"Jokainen löytää paikkansa maailmasta".t.ammattivalittaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä olet löytänyt paikkasi maailmassa. Se on siellä rintamamiesmökissä nuohooja-ilmastoijan kanssa. Sä olet myös hyvä, ellet suorastaan maailman paras yhdessä asiassa: ammattivalittamisessa.

Niin ne vanhat sanonnat vaan pitää paikkansa.

Se on vieläkin inssi ja mistä sä tiedät kenen kanssa olen tai olen olematta. Jokaisen ihmisen pitää pärjätä yksin.ap

Jokaisen ei tarvitse pärjätä yksin, se täysin kiinni ihmisen lähtökohdista. Itse tietysti tarkoitit rahaa, niin kuin aina. Kyllähän jokainen yksin pärjää jos on pakko, mutta miksi niin tekisi sillä toisen ihmisen kanssa eläminen on rikkautta. Sellaista rikkautta mitä et itse osaa arvostaa.

Mutta jos haluaa elää sinkkuna ja elättää itse itsensä.ap

Sitten elää. Esimerkiksi mä olen elänyt sinkkuna koko ikäni ja tietysti myös elättänyt itsesi.

Sä taas olet nuoresta pitäen ehdottomasti halunnut elää parisuhteessa, jopa niin tiiviisti, että yhden miehen hautajaispäivän iltana olet muuttanut seuraavan luo. Se on sun valintasi ja sun paikkasi elämässä, ja hyvä niin.

No onhan siihen vaikuttanut monikin seikka mm ettei ole työtä. Työmarkkinatuella yksin eläminen on aika niukkaa.ap

Jos nyt sattuisit tosissasi elämään yksin työmarkkinatuella niin se olisi sinun oma valintasi.

Toki sitä mielummin töissä olisi kuin työmarkkinatuella.ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä olet löytänyt paikkasi maailmassa. Se on siellä rintamamiesmökissä nuohooja-ilmastoijan kanssa. Sä olet myös hyvä, ellet suorastaan maailman paras yhdessä asiassa: ammattivalittamisessa.

Niin ne vanhat sanonnat vaan pitää paikkansa.

Se on vieläkin inssi ja mistä sä tiedät kenen kanssa olen tai olen olematta. Jokaisen ihmisen pitää pärjätä yksin.ap

Jokaisen ei tarvitse pärjätä yksin, se täysin kiinni ihmisen lähtökohdista. Itse tietysti tarkoitit rahaa, niin kuin aina. Kyllähän jokainen yksin pärjää jos on pakko, mutta miksi niin tekisi sillä toisen ihmisen kanssa eläminen on rikkautta. Sellaista rikkautta mitä et itse osaa arvostaa.

Mutta jos haluaa elää sinkkuna ja elättää itse itsensä.ap

Sitten elää. Esimerkiksi mä olen elänyt sinkkuna koko ikäni ja tietysti myös elättänyt itsesi.

Sä taas olet nuoresta pitäen ehdottomasti halunnut elää parisuhteessa, jopa niin tiiviisti, että yhden miehen hautajaispäivän iltana olet muuttanut seuraavan luo. Se on sun valintasi ja sun paikkasi elämässä, ja hyvä niin.

No onhan siihen vaikuttanut monikin seikka mm ettei ole työtä. Työmarkkinatuella yksin eläminen on aika niukkaa.ap

Jos nyt sattuisit tosissasi elämään yksin työmarkkinatuella niin se olisi sinun oma valintasi.

Toki sitä mielummin töissä olisi kuin työmarkkinatuella.ap

Olisit onnellinen että sulla on edes se työmarkkinatuki! Tämä palsta on pahoinvointiin asti saanut kuulla kun mies ei anna rahaa edes gluteenittomaan karjalanpiirakkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä olet löytänyt paikkasi maailmassa. Se on siellä rintamamiesmökissä nuohooja-ilmastoijan kanssa. Sä olet myös hyvä, ellet suorastaan maailman paras yhdessä asiassa: ammattivalittamisessa.

Niin ne vanhat sanonnat vaan pitää paikkansa.

Se on vieläkin inssi ja mistä sä tiedät kenen kanssa olen tai olen olematta. Jokaisen ihmisen pitää pärjätä yksin.ap

Jokaisen ei tarvitse pärjätä yksin, se täysin kiinni ihmisen lähtökohdista. Itse tietysti tarkoitit rahaa, niin kuin aina. Kyllähän jokainen yksin pärjää jos on pakko, mutta miksi niin tekisi sillä toisen ihmisen kanssa eläminen on rikkautta. Sellaista rikkautta mitä et itse osaa arvostaa.

Mutta jos haluaa elää sinkkuna ja elättää itse itsensä.ap

Sitten elää. Esimerkiksi mä olen elänyt sinkkuna koko ikäni ja tietysti myös elättänyt itsesi.

Sä taas olet nuoresta pitäen ehdottomasti halunnut elää parisuhteessa, jopa niin tiiviisti, että yhden miehen hautajaispäivän iltana olet muuttanut seuraavan luo. Se on sun valintasi ja sun paikkasi elämässä, ja hyvä niin.

No onhan siihen vaikuttanut monikin seikka mm ettei ole työtä. Työmarkkinatuella yksin eläminen on aika niukkaa.ap

Jos nyt sattuisit tosissasi elämään yksin työmarkkinatuella niin se olisi sinun oma valintasi.

Toki sitä mielummin töissä olisi kuin työmarkkinatuella.ap

Olisit onnellinen että sulla on edes se työmarkkinatuki! Tämä palsta on pahoinvointiin asti saanut kuulla kun mies ei anna rahaa edes gluteenittomaan karjalanpiirakkaan.

Niin, tuollainen kontrolointihan se on aina pitkissä parisuhteissani ollut mutta yksin työmarkkinatuen kanssa edes saa päättää jostain itse.ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä olet löytänyt paikkasi maailmassa. Se on siellä rintamamiesmökissä nuohooja-ilmastoijan kanssa. Sä olet myös hyvä, ellet suorastaan maailman paras yhdessä asiassa: ammattivalittamisessa.

Niin ne vanhat sanonnat vaan pitää paikkansa.

Se on vieläkin inssi ja mistä sä tiedät kenen kanssa olen tai olen olematta. Jokaisen ihmisen pitää pärjätä yksin.ap

Jokaisen ei tarvitse pärjätä yksin, se täysin kiinni ihmisen lähtökohdista. Itse tietysti tarkoitit rahaa, niin kuin aina. Kyllähän jokainen yksin pärjää jos on pakko, mutta miksi niin tekisi sillä toisen ihmisen kanssa eläminen on rikkautta. Sellaista rikkautta mitä et itse osaa arvostaa.

Mutta jos haluaa elää sinkkuna ja elättää itse itsensä.ap

Sitten elää. Esimerkiksi mä olen elänyt sinkkuna koko ikäni ja tietysti myös elättänyt itsesi.

Sä taas olet nuoresta pitäen ehdottomasti halunnut elää parisuhteessa, jopa niin tiiviisti, että yhden miehen hautajaispäivän iltana olet muuttanut seuraavan luo. Se on sun valintasi ja sun paikkasi elämässä, ja hyvä niin.

No onhan siihen vaikuttanut monikin seikka mm ettei ole työtä. Työmarkkinatuella yksin eläminen on aika niukkaa.ap

Jos nyt sattuisit tosissasi elämään yksin työmarkkinatuella niin se olisi sinun oma valintasi.

Toki sitä mielummin töissä olisi kuin työmarkkinatuella.ap

Olisit onnellinen että sulla on edes se työmarkkinatuki! Tämä palsta on pahoinvointiin asti saanut kuulla kun mies ei anna rahaa edes gluteenittomaan karjalanpiirakkaan.

Niin, tuollainen kontrolointihan se on aina pitkissä parisuhteissani ollut mutta yksin työmarkkinatuen kanssa edes saa päättää jostain itse.ap

Olisko pitänyt vähän pidempään sunkin miettiä kenen kelkkaan sitä hyppää? Jo olet ensimmäisen miehesi hautajaispäivänä muuttanut seuraavan luo niin onhan se jo osoitus siitä ettet pärjää yksin ja että sulta puuttuu jokin normaalin elämisen taito.

Tämmöinen päivä tänään... Ei paikkaa maailmassa, ei ihanaa sinkkuelämää mutta ei auvoista avio-onneakaan, niukka työmarkkinatuki, ei koulutusta, ei työoaikkaa vaan pelkkää synkkyyttä perunakellarissa.

Lohdutan sua, että huomenna on taas toisin. On Aruban-eksotiikkaa, risteilyreissuja, kylpylälomia, on perinnöt ja yhteiskunnan tuet päälle, on oma talo ja tavarat, on oikea insinööri miehenä ja fiksuja lapsia joita opettajat työkseen kehuvat, on menestyvät yritykset ja kirjankirjoitusprojektit eikä pilvenhahtuvaa sinitaivaalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä olet löytänyt paikkasi maailmassa. Se on siellä rintamamiesmökissä nuohooja-ilmastoijan kanssa. Sä olet myös hyvä, ellet suorastaan maailman paras yhdessä asiassa: ammattivalittamisessa.

Niin ne vanhat sanonnat vaan pitää paikkansa.

Se on vieläkin inssi ja mistä sä tiedät kenen kanssa olen tai olen olematta. Jokaisen ihmisen pitää pärjätä yksin.ap

Jokaisen ei tarvitse pärjätä yksin, se täysin kiinni ihmisen lähtökohdista. Itse tietysti tarkoitit rahaa, niin kuin aina. Kyllähän jokainen yksin pärjää jos on pakko, mutta miksi niin tekisi sillä toisen ihmisen kanssa eläminen on rikkautta. Sellaista rikkautta mitä et itse osaa arvostaa.

Mutta jos haluaa elää sinkkuna ja elättää itse itsensä.ap

Sitten elää. Esimerkiksi mä olen elänyt sinkkuna koko ikäni ja tietysti myös elättänyt itsesi.

Sä taas olet nuoresta pitäen ehdottomasti halunnut elää parisuhteessa, jopa niin tiiviisti, että yhden miehen hautajaispäivän iltana olet muuttanut seuraavan luo. Se on sun valintasi ja sun paikkasi elämässä, ja hyvä niin.

No onhan siihen vaikuttanut monikin seikka mm ettei ole työtä. Työmarkkinatuella yksin eläminen on aika niukkaa.ap

Jos nyt sattuisit tosissasi elämään yksin työmarkkinatuella niin se olisi sinun oma valintasi.

Toki sitä mielummin töissä olisi kuin työmarkkinatuella.ap

Olisit onnellinen että sulla on edes se työmarkkinatuki! Tämä palsta on pahoinvointiin asti saanut kuulla kun mies ei anna rahaa edes gluteenittomaan karjalanpiirakkaan.

Niin, tuollainen kontrolointihan se on aina pitkissä parisuhteissani ollut mutta yksin työmarkkinatuen kanssa edes saa päättää jostain itse.ap

Olisko pitänyt vähän pidempään sunkin miettiä kenen kelkkaan sitä hyppää? Jo olet ensimmäisen miehesi hautajaispäivänä muuttanut seuraavan luo niin onhan se jo osoitus siitä ettet pärjää yksin ja että sulta puuttuu jokin normaalin elämisen taito.

Ekan mieheni kanssa menin yhteen vain siksi että hän maksoi vuokran siis molemmat hyötyivät. Toiseen rakastuin täysillä joten siihen lähtemistä en kadu. ap

Ettei ap:lla nyt olisi tänään vanha tuttu pms?

Vierailija kirjoitti:

Ettei ap:lla nyt olisi tänään vanha tuttu pms?

Ei ole.ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sinunkaltaisesi voi kuuhun kurkottaa ja vaatia elämältä kovin ihmeitä.

Onpa surullinen asenne. Jokainen saa kurkottaa kuuhun! Lupaa siihen ei tarvitse kysyä keneltäkään. 

Jos ap kurkottaisi kuuhun, emme tietäisi hänestä mitään. Mutta häntä kiinnostaa itsesääli, valitus, uhriutuminen, häneltä puuttuu niin mielikuvitus kuin kunnianhimokin (= halu tehdä asioita paremmin, vaatia itseltään enemmän). Hän tuntuu kurkottavan pikemminkin perunakellariin. 

6

Olenhan mä yrittänyt, paljonkin mutta en ole vain missään onnistunut. Monta kertaa olen yrittänyt opiskella ja paljon olen  hakenut töitä. Mulle palstalla aina kehotetaan olemaan parisuhteessa vaikka muille sanotaan että pitää pärjätä yksin. Parisuhde on kuitenkin niin kahlitsevaa että se ei oikein ole mua varten, pitkät jutut siis.ap

Pakko vastaa!

Olet kertonut, että olet yrittänyt, mutta vielä enemmän olet kertonut siitä, miten "muut" ovat ohjanneet elämääsi ja ovat siis vastuussa siitä, missä olet nyt. Jotkut sukulaiset "tyrkyttivät" sinua naimisiin ekan miehesi kanssa, joten onneton avioliitto oli siis näiden "tyrkyttäjien" syy, sinä viaton uhri. Sinulle on ehdotettu loppumattomiin erilaisia asioita, joilla saisit arkeesi ryhtiä, sosiaalisia suhteita, uusia kokemuksia ja sinä torppaat kaiken aina jollakin taudilla tai syyttämällä miestäsi tai sukulaisia. Suunnitelmasi eivät ole missään suhteessa rajotteisiisi, joten ne eivät voikaan onnistua. Vaivat ovat "syypäitä" ja sinä saat jatkaa valitusta. Tietysti voisit säätää suunnitelmasi edellytystesi mukaisiksi, mutta silloin sinun pitäisi luopua valitsemastasi ininästä. En ole tainnut missään (elämässä tai taiteessa) tavata ihmistä, joka on henkisesti yhtä laiska kuin sinä. 

Mä en kehota sua olemaan parisuhteessa. Kirjoitustesi perusteella tunnen syvää sympatiaa miestäsi kohtaan.  Hän on kiskonut perhettänne eteenpäin, tehnyt pitkää päivää ja kehittänyt siitä huolimatta hyvän suhteen poikaanne (olet itse kertonut näin), niukalla vapaa-ajallaan kuljetellut sinua risteilyille ja puuhamaihin, joita ei kukaan ihminen kaipaa. Hän on hoitanut perheenne kauppakäynnit. Aamusta iltaan joutilaana kotona makaavan naisen kuvittelisi keksivät perheelleen jotain hauskempaa ja vähemmän miestä kuormittavaa tekemistä. Miehesi on jopa niissä taannoisissa hautajaisissa hoitanut seurustelun omaistesi/ poikasi adoptioperheen kanssa, kun sinä et ole halunnut sitä tehdä. Eihän sitä jaksa, kun jopa hautajaisissa pitää keskittyä omiin, vuosien takaisiin kaunoihin. 

Jos nyt päätätkin "jäädä parisuhteeseen", niin kenen valinta se on? Sinun omasiko, vai onko se meidän palstalaisten "syy"? 

Ei sinua parisuhde kahlitse, vaan se, että sinulla ei ole edes sen vertaa mielikuvitusta ja itsetuntemusta, että lähtisit tielle, jolla sinulla olisi mahdollisuus onnistua. 

6

Vierailija kirjoitti:

Tämmöinen päivä tänään... Ei paikkaa maailmassa, ei ihanaa sinkkuelämää mutta ei auvoista avio-onneakaan, niukka työmarkkinatuki, ei koulutusta, ei työoaikkaa vaan pelkkää synkkyyttä perunakellarissa.

Lohdutan sua, että huomenna on taas toisin. On Aruban-eksotiikkaa, risteilyreissuja, kylpylälomia, on perinnöt ja yhteiskunnan tuet päälle, on oma talo ja tavarat, on oikea insinööri miehenä ja fiksuja lapsia joita opettajat työkseen kehuvat, on menestyvät yritykset ja kirjankirjoitusprojektit eikä pilvenhahtuvaa sinitaivaalla.

Unohdit vielä villin seksin vuodesohvalla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sinunkaltaisesi voi kuuhun kurkottaa ja vaatia elämältä kovin ihmeitä.

Onpa surullinen asenne. Jokainen saa kurkottaa kuuhun! Lupaa siihen ei tarvitse kysyä keneltäkään. 

Jos ap kurkottaisi kuuhun, emme tietäisi hänestä mitään. Mutta häntä kiinnostaa itsesääli, valitus, uhriutuminen, häneltä puuttuu niin mielikuvitus kuin kunnianhimokin (= halu tehdä asioita paremmin, vaatia itseltään enemmän). Hän tuntuu kurkottavan pikemminkin perunakellariin. 

6

Olenhan mä yrittänyt, paljonkin mutta en ole vain missään onnistunut. Monta kertaa olen yrittänyt opiskella ja paljon olen  hakenut töitä. Mulle palstalla aina kehotetaan olemaan parisuhteessa vaikka muille sanotaan että pitää pärjätä yksin. Parisuhde on kuitenkin niin kahlitsevaa että se ei oikein ole mua varten, pitkät jutut siis.ap

Pakko vastaa!

Olet kertonut, että olet yrittänyt, mutta vielä enemmän olet kertonut siitä, miten "muut" ovat ohjanneet elämääsi ja ovat siis vastuussa siitä, missä olet nyt. Jotkut sukulaiset "tyrkyttivät" sinua naimisiin ekan miehesi kanssa, joten onneton avioliitto oli siis näiden "tyrkyttäjien" syy, sinä viaton uhri. Sinulle on ehdotettu loppumattomiin erilaisia asioita, joilla saisit arkeesi ryhtiä, sosiaalisia suhteita, uusia kokemuksia ja sinä torppaat kaiken aina jollakin taudilla tai syyttämällä miestäsi tai sukulaisia. Suunnitelmasi eivät ole missään suhteessa rajotteisiisi, joten ne eivät voikaan onnistua. Vaivat ovat "syypäitä" ja sinä saat jatkaa valitusta. Tietysti voisit säätää suunnitelmasi edellytystesi mukaisiksi, mutta silloin sinun pitäisi luopua valitsemastasi ininästä. En ole tainnut missään (elämässä tai taiteessa) tavata ihmistä, joka on henkisesti yhtä laiska kuin sinä. 

Mä en kehota sua olemaan parisuhteessa. Kirjoitustesi perusteella tunnen syvää sympatiaa miestäsi kohtaan.  Hän on kiskonut perhettänne eteenpäin, tehnyt pitkää päivää ja kehittänyt siitä huolimatta hyvän suhteen poikaanne (olet itse kertonut näin), niukalla vapaa-ajallaan kuljetellut sinua risteilyille ja puuhamaihin, joita ei kukaan ihminen kaipaa. Hän on hoitanut perheenne kauppakäynnit. Aamusta iltaan joutilaana kotona makaavan naisen kuvittelisi keksivät perheelleen jotain hauskempaa ja vähemmän miestä kuormittavaa tekemistä. Miehesi on jopa niissä taannoisissa hautajaisissa hoitanut seurustelun omaistesi/ poikasi adoptioperheen kanssa, kun sinä et ole halunnut sitä tehdä. Eihän sitä jaksa, kun jopa hautajaisissa pitää keskittyä omiin, vuosien takaisiin kaunoihin. 

Jos nyt päätätkin "jäädä parisuhteeseen", niin kenen valinta se on? Sinun omasiko, vai onko se meidän palstalaisten "syy"? 

Ei sinua parisuhde kahlitse, vaan se, että sinulla ei ole edes sen vertaa mielikuvitusta ja itsetuntemusta, että lähtisit tielle, jolla sinulla olisi mahdollisuus onnistua. 

6

Mies on hoitanut perheen kauppakäynnit kun ei ole halunnut mun niitä antaa hoitaa eikä ole halunnut mulle rahaa antaa. Hän haluaa päättää mitä kaupasta ostaa. Ja puuhamaihin yms reissuihin hän on itse halunnut lähteä juuri lapsen takia että lapsikin sinne haluaa ja se on hänelle sopinut. Hän ei hautajaisissa sanaakaan sanonut adoptiopojalle perheineen, mulkoili inhoten häntä joten se siitä hänen ylistyksestään.ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä olet löytänyt paikkasi maailmassa. Se on siellä rintamamiesmökissä nuohooja-ilmastoijan kanssa. Sä olet myös hyvä, ellet suorastaan maailman paras yhdessä asiassa: ammattivalittamisessa.

Niin ne vanhat sanonnat vaan pitää paikkansa.

Se on vieläkin inssi ja mistä sä tiedät kenen kanssa olen tai olen olematta. Jokaisen ihmisen pitää pärjätä yksin.ap

Jokaisen ei tarvitse pärjätä yksin, se täysin kiinni ihmisen lähtökohdista. Itse tietysti tarkoitit rahaa, niin kuin aina. Kyllähän jokainen yksin pärjää jos on pakko, mutta miksi niin tekisi sillä toisen ihmisen kanssa eläminen on rikkautta. Sellaista rikkautta mitä et itse osaa arvostaa.

Mutta jos haluaa elää sinkkuna ja elättää itse itsensä.ap

Sitten elää. Esimerkiksi mä olen elänyt sinkkuna koko ikäni ja tietysti myös elättänyt itsesi.

Sä taas olet nuoresta pitäen ehdottomasti halunnut elää parisuhteessa, jopa niin tiiviisti, että yhden miehen hautajaispäivän iltana olet muuttanut seuraavan luo. Se on sun valintasi ja sun paikkasi elämässä, ja hyvä niin.

No onhan siihen vaikuttanut monikin seikka mm ettei ole työtä. Työmarkkinatuella yksin eläminen on aika niukkaa.ap

Jos nyt sattuisit tosissasi elämään yksin työmarkkinatuella niin se olisi sinun oma valintasi.

Toki sitä mielummin töissä olisi kuin työmarkkinatuella.ap

Olisit onnellinen että sulla on edes se työmarkkinatuki! Tämä palsta on pahoinvointiin asti saanut kuulla kun mies ei anna rahaa edes gluteenittomaan karjalanpiirakkaan.

Niin, tuollainen kontrolointihan se on aina pitkissä parisuhteissani ollut mutta yksin työmarkkinatuen kanssa edes saa päättää jostain itse.ap

Olisko pitänyt vähän pidempään sunkin miettiä kenen kelkkaan sitä hyppää? Jo olet ensimmäisen miehesi hautajaispäivänä muuttanut seuraavan luo niin onhan se jo osoitus siitä ettet pärjää yksin ja että sulta puuttuu jokin normaalin elämisen taito.

Ekan mieheni kanssa menin yhteen vain siksi että hän maksoi vuokran siis molemmat hyötyivät. Toiseen rakastuin täysillä joten siihen lähtemistä en kadu. ap

No ei sua ainakaan tunne-elämän köyhyydestä voi syyttää, jos pystyt "rakastumaan täysillä" kolmen viikon nettituttavuuteen...  Siinä sun rikkautesi elämässä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä olet löytänyt paikkasi maailmassa. Se on siellä rintamamiesmökissä nuohooja-ilmastoijan kanssa. Sä olet myös hyvä, ellet suorastaan maailman paras yhdessä asiassa: ammattivalittamisessa.

Niin ne vanhat sanonnat vaan pitää paikkansa.

Se on vieläkin inssi ja mistä sä tiedät kenen kanssa olen tai olen olematta. Jokaisen ihmisen pitää pärjätä yksin.ap

Jokaisen ei tarvitse pärjätä yksin, se täysin kiinni ihmisen lähtökohdista. Itse tietysti tarkoitit rahaa, niin kuin aina. Kyllähän jokainen yksin pärjää jos on pakko, mutta miksi niin tekisi sillä toisen ihmisen kanssa eläminen on rikkautta. Sellaista rikkautta mitä et itse osaa arvostaa.

Mutta jos haluaa elää sinkkuna ja elättää itse itsensä.ap

Sitten elää. Esimerkiksi mä olen elänyt sinkkuna koko ikäni ja tietysti myös elättänyt itsesi.

Sä taas olet nuoresta pitäen ehdottomasti halunnut elää parisuhteessa, jopa niin tiiviisti, että yhden miehen hautajaispäivän iltana olet muuttanut seuraavan luo. Se on sun valintasi ja sun paikkasi elämässä, ja hyvä niin.

No onhan siihen vaikuttanut monikin seikka mm ettei ole työtä. Työmarkkinatuella yksin eläminen on aika niukkaa.ap

Jos nyt sattuisit tosissasi elämään yksin työmarkkinatuella niin se olisi sinun oma valintasi.

Toki sitä mielummin töissä olisi kuin työmarkkinatuella.ap

Olisit onnellinen että sulla on edes se työmarkkinatuki! Tämä palsta on pahoinvointiin asti saanut kuulla kun mies ei anna rahaa edes gluteenittomaan karjalanpiirakkaan.

Niin, tuollainen kontrolointihan se on aina pitkissä parisuhteissani ollut mutta yksin työmarkkinatuen kanssa edes saa päättää jostain itse.ap

Olisko pitänyt vähän pidempään sunkin miettiä kenen kelkkaan sitä hyppää? Jo olet ensimmäisen miehesi hautajaispäivänä muuttanut seuraavan luo niin onhan se jo osoitus siitä ettet pärjää yksin ja että sulta puuttuu jokin normaalin elämisen taito.

Ekan mieheni kanssa menin yhteen vain siksi että hän maksoi vuokran siis molemmat hyötyivät. Toiseen rakastuin täysillä joten siihen lähtemistä en kadu. ap

No ei sua ainakaan tunne-elämän köyhyydestä voi syyttää, jos pystyt "rakastumaan täysillä" kolmen viikon nettituttavuuteen...  Siinä sun rikkautesi elämässä!

No niin rakastuin. Elämässäni olen kaksi kertaa rakastunut, siinä suhteessa sitten kai olen onnekas. Ja se toinen kerta ei ollut ensimmäinen mieheni.ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sinunkaltaisesi voi kuuhun kurkottaa ja vaatia elämältä kovin ihmeitä.

Onpa surullinen asenne. Jokainen saa kurkottaa kuuhun! Lupaa siihen ei tarvitse kysyä keneltäkään. 

Jos ap kurkottaisi kuuhun, emme tietäisi hänestä mitään. Mutta häntä kiinnostaa itsesääli, valitus, uhriutuminen, häneltä puuttuu niin mielikuvitus kuin kunnianhimokin (= halu tehdä asioita paremmin, vaatia itseltään enemmän). Hän tuntuu kurkottavan pikemminkin perunakellariin. 

6

Olenhan mä yrittänyt, paljonkin mutta en ole vain missään onnistunut. Monta kertaa olen yrittänyt opiskella ja paljon olen  hakenut töitä. Mulle palstalla aina kehotetaan olemaan parisuhteessa vaikka muille sanotaan että pitää pärjätä yksin. Parisuhde on kuitenkin niin kahlitsevaa että se ei oikein ole mua varten, pitkät jutut siis.ap

Pakko vastaa!

Olet kertonut, että olet yrittänyt, mutta vielä enemmän olet kertonut siitä, miten "muut" ovat ohjanneet elämääsi ja ovat siis vastuussa siitä, missä olet nyt. Jotkut sukulaiset "tyrkyttivät" sinua naimisiin ekan miehesi kanssa, joten onneton avioliitto oli siis näiden "tyrkyttäjien" syy, sinä viaton uhri. Sinulle on ehdotettu loppumattomiin erilaisia asioita, joilla saisit arkeesi ryhtiä, sosiaalisia suhteita, uusia kokemuksia ja sinä torppaat kaiken aina jollakin taudilla tai syyttämällä miestäsi tai sukulaisia. Suunnitelmasi eivät ole missään suhteessa rajotteisiisi, joten ne eivät voikaan onnistua. Vaivat ovat "syypäitä" ja sinä saat jatkaa valitusta. Tietysti voisit säätää suunnitelmasi edellytystesi mukaisiksi, mutta silloin sinun pitäisi luopua valitsemastasi ininästä. En ole tainnut missään (elämässä tai taiteessa) tavata ihmistä, joka on henkisesti yhtä laiska kuin sinä. 

Mä en kehota sua olemaan parisuhteessa. Kirjoitustesi perusteella tunnen syvää sympatiaa miestäsi kohtaan.  Hän on kiskonut perhettänne eteenpäin, tehnyt pitkää päivää ja kehittänyt siitä huolimatta hyvän suhteen poikaanne (olet itse kertonut näin), niukalla vapaa-ajallaan kuljetellut sinua risteilyille ja puuhamaihin, joita ei kukaan ihminen kaipaa. Hän on hoitanut perheenne kauppakäynnit. Aamusta iltaan joutilaana kotona makaavan naisen kuvittelisi keksivät perheelleen jotain hauskempaa ja vähemmän miestä kuormittavaa tekemistä. Miehesi on jopa niissä taannoisissa hautajaisissa hoitanut seurustelun omaistesi/ poikasi adoptioperheen kanssa, kun sinä et ole halunnut sitä tehdä. Eihän sitä jaksa, kun jopa hautajaisissa pitää keskittyä omiin, vuosien takaisiin kaunoihin. 

Jos nyt päätätkin "jäädä parisuhteeseen", niin kenen valinta se on? Sinun omasiko, vai onko se meidän palstalaisten "syy"? 

Ei sinua parisuhde kahlitse, vaan se, että sinulla ei ole edes sen vertaa mielikuvitusta ja itsetuntemusta, että lähtisit tielle, jolla sinulla olisi mahdollisuus onnistua. 

6

Mies on hoitanut perheen kauppakäynnit kun ei ole halunnut mun niitä antaa hoitaa eikä ole halunnut mulle rahaa antaa. Hän haluaa päättää mitä kaupasta ostaa. Ja puuhamaihin yms reissuihin hän on itse halunnut lähteä juuri lapsen takia että lapsikin sinne haluaa ja se on hänelle sopinut. Hän ei hautajaisissa sanaakaan sanonut adoptiopojalle perheineen, mulkoili inhoten häntä joten se siitä hänen ylistyksestään.ap

Niin se sun suuri, intohimoinen rakkautesiko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sinunkaltaisesi voi kuuhun kurkottaa ja vaatia elämältä kovin ihmeitä.

Onpa surullinen asenne. Jokainen saa kurkottaa kuuhun! Lupaa siihen ei tarvitse kysyä keneltäkään. 

Jos ap kurkottaisi kuuhun, emme tietäisi hänestä mitään. Mutta häntä kiinnostaa itsesääli, valitus, uhriutuminen, häneltä puuttuu niin mielikuvitus kuin kunnianhimokin (= halu tehdä asioita paremmin, vaatia itseltään enemmän). Hän tuntuu kurkottavan pikemminkin perunakellariin. 

6

Olenhan mä yrittänyt, paljonkin mutta en ole vain missään onnistunut. Monta kertaa olen yrittänyt opiskella ja paljon olen  hakenut töitä. Mulle palstalla aina kehotetaan olemaan parisuhteessa vaikka muille sanotaan että pitää pärjätä yksin. Parisuhde on kuitenkin niin kahlitsevaa että se ei oikein ole mua varten, pitkät jutut siis.ap

Pakko vastaa!

Olet kertonut, että olet yrittänyt, mutta vielä enemmän olet kertonut siitä, miten "muut" ovat ohjanneet elämääsi ja ovat siis vastuussa siitä, missä olet nyt. Jotkut sukulaiset "tyrkyttivät" sinua naimisiin ekan miehesi kanssa, joten onneton avioliitto oli siis näiden "tyrkyttäjien" syy, sinä viaton uhri. Sinulle on ehdotettu loppumattomiin erilaisia asioita, joilla saisit arkeesi ryhtiä, sosiaalisia suhteita, uusia kokemuksia ja sinä torppaat kaiken aina jollakin taudilla tai syyttämällä miestäsi tai sukulaisia. Suunnitelmasi eivät ole missään suhteessa rajotteisiisi, joten ne eivät voikaan onnistua. Vaivat ovat "syypäitä" ja sinä saat jatkaa valitusta. Tietysti voisit säätää suunnitelmasi edellytystesi mukaisiksi, mutta silloin sinun pitäisi luopua valitsemastasi ininästä. En ole tainnut missään (elämässä tai taiteessa) tavata ihmistä, joka on henkisesti yhtä laiska kuin sinä. 

Mä en kehota sua olemaan parisuhteessa. Kirjoitustesi perusteella tunnen syvää sympatiaa miestäsi kohtaan.  Hän on kiskonut perhettänne eteenpäin, tehnyt pitkää päivää ja kehittänyt siitä huolimatta hyvän suhteen poikaanne (olet itse kertonut näin), niukalla vapaa-ajallaan kuljetellut sinua risteilyille ja puuhamaihin, joita ei kukaan ihminen kaipaa. Hän on hoitanut perheenne kauppakäynnit. Aamusta iltaan joutilaana kotona makaavan naisen kuvittelisi keksivät perheelleen jotain hauskempaa ja vähemmän miestä kuormittavaa tekemistä. Miehesi on jopa niissä taannoisissa hautajaisissa hoitanut seurustelun omaistesi/ poikasi adoptioperheen kanssa, kun sinä et ole halunnut sitä tehdä. Eihän sitä jaksa, kun jopa hautajaisissa pitää keskittyä omiin, vuosien takaisiin kaunoihin. 

Jos nyt päätätkin "jäädä parisuhteeseen", niin kenen valinta se on? Sinun omasiko, vai onko se meidän palstalaisten "syy"? 

Ei sinua parisuhde kahlitse, vaan se, että sinulla ei ole edes sen vertaa mielikuvitusta ja itsetuntemusta, että lähtisit tielle, jolla sinulla olisi mahdollisuus onnistua. 

6

Mies on hoitanut perheen kauppakäynnit kun ei ole halunnut mun niitä antaa hoitaa eikä ole halunnut mulle rahaa antaa. Hän haluaa päättää mitä kaupasta ostaa. Ja puuhamaihin yms reissuihin hän on itse halunnut lähteä juuri lapsen takia että lapsikin sinne haluaa ja se on hänelle sopinut. Hän ei hautajaisissa sanaakaan sanonut adoptiopojalle perheineen, mulkoili inhoten häntä joten se siitä hänen ylistyksestään.ap

Niin se sun suuri, intohimoinen rakkautesiko?

Se juuri. Ihmisethän ei vuosien saatossa voi muuttua, eihän.ap

Kaiken tänne kirjoittamasi perusteella olet nimen omaan paikkasi löytänyt elämässä. Kaikkien paikka ei ole työelämässä eikä välttämättä perhe-elämässä. Silti ovat oikeilla paikoillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sinunkaltaisesi voi kuuhun kurkottaa ja vaatia elämältä kovin ihmeitä.

Onpa surullinen asenne. Jokainen saa kurkottaa kuuhun! Lupaa siihen ei tarvitse kysyä keneltäkään. 

Jos ap kurkottaisi kuuhun, emme tietäisi hänestä mitään. Mutta häntä kiinnostaa itsesääli, valitus, uhriutuminen, häneltä puuttuu niin mielikuvitus kuin kunnianhimokin (= halu tehdä asioita paremmin, vaatia itseltään enemmän). Hän tuntuu kurkottavan pikemminkin perunakellariin. 

6

Olenhan mä yrittänyt, paljonkin mutta en ole vain missään onnistunut. Monta kertaa olen yrittänyt opiskella ja paljon olen  hakenut töitä. Mulle palstalla aina kehotetaan olemaan parisuhteessa vaikka muille sanotaan että pitää pärjätä yksin. Parisuhde on kuitenkin niin kahlitsevaa että se ei oikein ole mua varten, pitkät jutut siis.ap

Pakko vastaa!

Olet kertonut, että olet yrittänyt, mutta vielä enemmän olet kertonut siitä, miten "muut" ovat ohjanneet elämääsi ja ovat siis vastuussa siitä, missä olet nyt. Jotkut sukulaiset "tyrkyttivät" sinua naimisiin ekan miehesi kanssa, joten onneton avioliitto oli siis näiden "tyrkyttäjien" syy, sinä viaton uhri. Sinulle on ehdotettu loppumattomiin erilaisia asioita, joilla saisit arkeesi ryhtiä, sosiaalisia suhteita, uusia kokemuksia ja sinä torppaat kaiken aina jollakin taudilla tai syyttämällä miestäsi tai sukulaisia. Suunnitelmasi eivät ole missään suhteessa rajotteisiisi, joten ne eivät voikaan onnistua. Vaivat ovat "syypäitä" ja sinä saat jatkaa valitusta. Tietysti voisit säätää suunnitelmasi edellytystesi mukaisiksi, mutta silloin sinun pitäisi luopua valitsemastasi ininästä. En ole tainnut missään (elämässä tai taiteessa) tavata ihmistä, joka on henkisesti yhtä laiska kuin sinä. 

Mä en kehota sua olemaan parisuhteessa. Kirjoitustesi perusteella tunnen syvää sympatiaa miestäsi kohtaan.  Hän on kiskonut perhettänne eteenpäin, tehnyt pitkää päivää ja kehittänyt siitä huolimatta hyvän suhteen poikaanne (olet itse kertonut näin), niukalla vapaa-ajallaan kuljetellut sinua risteilyille ja puuhamaihin, joita ei kukaan ihminen kaipaa. Hän on hoitanut perheenne kauppakäynnit. Aamusta iltaan joutilaana kotona makaavan naisen kuvittelisi keksivät perheelleen jotain hauskempaa ja vähemmän miestä kuormittavaa tekemistä. Miehesi on jopa niissä taannoisissa hautajaisissa hoitanut seurustelun omaistesi/ poikasi adoptioperheen kanssa, kun sinä et ole halunnut sitä tehdä. Eihän sitä jaksa, kun jopa hautajaisissa pitää keskittyä omiin, vuosien takaisiin kaunoihin. 

Jos nyt päätätkin "jäädä parisuhteeseen", niin kenen valinta se on? Sinun omasiko, vai onko se meidän palstalaisten "syy"? 

Ei sinua parisuhde kahlitse, vaan se, että sinulla ei ole edes sen vertaa mielikuvitusta ja itsetuntemusta, että lähtisit tielle, jolla sinulla olisi mahdollisuus onnistua. 

6

Mies on hoitanut perheen kauppakäynnit kun ei ole halunnut mun niitä antaa hoitaa eikä ole halunnut mulle rahaa antaa. Hän haluaa päättää mitä kaupasta ostaa. Ja puuhamaihin yms reissuihin hän on itse halunnut lähteä juuri lapsen takia että lapsikin sinne haluaa ja se on hänelle sopinut. Hän ei hautajaisissa sanaakaan sanonut adoptiopojalle perheineen, mulkoili inhoten häntä joten se siitä hänen ylistyksestään.ap

Niin se sun suuri, intohimoinen rakkautesiko?

Se juuri. Ihmisethän ei vuosien saatossa voi muuttua, eihän.ap

Perusluonne harvemmin. Mutta sun seura on taatusti muuttanut miestä huonompaan suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sun erikoisosaamisalaa on kurjuudella märehtiminen. Paikkasi olet hyvin löytänyt.

En ole, koska en ole saanut työpaikkaa.ap

No sinun paikkasi ei sitten selvästikään ole työpaikassa. Eihän se että jokainen löytää paikkansa suinkaan tarkoita, että jokainen löytää palkallisen työpaikan.

Sinä olet löytänyt paikkasi palstatrollina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sinunkaltaisesi voi kuuhun kurkottaa ja vaatia elämältä kovin ihmeitä.

Onpa surullinen asenne. Jokainen saa kurkottaa kuuhun! Lupaa siihen ei tarvitse kysyä keneltäkään. 

Jos ap kurkottaisi kuuhun, emme tietäisi hänestä mitään. Mutta häntä kiinnostaa itsesääli, valitus, uhriutuminen, häneltä puuttuu niin mielikuvitus kuin kunnianhimokin (= halu tehdä asioita paremmin, vaatia itseltään enemmän). Hän tuntuu kurkottavan pikemminkin perunakellariin. 

6

Olenhan mä yrittänyt, paljonkin mutta en ole vain missään onnistunut. Monta kertaa olen yrittänyt opiskella ja paljon olen  hakenut töitä. Mulle palstalla aina kehotetaan olemaan parisuhteessa vaikka muille sanotaan että pitää pärjätä yksin. Parisuhde on kuitenkin niin kahlitsevaa että se ei oikein ole mua varten, pitkät jutut siis.ap

Pakko vastaa!

Olet kertonut, että olet yrittänyt, mutta vielä enemmän olet kertonut siitä, miten "muut" ovat ohjanneet elämääsi ja ovat siis vastuussa siitä, missä olet nyt. Jotkut sukulaiset "tyrkyttivät" sinua naimisiin ekan miehesi kanssa, joten onneton avioliitto oli siis näiden "tyrkyttäjien" syy, sinä viaton uhri. Sinulle on ehdotettu loppumattomiin erilaisia asioita, joilla saisit arkeesi ryhtiä, sosiaalisia suhteita, uusia kokemuksia ja sinä torppaat kaiken aina jollakin taudilla tai syyttämällä miestäsi tai sukulaisia. Suunnitelmasi eivät ole missään suhteessa rajotteisiisi, joten ne eivät voikaan onnistua. Vaivat ovat "syypäitä" ja sinä saat jatkaa valitusta. Tietysti voisit säätää suunnitelmasi edellytystesi mukaisiksi, mutta silloin sinun pitäisi luopua valitsemastasi ininästä. En ole tainnut missään (elämässä tai taiteessa) tavata ihmistä, joka on henkisesti yhtä laiska kuin sinä. 

Mä en kehota sua olemaan parisuhteessa. Kirjoitustesi perusteella tunnen syvää sympatiaa miestäsi kohtaan.  Hän on kiskonut perhettänne eteenpäin, tehnyt pitkää päivää ja kehittänyt siitä huolimatta hyvän suhteen poikaanne (olet itse kertonut näin), niukalla vapaa-ajallaan kuljetellut sinua risteilyille ja puuhamaihin, joita ei kukaan ihminen kaipaa. Hän on hoitanut perheenne kauppakäynnit. Aamusta iltaan joutilaana kotona makaavan naisen kuvittelisi keksivät perheelleen jotain hauskempaa ja vähemmän miestä kuormittavaa tekemistä. Miehesi on jopa niissä taannoisissa hautajaisissa hoitanut seurustelun omaistesi/ poikasi adoptioperheen kanssa, kun sinä et ole halunnut sitä tehdä. Eihän sitä jaksa, kun jopa hautajaisissa pitää keskittyä omiin, vuosien takaisiin kaunoihin. 

Jos nyt päätätkin "jäädä parisuhteeseen", niin kenen valinta se on? Sinun omasiko, vai onko se meidän palstalaisten "syy"? 

Ei sinua parisuhde kahlitse, vaan se, että sinulla ei ole edes sen vertaa mielikuvitusta ja itsetuntemusta, että lähtisit tielle, jolla sinulla olisi mahdollisuus onnistua. 

6

Mies on hoitanut perheen kauppakäynnit kun ei ole halunnut mun niitä antaa hoitaa eikä ole halunnut mulle rahaa antaa. Hän haluaa päättää mitä kaupasta ostaa. Ja puuhamaihin yms reissuihin hän on itse halunnut lähteä juuri lapsen takia että lapsikin sinne haluaa ja se on hänelle sopinut. Hän ei hautajaisissa sanaakaan sanonut adoptiopojalle perheineen, mulkoili inhoten häntä joten se siitä hänen ylistyksestään.ap

Niin se sun suuri, intohimoinen rakkautesiko?

Se juuri. Ihmisethän ei vuosien saatossa voi muuttua, eihän.ap

Perusluonne harvemmin. Mutta sun seura on taatusti muuttanut miestä huonompaan suuntaan.

En varmasti siis tuntenut hänen perusluonnettaan.ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sinunkaltaisesi voi kuuhun kurkottaa ja vaatia elämältä kovin ihmeitä.

Onpa surullinen asenne. Jokainen saa kurkottaa kuuhun! Lupaa siihen ei tarvitse kysyä keneltäkään. 

Jos ap kurkottaisi kuuhun, emme tietäisi hänestä mitään. Mutta häntä kiinnostaa itsesääli, valitus, uhriutuminen, häneltä puuttuu niin mielikuvitus kuin kunnianhimokin (= halu tehdä asioita paremmin, vaatia itseltään enemmän). Hän tuntuu kurkottavan pikemminkin perunakellariin. 

6

Olenhan mä yrittänyt, paljonkin mutta en ole vain missään onnistunut. Monta kertaa olen yrittänyt opiskella ja paljon olen  hakenut töitä. Mulle palstalla aina kehotetaan olemaan parisuhteessa vaikka muille sanotaan että pitää pärjätä yksin. Parisuhde on kuitenkin niin kahlitsevaa että se ei oikein ole mua varten, pitkät jutut siis.ap

Pakko vastaa!

Olet kertonut, että olet yrittänyt, mutta vielä enemmän olet kertonut siitä, miten "muut" ovat ohjanneet elämääsi ja ovat siis vastuussa siitä, missä olet nyt. Jotkut sukulaiset "tyrkyttivät" sinua naimisiin ekan miehesi kanssa, joten onneton avioliitto oli siis näiden "tyrkyttäjien" syy, sinä viaton uhri. Sinulle on ehdotettu loppumattomiin erilaisia asioita, joilla saisit arkeesi ryhtiä, sosiaalisia suhteita, uusia kokemuksia ja sinä torppaat kaiken aina jollakin taudilla tai syyttämällä miestäsi tai sukulaisia. Suunnitelmasi eivät ole missään suhteessa rajotteisiisi, joten ne eivät voikaan onnistua. Vaivat ovat "syypäitä" ja sinä saat jatkaa valitusta. Tietysti voisit säätää suunnitelmasi edellytystesi mukaisiksi, mutta silloin sinun pitäisi luopua valitsemastasi ininästä. En ole tainnut missään (elämässä tai taiteessa) tavata ihmistä, joka on henkisesti yhtä laiska kuin sinä. 

Mä en kehota sua olemaan parisuhteessa. Kirjoitustesi perusteella tunnen syvää sympatiaa miestäsi kohtaan.  Hän on kiskonut perhettänne eteenpäin, tehnyt pitkää päivää ja kehittänyt siitä huolimatta hyvän suhteen poikaanne (olet itse kertonut näin), niukalla vapaa-ajallaan kuljetellut sinua risteilyille ja puuhamaihin, joita ei kukaan ihminen kaipaa. Hän on hoitanut perheenne kauppakäynnit. Aamusta iltaan joutilaana kotona makaavan naisen kuvittelisi keksivät perheelleen jotain hauskempaa ja vähemmän miestä kuormittavaa tekemistä. Miehesi on jopa niissä taannoisissa hautajaisissa hoitanut seurustelun omaistesi/ poikasi adoptioperheen kanssa, kun sinä et ole halunnut sitä tehdä. Eihän sitä jaksa, kun jopa hautajaisissa pitää keskittyä omiin, vuosien takaisiin kaunoihin. 

Jos nyt päätätkin "jäädä parisuhteeseen", niin kenen valinta se on? Sinun omasiko, vai onko se meidän palstalaisten "syy"? 

Ei sinua parisuhde kahlitse, vaan se, että sinulla ei ole edes sen vertaa mielikuvitusta ja itsetuntemusta, että lähtisit tielle, jolla sinulla olisi mahdollisuus onnistua. 

6

Mies on hoitanut perheen kauppakäynnit kun ei ole halunnut mun niitä antaa hoitaa eikä ole halunnut mulle rahaa antaa. Hän haluaa päättää mitä kaupasta ostaa. Ja puuhamaihin yms reissuihin hän on itse halunnut lähteä juuri lapsen takia että lapsikin sinne haluaa ja se on hänelle sopinut. Hän ei hautajaisissa sanaakaan sanonut adoptiopojalle perheineen, mulkoili inhoten häntä joten se siitä hänen ylistyksestään.ap

Niin se sun suuri, intohimoinen rakkautesiko?

Se juuri. Ihmisethän ei vuosien saatossa voi muuttua, eihän.ap

Perusluonne harvemmin. Mutta sun seura on taatusti muuttanut miestä huonompaan suuntaan.

En varmasti siis tuntenut hänen perusluonnettaan.ap

No et tietenkään jos kolmen viikon nettituttavuuden jälkeen lyöt hynttyyt yhteen!