Huomenna eka nukutus ja leikkaus elämässä, ahdistaa

Leikkauksia ja nukutuksia tehdään joka päivä, komplikaatiot ovat hyvin harvinaisia suunnitelluissa leikkauksissa varsinkin. 

Olen ollut monta kertaa leikattavana ja siis nukutettavanakin.

Kaikki ovat olleet yksinomaan miellyttäviä kokemuksia. Osasta muistan, että mukava anestesialääkäri on kertonut, että kohta nukahdat, ja sitten uni on tullut sekunnissa. Osasta en muista mitään sen jälkeen, kun olen kävellyt leikkaussaliin ja asettautunut siihen leikkauspöydälle. Nukutus vie joskus muistin takautuvasti.

Heräämössä olen hitaasti heräillyt. Useimmiten olen tajunnut, että ahaa, leikkaus on ohi ja täällä ollaan. Joskus en ole heti tiennyt, missä oikein herään ja mitä on tapahtunut, mutta silti on ollut mukava herätä.

Hengitysputki on silloin jo otettu pois, eikä sen asettamisesta sen paremmin kuin pois ottamisesta potilas tiedä mitään. Kaikki tapahtuu, kun hän on sikiunessa.

Minulla ei ole ollut juuri kipujakaan. Leikkauksessa annetaan kipulääkettä ja lääke tippuu suoneen myös leikkauksen jälkeen. Heräämössä on koko ajan ystävällisesti kyselty, sattuuko, tarvitsenko enemmän lääkettä, mutta en ole tarvinnut. Sitten kun on kunnolla siellä heräämössä tullut tolkkuihinsa, kärrätään osastolle jatkamaan toipumista.

Ap, älä suotta pelkää äläkä ahdistu!

Mulla sana edessä huomenna. Pelottaa. Tosi herkästi tulkitswn kehon tiloja. "Nyt on korva kipee, nyt kurkku, onkohan kuumetta (oli 36,7)...väsykin iski, mutta ehkä vaan jännitän liikaa...

Mut on ed kerran nukutettu v 1991...

Aamul taksiin ja sit kohti tuntematonta!

Sappi leikataan pois.

Kohtalotovereita? 

Saa tsempata <3

Mä olin vaan niin väsynyt aamulla kun oli se leikkaus, että toivoin vaan, että ne nukuttaa mut mahdollisimman nopeasti, että voin nukkua lisää :D Kyllä siinä nopeasti sitten nukahti ja heräsi sitten sen jälkeen vähän tokkurassa.

Vierailija kirjoitti:

Mä olin vaan niin väsynyt aamulla kun oli se leikkaus, että toivoin vaan, että ne nukuttaa mut mahdollisimman nopeasti, että voin nukkua lisää :D Kyllä siinä nopeasti sitten nukahti ja heräsi sitten sen jälkeen vähän tokkurassa.

Menikö kaikki hyvin?

Mut on kerran nukutettu. Yhtäkkiä tunsin vaan itteni äärimmäisen väsyneeksi ja sitten olikin jo heräämisen aika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin vaan niin väsynyt aamulla kun oli se leikkaus, että toivoin vaan, että ne nukuttaa mut mahdollisimman nopeasti, että voin nukkua lisää :D Kyllä siinä nopeasti sitten nukahti ja heräsi sitten sen jälkeen vähän tokkurassa.

Menikö kaikki hyvin?

Joo! Ei se nukutus ollut erikoisempaa. Nehän laittaa sen suoraan suoneen ja siinä hoitaja katsoo sua ja puhuu sulle koko ajan mitä tapahtuu. Mulla oli hetken aikaa silmät auki siinä pöydällä maatessa, ja vähän huippas päästä ja varmaan 2 sekunttia sen jälkeen niin nukahdin. Ja sitten heräsin sieltä heräämöstä ja siinä kanssa oli hoitaja. Ja heräämisessä kesti ehkä noin 15min ja sitten saikin jo ruokaa, kun oli eka kunnolla herännyt ja vähän liikkunu.

Mä olen vaatimalla vaatinut nukutusta, en halua selkäydinpuudutusta ja kuulla mitään ääniä esim.  Tekonivelleikkauksissa nikkaroidaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin vaan niin väsynyt aamulla kun oli se leikkaus, että toivoin vaan, että ne nukuttaa mut mahdollisimman nopeasti, että voin nukkua lisää :D Kyllä siinä nopeasti sitten nukahti ja heräsi sitten sen jälkeen vähän tokkurassa.

Menikö kaikki hyvin?

Joo! Ei se nukutus ollut erikoisempaa. Nehän laittaa sen suoraan suoneen ja siinä hoitaja katsoo sua ja puhuu sulle koko ajan mitä tapahtuu. Mulla oli hetken aikaa silmät auki siinä pöydällä maatessa, ja vähän huippas päästä ja varmaan 2 sekunttia sen jälkeen niin nukahdin. Ja sitten heräsin sieltä heräämöstä ja siinä kanssa oli hoitaja. Ja heräämisessä kesti ehkä noin 15min ja sitten saikin jo ruokaa, kun oli eka kunnolla herännyt ja vähän liikkunu.

Ihana kuulla, en tiedä miks mua jännittää niin paljon...

Älä hätäile. Pahinta tuossa nukuttamisessa on kanyylin laitto käteen eli käytännössä se neulan pisto. Maskia tai intubointiputkea ei laiteta hereillä ollessa, vasta kun olet nukahtanut. Herätessä ne on jo poistettu. Itse heräsin leikkauksesta, kun hoitaja toisteli kovaan ääneen minun nimeä samalla, kun mua kärrättiin sängyssä heräämöön.

Nukahtaminen oli mukavaa. Anestesialääkäri sanoi, että laittaa lääkeaineen tulemaan tippaa pitkin. Viimeinen asia mitä kuulin, oli lääkärin toivottama hyviä unia. En tuntenut mitään, nukahdin vain syvään uneen.

Herääminenkään ei ollut ikävää. Kurkku oli hieman arka sen päivän intubointiputken jäljiltä. Mutta ei eronnut pienestä flunssan aiheuttamasta kurkun karheudesta mitenkään. Leikkaushaavoja poltteli minulla ekan päivän. Sain niihin kylmäpusseja ja tymäkät kipulääkkeet. Heräämössä köllöttelin hetken ja sitten siirrettiin osastolle, jossa sai kuumaa kahvia ja leipää. Oli pojat hyvää, kun oli ollut syömättä ja juomatta.

Leikkaus itsessään ei ollut mitenkään epämukava. Itsekin toki sitä jännitin kovasti, kun ei ollut ennakkoon käsitystä, että mitä siinä käytännössä tapahtuu. Itsellä oli isot leikkaushaavat ja niiden paranemisen kanssa hankaluuksia, mutta se onkin toinen tarina.

Tein muuten anestiassakin unissani töitä :D hoitaja kysyi, että oliko hyvät unet ja naurahdib vaan, että työexceliä tuli siinäkin pyöriteltyä.

lkmökölöl kirjoitti:

Tiedän yhden tytön joku kuoli nukutukseen reilu 10vuotta sitten. Oli vielä silikonileikkaus kyseessä, joten ei mikään välttämätön leikkaus. Häntäkään ei ollut nukutettu aiemmin. Kaikki muut tutut on selvinneet ilman komplikaatioita nukutuksesta, vaikka kaikki sanovat samaa, että jännittää herääkö siitä enää.

Ap, lähdit sitten täällä kyselemään :-) Minäkin tiedän jopa useamman liikenteessä kuolleen, ja sinne sitä joka päivä vaan lähdetään. 

Olet hyvissä käsissä, älä murehdi turhia.

Ekan nukutuksen jälkeen heräämässä ne happi viikset kutitti tai jotain niin otin pois. Älä tee sitä, se antaa paremman olon kun saa happea.

Vierailija kirjoitti:

Olet hyvissä käsissä, älä murehdi turhia.

Ekan nukutuksen jälkeen heräämässä ne happi viikset kutitti tai jotain niin otin pois. Älä tee sitä, se antaa paremman olon kun saa happea.

Ei ole varmaa, vaan paljon on kiinni tuurista. Tulee mieleen tapaus Tapani Kansa.

Mut on nukutettu 3 kertaa, ja aina se on tapahtunut ennenkuin oikein huomasinkaan. Sitten olen herännyt tuntien päästä heräämössä, ja jutellut sekavia kivojen hoitajien kanssa. Muistan, että jutustelun oli oikein mukavaa, mutten sitä, mistä. Ja kirurgin vierailusta vaan hämärä kuva, kun kävi kysymässä vointia:-) Älä pelkää, hyvin se menee!

Aloitus on 10,5 vuotta vanha...

Minä olin ensimmäisen kerran leikkauksessa ja nukutuksessa melko lailla tasan kuusi vuotta sitten, kun poistettiin sappirakko. Kaikki meni siinä vaiheessa hyvin, mutta kahdeksan kuukautta myöhemmin tuli sappitiehyeen vaivoja. Kesällä 2021 piti tehdä vielä kaksi eri tähystysoperaatiota, että kaikki saatiin puhdistettua sappitiehyeistä. Silloinkin minut nukutettiin molemmilla kerroilla. Jostain syystä ei pelottanut tai ahdistanut yhdelläkään kerralla.

Ei sitä kannata pelätä. Minut on nukutettu lähes 20 kertaa eikä koskaan ole ollut mitään ongelmia. Miellyttävä kokemus kun taju lähtee ihan hetkessä. 

Pari tyräleikkausta ollut ja nukutukset ovat olleet tosi vaivattomia.

Toisen leikkauksen jälkeen herättyäni menin vessaan ja ihmettelin kun vähän kirveli virtsatessa, selvisi että oli laitettu katetri siinä nukkuessani. Jälkeen päin kauhistelin, että olinko kussut unissani vai oli normi toimenpide.

Siinäpä sitten herättyäni taksiin ja kotiin. 

Tuntui siinä maatessani leikkuupöydällä, että ei ainakaan henkilökunnan määrästä jää kiinni tämä homma;

oli varmaan puolenkymmentä ihmistä hyörimässä.

Hyvinvointialueet säästää. Saat juoda 0,7 litran pullon viskiä. Sitten puukapula suudun ja homma alkaa.