neuvoja rakkkat kokeneemmat ulkosuomalaiset.Lapsen kielestä..

Me asumme ranskankielisellä alueella täällä Sveitsissä ja esikoisemme 3,5v käy ranskankielistä kerhoa, elokuussa aloittaa koulun neljän vanhana ja me olemme täysin suomalainen perhe eli ympäristöstä lapsemme oppii ranskan. Meidän naapurissa on nelikielinen perhe, joiden kolmella lapsella on kaikista kielistä pohja, mutta kukin kieli on aika hataralla mallilla ja vanhimmalla lapsella pian ikää 8v. He eivät ymmärrä miksemme me vie lastamme saksankieliseen kouluun (asuimme ennen saksankielisellä alueella reilut neljä vuotta ja mieheni työskentelee edelleen saksankielisellä alueella ja meillä vanhemmilla kummallakin on vahvempi kieli saksa) nyt kuitenkin asumme täällä ranskankielisellä alueella ja emme missään nimessä halua sekoittaa pienen päätä, tärkeintä että hän oppii nyt kunnolla ympäristön kielen, muita kieliä oppii aikuisiälläkin, mutta ihana olisi että saisi vahvasti toisen vieraan kielen ennemmin kuin tulisi heikosti kaksi vierasta kieltä. Minä siis ehdottomasti veisin espanjankieliseen kouluun. Olisi aivan eri asia kolmas kieli lapsellenne jos te vanhemmat puhuisitte äidinkielenänne eri kieliä ja ympäristöstä tulisi se kolmas kieli, mutta kun kotona on yksi kieli ja ympäristöstä ja koulusta tulee eri kielet niin helposti lapsesta tulee ns puolikielinen ja oppii heikosti kaikkia kieliä.

Itsekin olen miettinyt ja lukenut asiasta paljon, meillä kuopus pian 1,5 v ja pian hänelläkin edessä ensimmäiset kerhot.

Sinänsä mukava asia päättää, että ette voi päättää " väärin" , sillä molemmissa on puolensa.



Espanjan kielinen koulu: Vain 2 kieltä (jos tämä nyt sitten on hyvä), varmaankin lyhyt koulumatka ja pihakaverit samassa koulussa?, joten elämä suhteellisen " normaalia" .



Kansainvälinen koulu: Mikäli muutatte johonkin toiseen ulkomaan, on jo " koulukieli" valmiiksi opittuna. Espajan lapset kyllä oppivat/säilyttävät telkkaria seuraamalla ja pihalla kavereiden kanssa leikkimällä.



Minulla itselläni on 2 poikaa, joille vanhemmat puhuvat suomea, pojat käyvät Kansainvälistä koulua ja leikkivät kavereiden kanssa pihalla ympäristön kielellä.



Meillä ei kolmenkaan kielen oppiminen yhtäaikaa ole ollut mitenkään mahdotota mutta asiat riippuvat aina lapsista, kielistä ja perheistä; mikä sopii yhdelle ei taas sovi toiselle jne.



Miettikää itse, onko lapsillenne kuinka paljon hyötyä/käyttöä/tarvetta englannin kielelle nyt/lähitulevaisuudessa... ja tehkää päätöksenne sen mukaan, mikä on teille itsellenne parasta.



Mielestäni tässä tilanteessa ette voi tehdä väärää ratkaisua!



Terveisin, Iida

Minä laittaisin englannin kieliseen kouluun, ehdottomasti.



Koska, kun ja jos te muutatte esim. takaisin Suomeen tai johonkin toiseen maahan, on se " koulukieli" eli enkku sitten hallussa. Ja jos Suomeen muutatte on englannin ylläpitäminen paljon helpompaa kuin espanjan.



Mulla tuttava perhe jossa lapset kuulee ja oppii neljää kieltä yhtäaikaa ja ihan ok menee (vanhin lapsi vielä koulussa opiskelee viidettä kieltä).



Ja yksi tärkeä kysymys, puhutteko miehenne kanssa hyvää espanjaa? Jos näin on, niin sitten ehkä voisi ajatella espanjalaiseen kouluun menoa (voitte perheenä ylläpitää espanjan kieltä kun esim. muutatte takaisin Suomeen).



Itseäni harmittaa kovasti, se kun asuimme Tanskassa, siellä ei ollut englanninkielistä tarhaa. Niinpä lapsemme joutui tanskankieliseen. Nyt kun muutimme takaisin Suomeen, ei siitä tanskasta ole enää mitään hyötyä, lapsi unohtanut sen jo lähes kokonaan, koska minä puhun itse tanskaa vain kohtalaisesti ja mies ei ollenkaan. Joten on todella vaikeaa pitää kielitaitoa yllä vain DVD:eillä yms. Niitä pitäisi katsoa ja kuunnella joka ikinen päivä ja sitä ei meidän perheessä tehdä edes suomenkielisillä DVD:eillä.



Mutta jos lapsi olisi oppinut Tanskassa englannin niin olisimme voineet koko perhe alkaa Suomessa puhua englantia kotona + enkkua kuulee joka päivä radiosta, telkusta jne. ja lapsemme ei olisi unohtanut oppimaansa kieltä.



Joten meidän tapauksessa lapsemme kaksikielisyys meni hukkaan... harmittaa. Mutta onneksi vähän lohduttaa, kun jotkut " aivotohtorit" ovat sanoneet, että aivoihin jää kuitenkin " muistijälki" tästä hetkellisestä kaksikielisyydestä ja helpottaa myöhemmin kielten oppimista kuitenkin.



Toivottavasti tästä epämääräisestä sepustuksesta oli sinulle jotain apua....

onko lapsenne ihan tosi oppinut maan kieltä pelkästään televisiosta tai naapureiden kanssa leikkiessä? Ajattelin vaan että jos meidän tyttö ei olisi esim saksalaisessa koulussa täällä niin ei kyllä varmaan osaisi sanaakaan saksaa. Mistä hän voisi sitä oppia?



Me siis näimme parhaaksi laittaa lapsemme paikalliseen kouluun vaikka tarkoitus on ehkä tulevaisuudessa muuttaa Ruotsiin (mieheni on ruotsalainen). Lapsemme alussa kun muutimme sanoi että hänestä on tosi kurjaa kun ei osaa saksaa kun koko ajan joku kadulla kysyy jotakin ja leikkipaikalla lapset haluavat leikkiä ja häntä pidetään sitten ihan idioottina.



Mutta ymmärrän tosi hyvin tuon kansainvälisen koulun valinnan jos tarkoitus esim muuttaa vielä kolmanteen maahan jossa taas eri kieli. Saksa on tietysti myös iso kieli ja sekä Ruotsissa ja Suomessa on saksalaisia kouluja eli muutonkin jälkeen lapsi voisi jatkaa koulua samalla kielellä. Muutoin ajattelen nyt että englantia kaikki kuitenkin jossakin vaiheessa oppivat, ei tietenkään yhtä hyvin kuin ne, jotka on koulunsa käynyt englanniksi mutta että tulevaisuudessa englannin kielen taito ei ole mitenkään merkillistä kun taas esim saksan kunnollinen taito jo vähän harvinaisempaa.



Minä luulen että laittaisin lapsen espanjankieliseen kouluun.

missä lapsenne ovat oppineet tuon ympäristön kielen? Ja meidän tapauksessa tosiaan kun kotikieliäkin on kaksi niin ajattelimme nyt että kolme kieltä saa riittää aluksi. Johan siinäkin on pienille oppimista, esikoinen kuitenkin oli jo kaksikielinen ja tämän saksan oppi sitten " vieraana kielenä" . Mutta nyt nuo pienemmän saavat heti alusta asti oppia kolme kieltä.

Itsekään en ymmärrä tätä nykyajan vouhotusta kielitaitojen ihanuudesta, puhutaan väkisin montaa kieltä että lapset saavat mahdollisimman monta kieltä, mutta asioihin ei jakseta kuitenkaan kunnolla perehtyä. Esimerkiksi aina pitäisi vanhempien tiukasti puhua omaa äidinkieltään omaa tunnekieltään, mutta tämäkin tuottaa liian usein vaikeuksia ja perheissä käytetään ihan sekasin montaa kieltä ja ihmetellään kun lapsista tulee juuri näitä puolikielisiä.

Samoin tuo että pihalla ja telkkarista oppisi sen kolmannen kielen, mutta kun useinkaan se ei niin itsestään käy. Meillä kolmen lapsen kanssa kokemuksia, yli kymmenen vuotta taistelua kielten kanssa ja onnellisia ollaan että lapset saavat puhua paikallista kieltä ja kuulua johonkin. Naapurissa asuu kolme kielinen perhe, jonka lapset eivät osaa ollenkaan paikallista kieltä ja kyllä heillä on ongelmia koulussa, kiusausta jne. Vanhemmiten ehkä muita kielitaitoja arvostetaan, mutta lapset ovat julmia tahtomattaan ja kyllä se paljon ehkä antaa että osaa montaa kieltä, jos antaa, sehän riippuu miten ne myöhemmin voidaan ylläpitää ja miten lapsi itse sitä asiaa oppii arvostamaan, mutta kyllä se ottaakin jos se pääse sisään naapurilasten leikkeihin, jos ei saa kavereita jne. Minusta nämä sosiaaliset suhteet ja niiden helposti rakentaminen ovat tärkeämpiä kuin monikielisyys, mutta kukin ajattelee tavallaan.

Itse siis kannatan myös espanjankielistä koulua, ehdottomasti.

sitä yrittäisi tehdä sellaisia päätöksiä lastensa puolesta (silloin kun vielä voi ;)) ettei tarvitsisi harmitella ja katua.

Itse en ole päiväkään katunut että tuli kielitaidottomana lähdettyä maailmalle neljä vuotta sitten, yleensä niitä päätöksiä katuu mitä ei ole tehnyt, vai mitä?



Ongelma on kun ei ole ketään kenellä olisi omakohtaisia kokemuksia, siis ystäväpiirissä, niin tässä täytyy itse pähkiä.



Mies haluaisi HETI englantilaiseen ja minä kannatan tätä paikallista kieltä. Englanti meillä molemmilla on ok, mutta sehän ei olekkaan kuitenkaan kieli mitä puhutaan kotona ja paikallisella pärjätään, tosin itse olen siitä nyt koulun penkillä kaksi kertaa viikossa, koska haluan pystyä hoitamaan kaikki asiat maan kielellä.



Mies on perheen pää ja vaimo niska, mutta niskahan on se mikä päätä kääntää...



Kuulisin mielelläni lisää kommentteja ja kokemuksia!

Paikallinen olisi meille lähellä ja HUOMATTAVASTI edullisempi vaihtoehto kuin yksityinen ja kansainvälinen.

Mutta se ei ole nyt pointti, vaan lasten etu.

kunhan itsekin pähkäilen samoja asioita, siltä varalta jos käykin niin että jäämme tänne pitemmäksi aikaa. Mekin asumme Kataloniassa ja meille tulikin tänään kutsu tutustumaan kouluun (poika täytti alkuvuodesta 3). Onko teilläpäin espanjankielisiä kouluja? Täällä meidän kaupungissa ei nimittäin ole, vaan kaikki julkiset koulut on katalaaninkielisiä, ja se on kyllä siinä mielessä vähän ongelmallista, kun emme itse puhu katalaania. Espanjaa kyllä puhumme, ja jos vaihtoehtona olisi espanjan- ja englanninkieliset koulut, niin ilman muuta espanjankieliseen. Täällä kuitenkin muuallakin puhutaan paljon espanjaa joten sillä kyllä poikakin pärjäisi mukavasti leikeissään, ei vain vielä puhu paljoa. Englantia ehtii kyllä oppia myöhemminkin.

Minkä ikäisenä muuten lapset laitetaan kansainväliseen kouluun?

pirre1234:

Minkä ikäisenä muuten lapset laitetaan kansainväliseen kouluun?

Tämän kokemuksen perusteella sanoisin, että koulun voi aloittaa 3-6 -vuotiaana mutta parempi mitä aiemmin, viimeistään kuitenkin 5-vuotiaana, ennen varsinaista ensimmäistä luokkaa, sillä lukemaan ja kirjoittamaan harjoitellaan jo ennen ekaa luokkaa, ja niinpä monet jo kirjoittavat ja lukevat, kun aloittavat ekaluokan.

Iida

nyt ollaan päädytty vakaasti siihen että haetaan ns.kunnalliseen espanjankieliseen kouluun joka on myös kyllä katalaania...kuten edellä joku kirjoittikin.



Katsotaan se kansainvälinen sitten myöhemmin, ehkä 5-6 vanhana kun oppis nyt puhumaan suomeakin ensin...;)



Nyt olen huomannut sellaisia piirteitä että poika huutaa mulle esim. Agua!!! ja osoittaa merta kun sanon joo kyllä se on vettä niin niin sanoo hetken päästä " että" .



Eli mami ja papi puhuu AINA suomea, eikö niin ja muut puhuu mitä kukanenkin puhuu???



Kuulisin vielä mielipiteitä ja kokemuksia mielelläni.Hakuaika kouluihin alkaa 1.4. ja harmikseni melkein kaikki lapset leviää leikkiksen jälkeen miten sattuu eli vanhoja leikkikavereita tuskin tulee uudessa koulussa vastaan, sniif.

Lapsia nyt ryhmässä 10 ja municipal kouluja saman verran alueellamme...