea porukka, joka pelastuu ja joka uskoo oikein. Jehovalaisilla on kuitenkin omat uskomuksensa ja tapansa, jotka poikkeavat jonkin verran luterilaistenkin näkemyksistä ja uskonharjoitustavoista, että konflikteja tulee varmasti jossain vaiheessa syntymään.
Varmasti on niitäkin jehovalaisia, jotka eivät ole edes (vahvasti) uskossa vaan jotka pysyvät touhussa mukana vain yhteisön painostuksen takia tai siksi, etteivät halua joutua perheen hylkäämäksi, ja tällaisen sekä "ei-uskovan" (siis vaikka sen luterilaisen) suhde voisi periaatteessa toimiakin. Mutta yleensä se Jehovan todistajien yhteisö on niin tiivis, että on vaikea kuvitella, että joku jaksaisi (tai edes pystyisi) sumuttaa seurakuntaa. Siis kyllä siellä puututaan herkästi siihen, jos joku jäsen ei elä niin kuin pitäisi tai toiminnassa on jotain ei-sopivaa. Riippuu toki varmaan seurakunnastakin ja siitä, miten "tiukkoja" uskovaisia siellä on.
On itse asiassa pahempi, jos puoliso on uskovainen, mutta kuuluu johonkin toiseen suuntaukseen, kuin se, että puoliso olisi uskonnollisesti välinpitämätön. Näin siksi, vaikka oudolta kuulostaa, että lapset voidaan kasvattaa jehoviksi ilman suurempaa kiistelyä uskonasioiden painotuksista, puoliso on helpompi käännyttää "oikeaan uskoon", kun vanhat haitalliset uskomukset eivät paina mielessä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmia tulee yhteisön sisältä ja "vanhimmilta". Oletuksena varmasti on, että puolisokin kääntyy tai käännytetään uskoon. Yleensä jehovalaiset kuitenkin ovat kanssakäymisissä lähinnä toisten jehovalaisten kanssa. Ei ole hyväksi olla liikaa tekemisissä maallisten kanssa. Jotkut ovat tietenkin tässä asiassa tiukempia kuin toiset.
Sanoisin, ettei kannata lähteä suhteeseen Jehovan todistajan kanssa, jos ei itse ole kääntymässä uskoon tai jos puoliso ei ole jättämässä uskonyhteisöä. Niitä konflikteja tulee nimittäin olemaan. Mutta mikään lakihan ei tietenkään estä naimisiinmenoa.
Miten on jos on uskova uskovainen, vaikka luterilainen kristitty yms. ?
No kyllä sekin on ongelma. Jehovan todistajat uskovat (niin kuin monet muutkin eri uskonlahkot ja -yhteisöt) olevansa se ainoa oikea porukka, joka pelastuu ja joka uskoo oikein. Jehovalaisilla on kuitenkin omat uskomuksensa ja tapansa, jotka poikkeavat jonkin verran luterilaistenkin näkemyksistä ja uskonharjoitustavoista, että konflikteja tulee varmasti jossain vaiheessa syntymään.
Varmasti on niitäkin jehovalaisia, jotka eivät ole edes (vahvasti) uskossa vaan jotka pysyvät touhussa mukana vain yhteisön painostuksen takia tai siksi, etteivät halua joutua perheen hylkäämäksi, ja tällaisen sekä "ei-uskovan" (siis vaikka sen luterilaisen) suhde voisi periaatteessa toimiakin. Mutta yleensä se Jehovan todistajien yhteisö on niin tiivis, että on vaikea kuvitella, että joku jaksaisi (tai edes pystyisi) sumuttaa seurakuntaa. Siis kyllä siellä puututaan herkästi siihen, jos joku jäsen ei elä niin kuin pitäisi tai toiminnassa on jotain ei-sopivaa. Riippuu toki varmaan seurakunnastakin ja siitä, miten "tiukkoja" uskovaisia siellä on.
On itse asiassa pahempi, jos puoliso on uskovainen, mutta kuuluu johonkin toiseen suuntaukseen, kuin se, että puoliso olisi uskonnollisesti välinpitämätön. Näin siksi, vaikka oudolta kuulostaa, että lapset voidaan kasvattaa jehoviksi ilman suurempaa kiistelyä uskonasioiden painotuksista, puoliso on helpompi käännyttää "oikeaan uskoon", kun vanhat haitalliset uskomukset eivät paina mielessä jne.
Totta. Näin varmasti on muissakin uskonyhteisöissä.
Kuka haluaa naimisiin jonkun aivopestyn kanssa? Eihän heillä ole yhtään omaa ajatusta vaan kaikki on lahkon syöttämää pajunköyttä ja totaalinen oma ajattelu ja toiminta puuttuu. Eihän siinä pääse tutustumaan toisen omaan aitoon persoonaan kun sitä ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on mennä naimisiin toiseen uskontoon kuuluvan kanssa?
Vähän ohiksena mutta itse olen tapakristitty ja mieheni on tapamuslimi (kansansa on joskus 1800-luvulla vaeltanut Suomeen ja sieltä tulee uskonto). Kumpikaan ei oikeasti usko varsinaisesti näihin asioihin. Itse käyn häissä, hautajaisissa yms. kirkossa (mies mukanani) ja ehkä saatan joululauluja käydä kuuntelemassa. Mies käy samat omassa kirkossaan.
Ei nämä uskonnot vaikuta meidän suhteeseen tai arkeen millään tapaa. Aika hassu ajattelutapa sinulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on mennä naimisiin toiseen uskontoon kuuluvan kanssa?
Vähän ohiksena mutta itse olen tapakristitty ja mieheni on tapamuslimi (kansansa on joskus 1800-luvulla vaeltanut Suomeen ja sieltä tulee uskonto). Kumpikaan ei oikeasti usko varsinaisesti näihin asioihin. Itse käyn häissä, hautajaisissa yms. kirkossa (mies mukanani) ja ehkä saatan joululauluja käydä kuuntelemassa. Mies käy samat omassa kirkossaan.
Ei nämä uskonnot vaikuta meidän suhteeseen tai arkeen millään tapaa. Aika hassu ajattelutapa sinulla.
Eivät uskonnot varmaan teihin vaikutakaan, sillä olette molemmat uskonnottomia. Ei ole olemassa mitään "tapamuslimia" tai "tapakristittyä".
Ilmeisesti voi.