voidaanko yksinhuoltaja pakottaa ensikotiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta jos arki rullaa, niin voidaanko pelkästään sen takia pakottaa ensikotiin että on yh ja vielä se, että käy psykoterapiassa? Aika paljon olen kuullut huoli-perusteisesta puheesta, että jos nyt sattuu olemaan mt-ongelma niin pelkästään jo stigman takia joutuu syyniin. Ja kun vielä yh.

Ei voida. Eikä kukaan edes halua, koska se on niin julmetun kallista.

Mutta on ihmisiä, jotka ihan rehellisesti itse kuvittelevat, että mt-ongelma on hallinnassa ja arki sujuu hyvin, mutta joiden kohdalla kuka tahansa järkevä ihminen olisi asiasta eri mieltä. Mt-ongelma ja arjenhallinnan ongelmat kun usein ovat sellaisia, että niitä ei itse tajua ja vaikka jotain tajuaisikin,ei tajua kokonaisuutta.

Olen eri mieltä tuosta "usein"-sanasta. Itsellä on psyykkinen sairaus ja olen sen kanssa ollut aika pohjamudissa. Tiedostan mainiosti koska on hyvä päivä ja koska huono. Ja tiedän, kun tilanne on menossa todella huonoksi. Kokonaisuuden tajuan myös vallan mainiosti. Mt-ongelmaiset eivät ole tyhmiä.

Tyhmyydellä ei ole tekemistä tämän kanssa. Eikä kaikilla ole näin.

Mutta usein ei itse huomaa kunnon heikkenemistä. Tai ei ole sairaudentuntoa. Tai elämänhallinnan lipsuminen alkaa tuntua normaalilta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se ihan arkielämässäkin näkyy, että paljon on ennakkoluuloja mt-ongelmaisia kohtaan. Vaikka ihan normaalia arkea elävät, mutta ovat psyykkisesti sairaita. Ei mt-ongelmainen ole mikään väkivaltainen lastenhakkaaja, joka ei pysty huolehtimaan lapsistaan, vaan ihan normaali äiti/isä, mutta tarvitsee vain hoitoa sairauteensa. Eikä todellakaan suurimmassa osassa mt-ongelmissa mitenkään todellisuudentaju/tietoisuus omasta tilasta häviä mihinkään.

Avainsana on : normaalia arkea elävät. Mutta ihminen joka ei pysty esimerkiksi käymään edes osa-aikaisesti töissä, miten pitäisi automaattisesti olettaa että tälläinen ihminen jaksaa 24/7 , ehkä yövalvomisten ja muiden kanssa vauvan hoitoa. Tiedän monta ihmistä jotka käyvät psykoterapiassa, myös yh- äitejä, yhdellä on takana myös viikkojen suljettu jaksoja, kenellekkään ei ole tarjottu ensikotia. Joten riippuu nyt ihan siitä mikä mt-ongelma on kyseessä, onko mt häiriö esim skitsofrenia jossa on ollut pahentumisvaiheita? Epäsosiaalinen persoonallisuus kuten tällä 5 vauvaa surmanneella? Ottaisin ilolla vastaan jakson jos sellaisen saisin, sillä kyllähän tässä on nyt varmasti myös tekijöitä mistä ei ole puhuttu, nuori ikä? Sosiaalitukien varassa? Onko isä ollenkaan kuvioissa? Sairauden tunnottomuutta? 

Ensinnäkin se, että elää sosiaalitukien varassa (esim kuntoutustuella tai eläkkeellä) ei kerro mitään vanhemmuudesta. Eikä myöskään se, jos isä ei ole kuvioissa. Edelleenkin, psyykkisiin sairauksiin liittyy harvoin sairaudentunnottomuutta. Päinvastoin, moni todella sairaskaan ei saa apua, kun ympäristö vähättelee oireita vaikka sairastunut itse tietää, että hänen tilansa on paha.

Toisekseen, osa-aikatöyön pystyminen ei kerro mitään itse tilanteesta. Esim opinnoistakin voi olla kuntoutustuella. Voi siis olla, että opiskelija on jäänyt kuntoutustuella opinnoista ja tekee opintoja jonkin verran tuen aikana käyden samalla psykoterapiassa ja selviten arjesta. Kuitenkaan kokopäiväinen opiskelu ei onnistu. Vauvan hoitoon ko tilanne ei välttämättä vaikutala lainkaa, sillä kuntoutustuki on myönnetty työ/opiselukyvyn heikentymisen vuoksi. Silti ihminen voi pärjätä arjessaan. Ja pärjää koko ajan paremmin kuntoutuksen jatkuessa.

Tiesitkö muuten, että vaikean psyykkisen sairastelun jälkeen vauvan hoito voi todellakin olla lastenleikkiä? Sen jälkeen kun on tuntenut kovia tuskatiloja ja elämä on pyörinyt vain ja ainoastaan sairauden ympärillä niin sen jälkeen kun pääsee normaaliin elämään kiinni, niin normaali elämä on lastenleikkiä. Jotkut ihmiset ovat kokeneet siis vähän rankempia asioita kuin yövalvomiset ja vauva-ajan väsymyksen.

Pikkusen ylimitoitettu purkaus suhteessa ylempään viestiin. Viesti oli neutraali ja tämä vastaus jotain muuta.

Kuulostaa ettei vauvan hoito ole "lastenleikkiä" tai vauvalla ole edes isompaa merkitystä. Tässä on varmasti hyötyä kaikesta tuesta. Hienoa, että esim ensikoti osaa tukea varhaista vuorovaikutusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se ihan arkielämässäkin näkyy, että paljon on ennakkoluuloja mt-ongelmaisia kohtaan. Vaikka ihan normaalia arkea elävät, mutta ovat psyykkisesti sairaita. Ei mt-ongelmainen ole mikään väkivaltainen lastenhakkaaja, joka ei pysty huolehtimaan lapsistaan, vaan ihan normaali äiti/isä, mutta tarvitsee vain hoitoa sairauteensa. Eikä todellakaan suurimmassa osassa mt-ongelmissa mitenkään todellisuudentaju/tietoisuus omasta tilasta häviä mihinkään.

Avainsana on : normaalia arkea elävät. Mutta ihminen joka ei pysty esimerkiksi käymään edes osa-aikaisesti töissä, miten pitäisi automaattisesti olettaa että tälläinen ihminen jaksaa 24/7 , ehkä yövalvomisten ja muiden kanssa vauvan hoitoa. Tiedän monta ihmistä jotka käyvät psykoterapiassa, myös yh- äitejä, yhdellä on takana myös viikkojen suljettu jaksoja, kenellekkään ei ole tarjottu ensikotia. Joten riippuu nyt ihan siitä mikä mt-ongelma on kyseessä, onko mt häiriö esim skitsofrenia jossa on ollut pahentumisvaiheita? Epäsosiaalinen persoonallisuus kuten tällä 5 vauvaa surmanneella? Ottaisin ilolla vastaan jakson jos sellaisen saisin, sillä kyllähän tässä on nyt varmasti myös tekijöitä mistä ei ole puhuttu, nuori ikä? Sosiaalitukien varassa? Onko isä ollenkaan kuvioissa? Sairauden tunnottomuutta? 

Ensinnäkin se, että elää sosiaalitukien varassa (esim kuntoutustuella tai eläkkeellä) ei kerro mitään vanhemmuudesta. Eikä myöskään se, jos isä ei ole kuvioissa. Edelleenkin, psyykkisiin sairauksiin liittyy harvoin sairaudentunnottomuutta. Päinvastoin, moni todella sairaskaan ei saa apua, kun ympäristö vähättelee oireita vaikka sairastunut itse tietää, että hänen tilansa on paha.

Toisekseen, osa-aikatöyön pystyminen ei kerro mitään itse tilanteesta. Esim opinnoistakin voi olla kuntoutustuella. Voi siis olla, että opiskelija on jäänyt kuntoutustuella opinnoista ja tekee opintoja jonkin verran tuen aikana käyden samalla psykoterapiassa ja selviten arjesta. Kuitenkaan kokopäiväinen opiskelu ei onnistu. Vauvan hoitoon ko tilanne ei välttämättä vaikutala lainkaa, sillä kuntoutustuki on myönnetty työ/opiselukyvyn heikentymisen vuoksi. Silti ihminen voi pärjätä arjessaan. Ja pärjää koko ajan paremmin kuntoutuksen jatkuessa.

Tiesitkö muuten, että vaikean psyykkisen sairastelun jälkeen vauvan hoito voi todellakin olla lastenleikkiä? Sen jälkeen kun on tuntenut kovia tuskatiloja ja elämä on pyörinyt vain ja ainoastaan sairauden ympärillä niin sen jälkeen kun pääsee normaaliin elämään kiinni, niin normaali elämä on lastenleikkiä. Jotkut ihmiset ovat kokeneet siis vähän rankempia asioita kuin yövalvomiset ja vauva-ajan väsymyksen.

Pikkusen ylimitoitettu purkaus suhteessa ylempään viestiin. Viesti oli neutraali ja tämä vastaus jotain muuta.

Kuulostaa ettei vauvan hoito ole "lastenleikkiä" tai vauvalla ole edes isompaa merkitystä. Tässä on varmasti hyötyä kaikesta tuesta. Hienoa, että esim ensikoti osaa tukea varhaista vuorovaikutusta

Kaikille se vauvanhoito ei tuota sen suurempia ongelmia. Ja kun on ollut mt-ongelman kanssa jokus aivan pohjamudissa, niin sen jälkeen normaali arki voi olla aika helppoa. Aina ei tarvitsisi niin kovasti epäillä ihmisiä, jotka kuitekin hoitavat sairauttaan ja elävät arkeaan. Jos esim on tehnyt suurimman osan päivästä pakko-oireita ja sitten alkaa niistä toipumaan terapian avulla, sitten saa lapsen, ja se lapsen hoitaminen tuntuu mukavalta ja helpolta _verrattuna_ sairausaikaan, niin mitä väärää tässä on?

nosto

Kyllä voi pakottaa ensikotiin jos et miellytä sossun työntekijöitä. Sanoivat että jos en ole yhteistyö haluinen, lähettävät sairaalasta suoraan ensi kotiin vaikka toiselle puolelle suomea jos lähempänä ei tilaa. Ja minulla ei ole edes mitään sairautta tai mielenterveys ongelmia mutta odotin lasta yksin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voi pakottaa ensikotiin jos et miellytä sossun työntekijöitä. Sanoivat että jos en ole yhteistyö haluinen, lähettävät sairaalasta suoraan ensi kotiin vaikka toiselle puolelle suomea jos lähempänä ei tilaa. Ja minulla ei ole edes mitään sairautta tai mielenterveys ongelmia mutta odotin lasta yksin.

siis pelkästään siksi, että olit tuleva yh? Mitä järkeä? Miten sossu perusteli päätöstään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voi pakottaa ensikotiin jos et miellytä sossun työntekijöitä. Sanoivat että jos en ole yhteistyö haluinen, lähettävät sairaalasta suoraan ensi kotiin vaikka toiselle puolelle suomea jos lähempänä ei tilaa. Ja minulla ei ole edes mitään sairautta tai mielenterveys ongelmia mutta odotin lasta yksin.

siis pelkästään siksi, että olit tuleva yh? Mitä järkeä? Miten sossu perusteli päätöstään?

Minut otettiin ensimmäisellä neuvola käynnillä heti silmötikuksi koska vastaukseni eivät ilmeisesti miellyttäneet ja sitten erinäiset työntekijät keksivät minusta aivan omia satujaan ja minusta tehtiin kaksi ennakoivaa lastensuojelu ilmoitusta ilman mitään kunnon syytä ja sitten valehdeltiin päin näköä ja lopulta alettiin uhkailla. Muutin toiselle paikkakunnalle ennen lapsen syntymää ja onnistuin välttämään ensi kodin.

Meillä menee vauvan kanssa loistavasti kahdestaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voi pakottaa ensikotiin jos et miellytä sossun työntekijöitä. Sanoivat että jos en ole yhteistyö haluinen, lähettävät sairaalasta suoraan ensi kotiin vaikka toiselle puolelle suomea jos lähempänä ei tilaa. Ja minulla ei ole edes mitään sairautta tai mielenterveys ongelmia mutta odotin lasta yksin.

siis pelkästään siksi, että olit tuleva yh? Mitä järkeä? Miten sossu perusteli päätöstään?

Minut otettiin ensimmäisellä neuvola käynnillä heti silmötikuksi koska vastaukseni eivät ilmeisesti miellyttäneet ja sitten erinäiset työntekijät keksivät minusta aivan omia satujaan ja minusta tehtiin kaksi ennakoivaa lastensuojelu ilmoitusta ilman mitään kunnon syytä ja sitten valehdeltiin päin näköä ja lopulta alettiin uhkailla. Muutin toiselle paikkakunnalle ennen lapsen syntymää ja onnistuin välttämään ensi kodin.

Meillä menee vauvan kanssa loistavasti kahdestaan.

Mitkä vastaukset eivät miellyttäneet? En itsekään aio vastata kaikkiin kysymyksiin, koska osa neuvolan kysymyksistä liian henkilökohtaisia, esim parisuhteen tilaan liittyvät kysymykset.