Miten kasvatan luottamusta?

Siinäpä se.. Luottamus pula vaivaa ja pahasti miestäni kohtaan.
Olemme 35 v avopari ja meillä on kolme lasta.
Arki sujuu perusmallin mukaan välillä riidellään ja useimmiten rakastetaan.
Itse vielä hetken hoitovapaalla (syksyllä takaisin töihin) ja luulenkin että tämä "tasainen arki" joka minulla nyt on ollut jo useamman vuoden on tehnyt pääkopalle muuta kun hyvää. Rakastan tietysti lapsiani, näemme ystäviä ja käymme kerhossa ja olen pitänyt tärkeänä että lapsi saa olla n 2 vuotiaaksi kotona mutta se jokin kuitenkin puuttuu jos joku ymmärtää.
No mutta itse asiaan.. miestenreissut jotka vaivaa.
Olimme sopineet näkevämme (meidän tapailuvaiheessa) mutta mies perui treffimme silloin ja kertoi "suoraan" että niin tekisi mieli lähteä poikien kanssa ulos. No se ei haitannut minua sillon. Tästä tuli kuitenkin myöhemmin ongelma koska mies sitten ensimmäistä lasta odottaessani sanoi että oli oikeasti ollut muualla treffeillä.. ihmettelin miksi valehteli sillon kun ei olisi edes tarvinut ja miksi se piti vielä kertoa...
No tästä pääsin jotenkin yli kunnes aloin miettimään että jos silloinkin valehteli niin mitä muuta valehtelee.
Hänellä on ollut myös käyntejä "miesporukalla" festareilla, mökkiviikonloppuja ja laivareissuja. Yhteenkään en ole saanut tulla mukaan koska ovat "miestenreissuja" mutta aina se menee niin että mukana onkin toisia puolituttuja naisia. Mökkiin naiset ovat tulleet viettämään etkoja ja jatkoja. Festareilla menty yhdessä aamupalalle.. laivareissuista en ole kuullut mitään. Nämä siis näitä miestenreissuja jonne omat naiset eivät saa tulla mukaan.
Mies kyllä itse näistä kertoo osittain mutta osittain kuulen muualta. Mies myös sanoo että "en minä niitä kutsunut, vapaa maa" tosin minä en ole saanut osallistua vaikka olisin joihinkin juttuihin myös halunnut, en kaikkiin.
Nyt on tulossa taas yksi "miestenreissu" laivalle.. Itse olen myös ystäväni kanssa lähdössä laivalle samana päivänä(ei suunnitellusti) mutta miehelle ei ehdottomasti sopinut että ollaan samassa laivassa. Kuulemma joko hän tai minä jää pois. No tilanne ratkesi niin että toinen lähtee Turusta ja toinen Helsingistä niin kumpikaan ei jää ilman reissua. Itselle myös tärkeä tämä reissu koska en ole ollut juuri missään tämän pienimmän syntymän jälkeen koska joko ei ole ollut tarpeeksi rahaa (kotihoidontuki) ja sitä aikaisemmin imetin.
Jotenkin en haluaisi uskoa että mitään tapahtuisi ja mielestäni on ok silloin tällöin reissata ilman perhettä mutta epäilys kalvaa juurikin siitä syystä että omat naiset ei missään nimessä saa olla mukana mutta toiset naiset ovat ok.
Myös tiedän että lähiaikoina tulossa isompi miestenreissu ulkomaille viikoksi enkä tiedä miten suhtautua. Mies ei kommentoi itse oikein mihinkään mitään niin vaikea puhua. Sanoo vaan että kyllä jättäisi ennen kuin pettäisi.
Uskoa vai ei. Olen jopa miettinyt miehen jättämistä tämän oman kriisin takia joka ei näytä ajan myötä helpottavan. Mutta toisaalta lasten kanssa mies on hyvin ja kotona muuten ei ihmeempiä.
Hulluksihan tässä tulee.