Lue keskustelun säännöt.
Onko tämä alkoholismia?
13.05.2016 |
Isäni käy normaalisti töissä ja kaikki asiat muutenkin järjestyksessä, eli perus keski-ikäinen mies ja "kunnon kansalainen". Hänellä on viikonloppuisin tapana vetää perseet joko pe tai la tai molempina päivinä. Arkena ei juo, ei voi juoda, koska ajaa töihin ja takaisin ja kuskaa pienempiä lapsiaan harrastuksiin melkein päivittäin. Ja kyllähän sen kai huomaisi tai haistaisi, jos hän olisi humalassa muulloin kuin silloin viikonloppuna. Äitini väittää, että isä on alkoholisti. Äiti ei kestä alkoholin käyttöä ollenkaan ja aina nalkuttaa siitä. Nyt isä on kuulemma ruvennut juomaan salaa. Ja jää kiinni aina jossain kohtaa lauantai iltaa, kun humalatila on vahva. Salaa juo, ettei tarvitsisi kuunnella äitini mäkätystä. Hänestä ei kännissä ole haittaa kenellekään, yleensä kattoo telkkaria ja sammuu.
Onko tämä siis alkoholismia, niin kuin äitini väittää?
Kommentit (42)
Voiko hän olla yhtään viikonloppua juomatta, jos siis tilanne niin vaatii?
http://www.paihdelinkki.fi/fi/testit-ja-laskurit/alkoholi/alkoholiriipp…
http://www.niaaa.nih.gov/alcohol-health/overview-alcohol-consumption/mo…
Tuosta jälkimmäisestä "Heavy drinking" määritellään niin, että 30 päivän aikana 5 kertaa tulee otettua 5 tai enemmän alkoholiannosta kerralla. Tämän määritelmän täyttää varmasti, mikäli on joka viikonloppu selvästi kännissä ja yhtenä viikonloppuna kännissä kahtena iltana.
Sanoisin, että hänellä on alkoholiongelma eli mahdollisesti alkoholisti. Juomisen piilottelu ja aloittaminen varmuuden vuoksi salaa viittaa siihen, että alkoholin käyttö ei enää ole hänelle vapaaehtoista vaan pakollinen toimenpide.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä AP kuvaili yleisimmän alkoholismin muodon Suomessa. Se on juurtunut pitkään suvuissa, kun ennen oli perjantaipullot. Se tapa on opittu isältä pojalle..
Tuommoinen ihminen silti voi olla urheilullinen ja hoitaa elämänsä hyvin vuosikymmenten ajan.
Sammuminen ei ole koskaan hyvä juttu. Eikä nalkuttaminenkaan, kukaan ei ole lopettanut juomistaan nalkutuksesta. Päinvastoin ja salailu alkaa.
Isälle pitäisi puhua selvinpäin järkeä päähän, nalkuttamatta. Mies kuitenkin vielä juo kotonaan, nalkutuksen jatkuessa alkaa hiippailemaan karkuun naapuriin tai lähipubiin.
Olin ennen lähipubissa duunissa ja noita nalkutusta karkuun lähteviä oli jonkin verran. Osa sitä vakkariporukkaa ja jossain vaiheessa ne vaimot tai lapset osas tulla sieltä hakemaan isin kotiin, perheen pariin. Hemmetin raadollista. Juuri tuon takia, en kauan siellä pystynyt olemaan töissä.
Äidilläsi on alkoholiongelma isäsi muodossa.
Tuollainen meno johtaa varmuudella eroon.
On alkoholiongelma. Vaimon toiminta ei ole nalkutusta. Parasta olisi jättää mies, koska jäämällä suhteeseen ns. mahdollistaa juomisen. Alkoholisti voi haluta parantua, jos häneltä viedään kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sammunut isä ei ole kiva isä, eikä myöskään puoliso. Kun lapset tuosta kasvavat eikä pakollisia harrastusajoja ole enää viikolla niin juominenkin laajenee. Nalkutusvaihetta on yleensö edeltänyt keskusteluvaihe, joka ei ole auttanut yhtään mitään.
Alkoholistilla on syy valmiina juomiseensa, kieltää kaikki aiheuttamansa ongelmat. Addiktio on vahva.
Joo hän kyllä pystyy olemaan juomatta, jos on vaikka jotain menoa viikonloppuna, vaikka useampana putkeen. Koskaan ei ole mitään peruuntunut juomisen takia. Määristä en oikein tiedä, mutta juo ilmeisesti muutaman paukun ja käy nukkumaan/sammuun, en ole varma kumpi, mutta omaan sänkyyn aina. Aina kun juo ei oikein puhu mitään, varmaan häpeää siis. Ei käy baareissa, kotona juo. Ja seuraavana aamuna on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, ei ole krapulaa, herää viikonloppusin samaan aikaan kun arkisinkin, eli jo ennen 8.
Isä sanoo, että näin voi rentoutua, vaikka joskus joisi itsensä kovaan humalaan, niin tämä on hänen tapa nollata. Äiti vaan ei siedä sitä yhtään. En tiedä onko hänellä sitten jotain huonoja muistoja alkoholismista perheessään. Äidin isä esim on meille melko etäinen, äidin äiti taas todella läheinen. Uskon että vanhempani ovar tästä puhuneet kaksin järkevästi ilman nalkutusta, mutta en tarkemmin tiedä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sammunut isä ei ole kiva isä, eikä myöskään puoliso. Kun lapset tuosta kasvavat eikä pakollisia harrastusajoja ole enää viikolla niin juominenkin laajenee. Nalkutusvaihetta on yleensö edeltänyt keskusteluvaihe, joka ei ole auttanut yhtään mitään.
Alkoholistilla on syy valmiina juomiseensa, kieltää kaikki aiheuttamansa ongelmat. Addiktio on vahva.
No osa kuskattavista on jo täysi-ikäisiä. Isä vaan aina kuskaa. Isän juominen viikonloppuisin ei oikeastaan vaikuta meihin lapsiin. (mä olen muuttanut jo pois kotoa) tai siis varmasti jotenkin vaikuttaa, mutta sen huomaa vasta kun äiti alkaa nalkuttaa ja tiedetään taas, että jotain on pielessä. En oikein osaa selittää. Siis mua se ei häirinnyt koskaan kun kotona asuin. Isä joi huoneessaan tai ulkona terassilla ja kävi kattomaan telkkaria ja nukkumaan. Ei siis ole tarkotus puolustella juomista, mutta mua se vaan ei häirinnyt. Enemmän häiritsi se äidin valitus..
Ap
Vierailija kirjoitti:
Joo hän kyllä pystyy olemaan juomatta, jos on vaikka jotain menoa viikonloppuna, vaikka useampana putkeen. Koskaan ei ole mitään peruuntunut juomisen takia. Määristä en oikein tiedä, mutta juo ilmeisesti muutaman paukun ja käy nukkumaan/sammuun, en ole varma kumpi, mutta omaan sänkyyn aina. Aina kun juo ei oikein puhu mitään, varmaan häpeää siis. Ei käy baareissa, kotona juo. Ja seuraavana aamuna on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, ei ole krapulaa, herää viikonloppusin samaan aikaan kun arkisinkin, eli jo ennen 8.
Isä sanoo, että näin voi rentoutua, vaikka joskus joisi itsensä kovaan humalaan, niin tämä on hänen tapa nollata. Äiti vaan ei siedä sitä yhtään. En tiedä onko hänellä sitten jotain huonoja muistoja alkoholismista perheessään. Äidin isä esim on meille melko etäinen, äidin äiti taas todella läheinen. Uskon että vanhempani ovar tästä puhuneet kaksin järkevästi ilman nalkutusta, mutta en tarkemmin tiedä.
Ap
Alkoholi on vaarallinen "rentouttaja" annostukset kasvavat pikkuhiljaa ja lopulta vapaa-aika menee juomiseen. Silti työelämä voi sujua hyvin ja tuntuma normaalista arjesta säilyä. Vapaa-aika sammuneena ei ole normaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo hän kyllä pystyy olemaan juomatta, jos on vaikka jotain menoa viikonloppuna, vaikka useampana putkeen. Koskaan ei ole mitään peruuntunut juomisen takia. Määristä en oikein tiedä, mutta juo ilmeisesti muutaman paukun ja käy nukkumaan/sammuun, en ole varma kumpi, mutta omaan sänkyyn aina. Aina kun juo ei oikein puhu mitään, varmaan häpeää siis. Ei käy baareissa, kotona juo. Ja seuraavana aamuna on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, ei ole krapulaa, herää viikonloppusin samaan aikaan kun arkisinkin, eli jo ennen 8.
Isä sanoo, että näin voi rentoutua, vaikka joskus joisi itsensä kovaan humalaan, niin tämä on hänen tapa nollata. Äiti vaan ei siedä sitä yhtään. En tiedä onko hänellä sitten jotain huonoja muistoja alkoholismista perheessään. Äidin isä esim on meille melko etäinen, äidin äiti taas todella läheinen. Uskon että vanhempani ovar tästä puhuneet kaksin järkevästi ilman nalkutusta, mutta en tarkemmin tiedä.
ApAlkoholi on vaarallinen "rentouttaja" annostukset kasvavat pikkuhiljaa ja lopulta vapaa-aika menee juomiseen. Silti työelämä voi sujua hyvin ja tuntuma normaalista arjesta säilyä. Vapaa-aika sammuneena ei ole normaalia.
No mutta tämä sama kaava on jatkunut jo vuosia, siitä asti kun mä olin pieni, nyt olen yli 20v. Toki voihan se vielä muuttua..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sammunut isä ei ole kiva isä, eikä myöskään puoliso. Kun lapset tuosta kasvavat eikä pakollisia harrastusajoja ole enää viikolla niin juominenkin laajenee. Nalkutusvaihetta on yleensö edeltänyt keskusteluvaihe, joka ei ole auttanut yhtään mitään.
Alkoholistilla on syy valmiina juomiseensa, kieltää kaikki aiheuttamansa ongelmat. Addiktio on vahva.No osa kuskattavista on jo täysi-ikäisiä. Isä vaan aina kuskaa. Isän juominen viikonloppuisin ei oikeastaan vaikuta meihin lapsiin. (mä olen muuttanut jo pois kotoa) tai siis varmasti jotenkin vaikuttaa, mutta sen huomaa vasta kun äiti alkaa nalkuttaa ja tiedetään taas, että jotain on pielessä. En oikein osaa selittää. Siis mua se ei häirinnyt koskaan kun kotona asuin. Isä joi huoneessaan tai ulkona terassilla ja kävi kattomaan telkkaria ja nukkumaan. Ei siis ole tarkotus puolustella juomista, mutta mua se vaan ei häirinnyt. Enemmän häiritsi se äidin valitus..
Ap
Itselläni on ollut ihan samanlainen perhe. Se vaikutti minuun niin että jouduin isän ja äidin väliin selvittelemään ja riitelemään heidän riitojaan, kun äiti valitti isän juomisesta minulle. Se ei ollut kiva rooli, eikä siihen pitäisi lapsen joutua, edelleen vaistoan äidin äänestä onko kaikki hyvin vai ei.
Lisävaikeutena oli se että olin ns. isän tyttö, meidän luonteet ja ajatusmaailmat olivat lähempänä toisiaan kuin äidin ja minun. Isä kannusti opiskeluissa ja tsemppasi, kun taas äiti enemmän keskittyi kritisoimiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo hän kyllä pystyy olemaan juomatta, jos on vaikka jotain menoa viikonloppuna, vaikka useampana putkeen. Koskaan ei ole mitään peruuntunut juomisen takia. Määristä en oikein tiedä, mutta juo ilmeisesti muutaman paukun ja käy nukkumaan/sammuun, en ole varma kumpi, mutta omaan sänkyyn aina. Aina kun juo ei oikein puhu mitään, varmaan häpeää siis. Ei käy baareissa, kotona juo. Ja seuraavana aamuna on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, ei ole krapulaa, herää viikonloppusin samaan aikaan kun arkisinkin, eli jo ennen 8.
Isä sanoo, että näin voi rentoutua, vaikka joskus joisi itsensä kovaan humalaan, niin tämä on hänen tapa nollata. Äiti vaan ei siedä sitä yhtään. En tiedä onko hänellä sitten jotain huonoja muistoja alkoholismista perheessään. Äidin isä esim on meille melko etäinen, äidin äiti taas todella läheinen. Uskon että vanhempani ovar tästä puhuneet kaksin järkevästi ilman nalkutusta, mutta en tarkemmin tiedä.
ApAlkoholi on vaarallinen "rentouttaja" annostukset kasvavat pikkuhiljaa ja lopulta vapaa-aika menee juomiseen. Silti työelämä voi sujua hyvin ja tuntuma normaalista arjesta säilyä. Vapaa-aika sammuneena ei ole normaalia.
No mutta tämä sama kaava on jatkunut jo vuosia, siitä asti kun mä olin pieni, nyt olen yli 20v. Toki voihan se vielä muuttua..
Sitten kun eläkeikä koittaa, niin hanat aukeaa. Näin kävi omassa lapsuuden perheessäni.
Suomessa on sairas alkoholikulttuuri, mutta oikeasti noin raskas ryyppääminen on valtava terveysriski. Lyhyt ja tuskallinen vanhuus odottaa isääsi, ellei muuta tapojaan NYT.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitisi tietää ehkä enemmän kuin sinä.
Vaikka juominen ei olisi vielä vakava terveyshaitta isällesi, niin se varmasti on kuitenkin erittäin vakava haitta parisuhteelle.
Miten käy tosiaan sitten kun lapsia ei tarvi enää kuskata tai jos työpakka menisi? Olisi hyvä hankkia elämään muutakin sisältöä kuin tissuttelua.
Tosin voi olla niinkin että äitisi on vain itse tyytymätön elämäänsä ja pitää isääsi ja tämän tekemisiä syntipukkina tähän. Keski-ikäisillä naisilla tuntuu harvoin olevan kaikki asiat hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo hän kyllä pystyy olemaan juomatta, jos on vaikka jotain menoa viikonloppuna, vaikka useampana putkeen. Koskaan ei ole mitään peruuntunut juomisen takia. Määristä en oikein tiedä, mutta juo ilmeisesti muutaman paukun ja käy nukkumaan/sammuun, en ole varma kumpi, mutta omaan sänkyyn aina. Aina kun juo ei oikein puhu mitään, varmaan häpeää siis. Ei käy baareissa, kotona juo. Ja seuraavana aamuna on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, ei ole krapulaa, herää viikonloppusin samaan aikaan kun arkisinkin, eli jo ennen 8.
Isä sanoo, että näin voi rentoutua, vaikka joskus joisi itsensä kovaan humalaan, niin tämä on hänen tapa nollata. Äiti vaan ei siedä sitä yhtään. En tiedä onko hänellä sitten jotain huonoja muistoja alkoholismista perheessään. Äidin isä esim on meille melko etäinen, äidin äiti taas todella läheinen. Uskon että vanhempani ovar tästä puhuneet kaksin järkevästi ilman nalkutusta, mutta en tarkemmin tiedä.
ApAlkoholi on vaarallinen "rentouttaja" annostukset kasvavat pikkuhiljaa ja lopulta vapaa-aika menee juomiseen. Silti työelämä voi sujua hyvin ja tuntuma normaalista arjesta säilyä. Vapaa-aika sammuneena ei ole normaalia.
No mutta tämä sama kaava on jatkunut jo vuosia, siitä asti kun mä olin pieni, nyt olen yli 20v. Toki voihan se vielä muuttua..
Sitten kun eläkeikä koittaa, niin hanat aukeaa. Näin kävi omassa lapsuuden perheessäni.
Omat vanhempani lopettivat juopottelun, kun pääsivät pois työelämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo hän kyllä pystyy olemaan juomatta, jos on vaikka jotain menoa viikonloppuna, vaikka useampana putkeen. Koskaan ei ole mitään peruuntunut juomisen takia. Määristä en oikein tiedä, mutta juo ilmeisesti muutaman paukun ja käy nukkumaan/sammuun, en ole varma kumpi, mutta omaan sänkyyn aina. Aina kun juo ei oikein puhu mitään, varmaan häpeää siis. Ei käy baareissa, kotona juo. Ja seuraavana aamuna on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, ei ole krapulaa, herää viikonloppusin samaan aikaan kun arkisinkin, eli jo ennen 8.
Isä sanoo, että näin voi rentoutua, vaikka joskus joisi itsensä kovaan humalaan, niin tämä on hänen tapa nollata. Äiti vaan ei siedä sitä yhtään. En tiedä onko hänellä sitten jotain huonoja muistoja alkoholismista perheessään. Äidin isä esim on meille melko etäinen, äidin äiti taas todella läheinen. Uskon että vanhempani ovar tästä puhuneet kaksin järkevästi ilman nalkutusta, mutta en tarkemmin tiedä.
ApAlkoholi on vaarallinen "rentouttaja" annostukset kasvavat pikkuhiljaa ja lopulta vapaa-aika menee juomiseen. Silti työelämä voi sujua hyvin ja tuntuma normaalista arjesta säilyä. Vapaa-aika sammuneena ei ole normaalia.
No mutta tämä sama kaava on jatkunut jo vuosia, siitä asti kun mä olin pieni, nyt olen yli 20v. Toki voihan se vielä muuttua..
Sitten kun eläkeikä koittaa, niin hanat aukeaa. Näin kävi omassa lapsuuden perheessäni.
No niinpä, koska tässä on kuvio, jota ap ei halua tajuta. Isä on joka ainoa mahdollinen hetki alkoholin kanssa. Mutta tunnollisena pystyy pitytymään sen ajan, mikä täytyy. Kyllä mua rasittaisi ja on rasittanut, että puoliso valitsee aina vapaa-ajan ohjelmaksi pöhnän tai kännin. Eihän häntä tapaa silloin omana itsenään koskaan silloin, kun olisi yhteistä aikaa. Hetken valitin, sitten poistuin. Mun elämä on liian arvokas marinoitavaksi etanolissa.
Puollustelet kyllä isääsi aika paljon. Minä henkilökohtaisesti en osaa oikeen arvostaa niitä petheen isiä jotka ryyppäävät viikonloput ja eivät ole läsnä. Tietenkin ehkä parempi ettei humalassaan esinnykkään niin hirveästi lapsille mutta kuitenki... estäähän tuo itsensä humalaan juominen vaikka mitä.
Itse ilmeisesti olet hyvin avara katseinen alkoholin suhteen, ehkä pieni kriittisyys olisi ihan asiaa !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sammunut isä ei ole kiva isä, eikä myöskään puoliso. Kun lapset tuosta kasvavat eikä pakollisia harrastusajoja ole enää viikolla niin juominenkin laajenee. Nalkutusvaihetta on yleensö edeltänyt keskusteluvaihe, joka ei ole auttanut yhtään mitään.
Alkoholistilla on syy valmiina juomiseensa, kieltää kaikki aiheuttamansa ongelmat. Addiktio on vahva.No osa kuskattavista on jo täysi-ikäisiä. Isä vaan aina kuskaa. Isän juominen viikonloppuisin ei oikeastaan vaikuta meihin lapsiin. (mä olen muuttanut jo pois kotoa) tai siis varmasti jotenkin vaikuttaa, mutta sen huomaa vasta kun äiti alkaa nalkuttaa ja tiedetään taas, että jotain on pielessä. En oikein osaa selittää. Siis mua se ei häirinnyt koskaan kun kotona asuin. Isä joi huoneessaan tai ulkona terassilla ja kävi kattomaan telkkaria ja nukkumaan. Ei siis ole tarkotus puolustella juomista, mutta mua se vaan ei häirinnyt. Enemmän häiritsi se äidin valitus..
ApItselläni on ollut ihan samanlainen perhe. Se vaikutti minuun niin että jouduin isän ja äidin väliin selvittelemään ja riitelemään heidän riitojaan, kun äiti valitti isän juomisesta minulle. Se ei ollut kiva rooli, eikä siihen pitäisi lapsen joutua, edelleen vaistoan äidin äänestä onko kaikki hyvin vai ei.
Lisävaikeutena oli se että olin ns. isän tyttö, meidän luonteet ja ajatusmaailmat olivat lähempänä toisiaan kuin äidin ja minun. Isä kannusti opiskeluissa ja tsemppasi, kun taas äiti enemmän keskittyi kritisoimiseen.
No meillä vähän sama tilanne! Olen myös enemmän isän tyttö, vaikka äitini on yhtä ihana ja läheinen, mutta meillä on sellainen oma reviiri kuitenkin. Silloin kun olin muuttamassa pois kotoota, sanottiin aina, että kaks aikuista naista ei mahtunut saman katon alle, niin kun vitsillä osittain. Isä on se joka on tehnyt aina lasten kanssa kaiken, kaikkea kivaa. Äiti tuntuu olevan koko ajan väsynyt ja stressaantunut töistään. Oli tosin koulussa vielä kun olin nuorempi, niin se varmasti väsyttikin.
Äiti valittaa välillä mulle, mutta en kuuntele, enkä ota kantaa, tän oon sanonut ihan suoraan. Äiti varmaan luulee, että olen isän puolella vaikka niin ei ole, en aio ottaa mitään puolia. Nyt vaan alkoi huolestuttaa, kun äiti sanoi, että isä olisi alkoholisti, kun mä en ole koskaan niin ajatellut. Ajattelen, että se on vaan suomalaisen miehen tavallista viikonloppu juomista. Esim exäni isä saattoi juoda päivittäin, se näytti jo oikeasti huolestuttavalta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo hän kyllä pystyy olemaan juomatta, jos on vaikka jotain menoa viikonloppuna, vaikka useampana putkeen. Koskaan ei ole mitään peruuntunut juomisen takia. Määristä en oikein tiedä, mutta juo ilmeisesti muutaman paukun ja käy nukkumaan/sammuun, en ole varma kumpi, mutta omaan sänkyyn aina. Aina kun juo ei oikein puhu mitään, varmaan häpeää siis. Ei käy baareissa, kotona juo. Ja seuraavana aamuna on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, ei ole krapulaa, herää viikonloppusin samaan aikaan kun arkisinkin, eli jo ennen 8.
Isä sanoo, että näin voi rentoutua, vaikka joskus joisi itsensä kovaan humalaan, niin tämä on hänen tapa nollata. Äiti vaan ei siedä sitä yhtään. En tiedä onko hänellä sitten jotain huonoja muistoja alkoholismista perheessään. Äidin isä esim on meille melko etäinen, äidin äiti taas todella läheinen. Uskon että vanhempani ovar tästä puhuneet kaksin järkevästi ilman nalkutusta, mutta en tarkemmin tiedä.
ApAlkoholi on vaarallinen "rentouttaja" annostukset kasvavat pikkuhiljaa ja lopulta vapaa-aika menee juomiseen. Silti työelämä voi sujua hyvin ja tuntuma normaalista arjesta säilyä. Vapaa-aika sammuneena ei ole normaalia.
No mutta tämä sama kaava on jatkunut jo vuosia, siitä asti kun mä olin pieni, nyt olen yli 20v. Toki voihan se vielä muuttua..
Sitten kun eläkeikä koittaa, niin hanat aukeaa. Näin kävi omassa lapsuuden perheessäni.
Omat vanhempani lopettivat juopottelun, kun pääsivät pois työelämästä.
Hienoa, että noinkin voi käydä. Se vain edellyttää että juova ihminen havahtuu ja tekee valinnan.
Onko tätä jatkunut pitkään? Alkoholisti on kai siinä vaiheessa kun ei pysty olemaan ilman ja päivät menee odotellessa ja laskelmoidessa koska ja missä pääsee korkkaamaan ja aina on joku syy juoda.
Itse veikkaan että isälläsi on jotain ongelmia joko muussa elämässä tai suhteessaan äitiisi ja on välinpitämätön häntä kohtaan. Kenties he eivät enää rakasta kuten pitäisi ja isäsi koittaa sitä pakoilla, ehkä hän on väsynyt naiseensa. Tuo juominen voi olla myös tahallista ärsyttämistä jos tietää että se ottaa toista päähän.