Lue keskustelun säännöt.
Meillä oli typerä riita
avovaimo
13.05.2016 |
Ollaan asuttu miehen kanssa yhdessä vajaa vuosi. Olen itse ollut kyllästynyt muumimukeihin jo pari vuotta, mutta ne on olleet arkikäytössä ja sattumalta ne oli sitten miehelläkin käytössä, kun yhteen muutettiin. Mies tosin itse käyttää aina samaa kahvimukia ja se ei ole siis muumimuki.
Menin ja ostin nyt sitten uudet kahvikupit,kun halusin muuta. Vähän korkeammat mitä muumit, mutta kapeammat ja mielestäni tosi kivat käteen, kun kupin korva oli sopivan kokoinen ja mukit oli muutenkin kauniit ja sellaiset, että kehtaan laittaa ne pöytään, kun tulee vieraita.
Mies suhtautui tosi tylysti. Ei tykkää, kun on korkeammat. Eikä ymmärrä miksi piti vaihtaa, kun vanhat oli ehjät. Eikä ymmärrä miksi ne muumimukit täytyy silti säästää. Ne pitäisi nyt myydä pois, jos niillä ei enää mitään tehdä. Samaan syssyyn veti mukaan muitakin tavaroitani, joita ei ymmärrä miksi säästän sellaisia.
Riita yltyi lopulta tietysti koskemaan kaikkia mahdollisia kotitöitä ja minä huusin siitä, että en taas tajunnut, että koko keittiöremontti on tehty sen mukaan millaiset kahvikupit on kaapissa ja nyt on koko keittiö pilalla. Miehellä on hirveästi pinttyneitä tapoja. Voiveitsi pitää säilyttää tietyllä tapaa ja juustoa ei saa laittaa mihinkään juustokupuun, kun on niin paljon kätevämpää kieputella sitä muovia siinä juustopaketin ympärillä. Ja minä huusin kaikkea typerää siitä, että unohdin taas, että me ollaan tultu tänne SINUN kotiisi missä ollaan vain suunnilleen vieraita ja SINÄ päätät mitä täällä tehdään jne.
Kaikkea typerää. Itse en ole pitkävihainen enkä suutu helposti eikä suuttumukseni myöskään kestä kauaa ja tuokin päättyi siihen, että aloin itkemään.
No me saimme riidan sovittua kyllä, mutta jäi siitä silti sellainen olo, että riiteleeköhän kukaan muu tälläisestä. Että nainen on tahtonut vain kauniimmat kahvikupit ja ostanut sellaiset. En aio enkä halua tätä riitaa kaivella miehen kanssa sen enempää, mutta halusin vain jonnekin kirjoittaa tästä. Mies on mulle aivan äärettömän rakas ja olen hänen kanssaan onnellinen.
Ja lisäyksenä niin keittiössä on niin paljon kaappitilaa, että mistään ahtaudesta ei voi puhua hiukkaakaan.
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meillä ainakin on välillä riitoja aivan naurettavan typeristä asioista, ja olemme olleet yhdessä kohta 35 vuotta. Yksi pahimmista riidoista koski sitä, että mies oli mennyt lomalla ollessani asentamaan minun tietokoneelleni ohjelmia ilman lupaa. Sain siitä aivan hirveän raivokohtauksen.
Riitely voi olla hyväksikin parisuhteelle, kunhan asiat käsitellään loppuun, pyydetään anteeksi ja tehdään sovinto, niin ettei kumpikaan jää kantamaan kaunaa. Teillä nyt sattuu olemaan tällainen tyyli riidellä, toivottavasti osaatte nauraa sille jälkikäteen.
Kai se vaatii aikaa ja totuttelua, että riidellään eri tavalla. Exäni kanssahan en juuri riidellyt ja hän ei puuttunut minun tekemisiini ja jos joskus jostain sanoikin niin tapansa sanoa oli niin erilainen. Nyt tuntuu,e ttä saan heti täystyrmäyksen. Mies tosin tänään aamulla tuli kesken töiden minua katsomaan ja kysyi vielä, että enhän enää ole vihainen ja sanoi, että en saa ottaa hänen sanomisiaan niin vakavasti.
Ehkä minä opin vähitellen. Ihana mies joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Typeriä riitoja meilläkin on välillä, mutta ei sentään ole kupeista onnistuttu riitelemään.
Kyllä sitä menee joskus kuppi nurin (hehheh) mitättömistä asioista.
En tiedä miksi olen näin herkkä. Ja miehelle on outoa, kun ilmeisesti exänsä on ollut kaikkea muuta kuin herkkä.
Me ollaan oltu yhdessä kohta 20 vuotta, eikä kyllä riidellä tuollaisista. Eikä tuolla tavalla. Ensinnäkään meistä ei kumpikaan huuda eikä raivoa, puhutaan vähän kiivaammalla tahdilla vain. Ja toiseksi, kumpikaan ei tee mitään sellaisia muutoksia tai hankintoja kotiin, mistä ei jutella etukäteen. Vaikka omalla rahalla ostaisikin, silti puhutaan ensin, jos se on tulossa yhteiseen kotiin ja käyttöön. En itsekään tykkäisi että mies ostelisi tavaraa ja täyttäisi kaappeja, jos minun mielestäni ne ei olisi tarpeellisia. En pidä kaman ostamisesta pelkästään sen takia, että teki mieli ja ne oli kauniita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikesta tyhmästä ja pienestä mekin riidellään. Lähinnä toisen ärsyttävistä tavoista. Kehottaisin kuitenkin juttelemaan miehen kanssa siitä, jos hänellä on paljon asioita, jotka haluaa tehtävän samalla tavalla kuten se voiveitsi, josta kerroit. Yritä saada miehelle mahtumaan, että sinun on ahdistavaa olla jos kaikki pitää olla niin tarkasti. Vuosien myötä yleensä kyllä helpottaa ja alkaa tottumaan siihen, että asiat ei mene aina niin kuin itse haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan oltu yhdessä kohta 20 vuotta, eikä kyllä riidellä tuollaisista. Eikä tuolla tavalla. Ensinnäkään meistä ei kumpikaan huuda eikä raivoa, puhutaan vähän kiivaammalla tahdilla vain. Ja toiseksi, kumpikaan ei tee mitään sellaisia muutoksia tai hankintoja kotiin, mistä ei jutella etukäteen. Vaikka omalla rahalla ostaisikin, silti puhutaan ensin, jos se on tulossa yhteiseen kotiin ja käyttöön. En itsekään tykkäisi että mies ostelisi tavaraa ja täyttäisi kaappeja, jos minun mielestäni ne ei olisi tarpeellisia. En pidä kaman ostamisesta pelkästään sen takia, että teki mieli ja ne oli kauniita.
Tässä on varmasti väliä myös sillä, miten hyvin tuntee toisen. Itse voisin ostaa uudet kahvikupit miehen tietämättä, koska tiedän, ettei se kiinnosta miestä yhtään, hyvä kun edes huomaisi kuppien vaihtuneen. Ap:n mies taas selvästi välittää, joten jatkossa kannattaa keskustella asiasta ennen ostopäätöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskoisin, ettei monikaan mies ajattele kahvikuppien esteettisyyttä. Meillä on kaikenlaisia sekalaisia kuppeja ja itse käytän pääosin vain yhtä niistä. Vaimo osti kerran yhtenäisen setin, mutta mielestäni ihan turhaan. Ja siellä se setti nököttää ylähyllyllä ja otetaan esiin vain kun tulee vieraita.
En kyllä nostanut asiasta mitään älämölöä, koska ei ne kupit mitään haittaakaa, mutta täysin turha ostos kyllä. Siis minun mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan oltu yhdessä kohta 20 vuotta, eikä kyllä riidellä tuollaisista. Eikä tuolla tavalla. Ensinnäkään meistä ei kumpikaan huuda eikä raivoa, puhutaan vähän kiivaammalla tahdilla vain. Ja toiseksi, kumpikaan ei tee mitään sellaisia muutoksia tai hankintoja kotiin, mistä ei jutella etukäteen. Vaikka omalla rahalla ostaisikin, silti puhutaan ensin, jos se on tulossa yhteiseen kotiin ja käyttöön. En itsekään tykkäisi että mies ostelisi tavaraa ja täyttäisi kaappeja, jos minun mielestäni ne ei olisi tarpeellisia. En pidä kaman ostamisesta pelkästään sen takia, että teki mieli ja ne oli kauniita.
Tässä on varmasti väliä myös sillä, miten hyvin tuntee toisen. Itse voisin ostaa uudet kahvikupit miehen tietämättä, koska tiedän, ettei se kiinnosta miestä yhtään, hyvä kun edes huomaisi kuppien vaihtuneen. Ap:n mies taas selvästi välittää, joten jatkossa kannattaa keskustella asiasta ennen ostopäätöstä.
On vain niin koomista, että mitä väliä asialla on, kun hän ei kuolemakseenkaan joisi mistään muusta kupista kuin siitä yhdestä mikä on oltava aina valmiina keittiön pöydällä hänen paikallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis ostitko nyt kahvikupit vai uudet mukit?
Jos mukit, niin miksi ihmeessä? Kun ne on kivat, vaikka ei oikeastaan tarvita? Mitä ihmeen aukkoa elämässäsi yrität nyt täyttää tavaralla? Lue KonMarin kirja ja tajua, että et tarvitse niitä kuppeja kaappitolkulla, vaikka tilaa olisi. Tavara ei tuo onnea.
Tiedätkö, tosi lohduttavaa kuulla että muillakin riidellään typeristä asioista, ja sitten ne toisinaan paisuvat ihan älyttömiin mittasuhteisiin. Tämä ilmeisesti teillä ensimmäinen tälläinen riita? Sovitte asian ja mies vielä seuraavana päivänä(?) varmisti että ethän ole enää vihainen, mielestäni voit yrittää nyt unohtaa asian. Seuraava kerta tulee varmasti vielä :) Ei todennäköisesti niistä kahvikupeista (mutta ehkäpä vedätte ne sitten siihen riitaan mukaan) mutta ehkäpä vaikka hammastahnasta :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin, ettei monikaan mies ajattele kahvikuppien esteettisyyttä. Meillä on kaikenlaisia sekalaisia kuppeja ja itse käytän pääosin vain yhtä niistä. Vaimo osti kerran yhtenäisen setin, mutta mielestäni ihan turhaan. Ja siellä se setti nököttää ylähyllyllä ja otetaan esiin vain kun tulee vieraita.
En kyllä nostanut asiasta mitään älämölöä, koska ei ne kupit mitään haittaakaa, mutta täysin turha ostos kyllä. Siis minun mielestä.
Minä ostin nuo kyllä ihan käyttöön ja otinkin heti käyttöön ne ja siirsin ne muumit kaappiin odottamaan. Ellei muuta niin sitä, että tyttäreni muuttaa kotoa ja saa ne, koska suurin osa niistä on hänen lahjaksi saamia kuppeja. Eli ne on hänelle. Tai ehkä jaen ne ja toinen tytär saa puolet, koska osan olen kuitenkin itse hankkinut niistä. Poika tuskin kupeista välittää. Mutta en minä niitä puoli-ilmaiseksi myymäänkään ala, kun kerran tilaa on.
Ja löytyy myös kunnon kahviastiasto mitä käytetään juhlissa, vaikka se tietysti paljon onkin kaapissa piilossa muuten. Ei turha silti kuitenkaan.
En kyllä itse muista että tuon kaltaisista asioista (esineistä) oltaisiin riidelty.
Joskus toki vieläkin joutuu muistuttelemaa että minun ei tarvitse pitää samoista asioista kuin puoliso. Hän voi valita asioita omien mieltymystensä mukaan eikä tarvitse minulta lupaa ja hyväksyntää jos hän valitsee jotakin josta minä en satu pitämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö, tosi lohduttavaa kuulla että muillakin riidellään typeristä asioista, ja sitten ne toisinaan paisuvat ihan älyttömiin mittasuhteisiin. Tämä ilmeisesti teillä ensimmäinen tälläinen riita? Sovitte asian ja mies vielä seuraavana päivänä(?) varmisti että ethän ole enää vihainen, mielestäni voit yrittää nyt unohtaa asian. Seuraava kerta tulee varmasti vielä :) Ei todennäköisesti niistä kahvikupeista (mutta ehkäpä vedätte ne sitten siihen riitaan mukaan) mutta ehkäpä vaikka hammastahnasta :)
Kerran aiemmin ollaan riidelty, mutta silloin oli kyse ihan erilaisesta asiasta. Turha riita varmaan sekin oli, mutta siinä oli kuitenkin kyse täysin muusta. Olin silloinkin pari päivää ihan rikki. Olen niin hirveän huono riitelemään.
Ja pisti mies vielä perään viestinkin, että rakastaa.
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin, ettei monikaan mies ajattele kahvikuppien esteettisyyttä. Meillä on kaikenlaisia sekalaisia kuppeja ja itse käytän pääosin vain yhtä niistä. Vaimo osti kerran yhtenäisen setin, mutta mielestäni ihan turhaan. Ja siellä se setti nököttää ylähyllyllä ja otetaan esiin vain kun tulee vieraita.
En kyllä nostanut asiasta mitään älämölöä, koska ei ne kupit mitään haittaakaa, mutta täysin turha ostos kyllä. Siis minun mielestä.
Välillä on ihan hyvä opetella olemaan sanomatta ääneen puolisolle ääneen mielipiteitä joilla sinänsä ei ole suurtakaan merkitystä itselle, mutta joiden ääneen sanomisen tietää vain suututtavan tai jopa loukkaavan toista.
avovaimo kirjoitti:
En tiedä miksi olen näin herkkä. Ja miehelle on outoa, kun ilmeisesti exänsä on ollut kaikkea muuta kuin herkkä.
en kyllä tykkäis jos mua verrattais eksään
avovaio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin, ettei monikaan mies ajattele kahvikuppien esteettisyyttä. Meillä on kaikenlaisia sekalaisia kuppeja ja itse käytän pääosin vain yhtä niistä. Vaimo osti kerran yhtenäisen setin, mutta mielestäni ihan turhaan. Ja siellä se setti nököttää ylähyllyllä ja otetaan esiin vain kun tulee vieraita.
En kyllä nostanut asiasta mitään älämölöä, koska ei ne kupit mitään haittaakaa, mutta täysin turha ostos kyllä. Siis minun mielestä.Minä ostin nuo kyllä ihan käyttöön ja otinkin heti käyttöön ne ja siirsin ne muumit kaappiin odottamaan. Ellei muuta niin sitä, että tyttäreni muuttaa kotoa ja saa ne, koska suurin osa niistä on hänen lahjaksi saamia kuppeja. Eli ne on hänelle. Tai ehkä jaen ne ja toinen tytär saa puolet, koska osan olen kuitenkin itse hankkinut niistä.
Noista hiton muumimukeista tullaan tulevaisuudessa käymään monta veristä riitaa. Mammat on niitä hamstranneet kaappikaupalla, ja sitten tyrkyttävät niitä lapsilleen kun muuttavat pois kotoa. Ja siitähän sota syntyy kun lapset ei todennäköisesti ole halukkaita enää niitä iänikuisia typeriä muumeja käyttämään, kun on koko ikänsä niitä joutunut jo katselemaan. Haluavat luonnollisesti valita ja ostaa itselleen sellaiset astiat mitkä itseä miellyttää. Mutta äiti saa kivat kilarit kun ei hänen huolella säästämät "arvokkaat" muumimukit kelpaakaan! Älkää pliis säästelkö omia rojujanne lapsillenne. Antakaa niiden ihan itse valita omien kotiensa tavarat.
avovaimo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö, tosi lohduttavaa kuulla että muillakin riidellään typeristä asioista, ja sitten ne toisinaan paisuvat ihan älyttömiin mittasuhteisiin. Tämä ilmeisesti teillä ensimmäinen tälläinen riita? Sovitte asian ja mies vielä seuraavana päivänä(?) varmisti että ethän ole enää vihainen, mielestäni voit yrittää nyt unohtaa asian. Seuraava kerta tulee varmasti vielä :) Ei todennäköisesti niistä kahvikupeista (mutta ehkäpä vedätte ne sitten siihen riitaan mukaan) mutta ehkäpä vaikka hammastahnasta :)
Kerran aiemmin ollaan riidelty, mutta silloin oli kyse ihan erilaisesta asiasta. Turha riita varmaan sekin oli, mutta siinä oli kuitenkin kyse täysin muusta. Olin silloinkin pari päivää ihan rikki. Olen niin hirveän huono riitelemään.
Ja pisti mies vielä perään viestinkin, että rakastaa.
Pienet asiat sinänsä on ihan hyviä harjoiteltaessa riitelyä. Toki täytyy muistaa että molempien on ihan hyvä silloin tietää että sellainen riita ei tosissaan ole asia joka uhkaisi parisuhdetta vaikka erimielisyydestä ei täysin sopuun päästäisikään.
Kyllä meillä ainakin on välillä riitoja aivan naurettavan typeristä asioista, ja olemme olleet yhdessä kohta 35 vuotta. Yksi pahimmista riidoista koski sitä, että mies oli mennyt lomalla ollessani asentamaan minun tietokoneelleni ohjelmia ilman lupaa. Sain siitä aivan hirveän raivokohtauksen.
Riitely voi olla hyväksikin parisuhteelle, kunhan asiat käsitellään loppuun, pyydetään anteeksi ja tehdään sovinto, niin ettei kumpikaan jää kantamaan kaunaa. Teillä nyt sattuu olemaan tällainen tyyli riidellä, toivottavasti osaatte nauraa sille jälkikäteen.