Mitä mieltä sellaisesta miehestä, joka suojelee naista?
En nyt tarkoita mitään ylisuojelemista, vaan jos tilanne oikeasti vaatisi sitä.
Kommentit (18)
En tarvitse suojelua. Ap on jäänyt kivikausitasolle eikä huomannut, että naiset odottavat mieheltä nykyään tasaveroista arvostavaa kumppania, jonka kanssa jakaa arki & arjen vastuut kotona ja töissä ja joka pitää itsensä hyvässä kunnossa ulkoisesti ja jolta saa myös hyvää seksiä.
Kaksipiippuinen juttu. Toisaalta nykymaassa "ritarillisten" miesten aika on mielestäni, ohi, mutta toisaalta taas on tilanteita, joissa odottaisin miehen niinsanotusti astuvan esiin. Esimerkkinä taannoin myöhäisillan junassa näin, kun joku narkkari alkoi hipeltämään pienikokoisen naisen hametta, ja ilmeisesti myös reittä hameen läpi. Nainen oli ilmeisesti miesystävänsä seurassa ja tietenkin rupesi tätä narkkaria sanallisesti ojentamaan, mutta narkkari ei oikein uskonut vaan hipelöi useampaan kertaan. Koko tämän ajan naisen seurassa ollut mies oli aivan hiljaa, ei edes vaihtanut paikkaa naisensa kanssa, jotta nainen olisi päässyt seisomaan kauemmas narkkarista. Nainen toki vaikutti itsevarmalta, eikä tuntunut olevan säikähtänyt tilanteessa, mutta silti olisin voinut kuvitella miehen sanovan narkkarille jotain.
Minä toivon suojelua mieheltäni ja olen sitä saanutkin. Mutta minä olenkin aika vanhanaikainen nainen.
Kyllä minä odotan, että mieheni suojelee minua.
En toki itsekään jää poppareita syömään, jos mieheni on uhattuna.
Miehenä tyhjennän mieluummin astianpesukoneen kuin likaan käsiäni tappelussa.
Minusta miehen kuuluu suojella naista, se ei ole vanhanaikaista eikä epätasa-arvoista.
Minä arvostan ritarillisuutta. Olen myös aika vanhanaikainen, enkä edes ymmärrä hävetä.
Mitä tarkoitat suojelulla, tappelua vai? Minun mielestäni jokainen on velvollinen suojelemaan toisia vaaratilanteissa, sukupuolesta ja iästä ja rodusta ja uskonnosta riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Kaksipiippuinen juttu. Toisaalta nykymaassa "ritarillisten" miesten aika on mielestäni, ohi, mutta toisaalta taas on tilanteita, joissa odottaisin miehen niinsanotusti astuvan esiin. Esimerkkinä taannoin myöhäisillan junassa näin, kun joku narkkari alkoi hipeltämään pienikokoisen naisen hametta, ja ilmeisesti myös reittä hameen läpi. Nainen oli ilmeisesti miesystävänsä seurassa ja tietenkin rupesi tätä narkkaria sanallisesti ojentamaan, mutta narkkari ei oikein uskonut vaan hipelöi useampaan kertaan. Koko tämän ajan naisen seurassa ollut mies oli aivan hiljaa, ei edes vaihtanut paikkaa naisensa kanssa, jotta nainen olisi päässyt seisomaan kauemmas narkkarista. Nainen toki vaikutti itsevarmalta, eikä tuntunut olevan säikähtänyt tilanteessa, mutta silti olisin voinut kuvitella miehen sanovan narkkarille jotain.
Ehkä se mies oli imuroinut ennen lähtöä, jolloin oli naisen vuoro hoitaa öykkäri.
Jos tarve vaatii niin ehdottomasti. Enkä tarkoita, että oltaisiin heti nyrkkejä heiluttelemassa.
Suojelu voi olla myös sanallista. Ei aina tarvitse olla fyysisestä voimankäytöstä kyse.
Kai kaikki normaalit ihmiset pyrkii suojelemaan läheisiään ja rakkaitaan?
Viranomaiset voin soittaa paikalle, mutta muuta ei oikein Sääntö-Suomessa uskalla enää tehdä, jos on vähänkään merkittävämpää puuttumista vaativasta tilanteesta kyse.
Mies suojelee naista ja nainen suojelee miestä, jos tarve on. Ei se ole enää kummankaan velvollisuus yksin.
Nojaa, en ole tähän mennessä ainakaan minkäänlaista suojelua tarvinnut. En kulje porukoissa, joissa tapeltaisiin grillijonoissa viikonloppuisin ja pärjään sanallisissa kiistoissa itse.
"Naisen kunnian" puolustaminen taas on aika junttia uhoamista. Jos joku toinen mies flirttailee/pyytää ulos ja oma mies tulee siihen uhkailemaan turpasaunalla, noloa. Osan itse kieltäytyä treffikutsuista.
Tarpeen tullen mies suojelee minua, ja minä häntä. Olemme tasavertainen tiimi, ja rakastavaisia.
Tympeä uhoaja. Tasa-arvoisessa maassa jokainen puolustaa itseään. Minä ainakin otan popkornit esille ja katson sivusta, miten naiseni pärjää.