Lue keskustelun säännöt.
Jouduin äsken soittamaan kriisipäivystyspuhelimeen. Mutta mitä sitten? Mitä mä nyt teen?
15.05.2016 |
Eihän se asia tietysti siinä ratkea, sainpa silti puhua edes jonkun kanssa. Mutta tässä edelleen on samat ongelmat käsillä. Siis tuo mies, en kestä nähdä sitä enää yhtään tuossa makaamassa pöhnässä (vaikka väittää ettei ole juonut, vaikka haisee kaljalle...)
Edelleen fiilis että en kestä enää yhtään nähdä sitä, mutta en saa sitä poiskaan. Pakko taas jaksaa yön yli... ja seuraavan... ja seuraavan... niin kuin niin monta kertaa ennenkin...
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tää on toinen kerta kun "vaikeat vuodet", kuvittelin kai koko ajan että kun edellisenkin kerran niistä selvittiin niin taas voisi käydä niin.
Ja joo, oma moka, todellakin!! En nyt jaksa selventää taustoja miksi tähän alun perin ajauduttiin mutta sanotaan nyt näin että lapsuudenaikaisella ahdasmielisellä uskontotaustalla on syynsä ja siitä irtipääseminen jo yksi trauman aihe. Ja yksinäisyys, ja se ettei ole tukiverkkoja.
NO mutta se on totta että olen ollut sinisilmäinen naivi idiootti tässä suhteessa ja nyt siihen pitää tulla loppu. Todellakin ruoskin itseäni miten olen näin TYH-MÄ,mutta toisaalta olen ajatellut usein etten edes tosiaan ansaitsekaan mitään muuta (niin kuin en ansaitsekaan koska olen ollut näin tyhmä. Mutta ihan lasten takia niin täytyy kai tähän saada joku ratkaisu).
ap