Noloin tai kamalin muistosi kouluajoiltasi

Se, kun luokkakaveri -poika väitti, että oli kaivanut nenää, vaikka en ollut..tapahtui eka tai toka luokalla

Se kun luokassa oli koulukiusaaja. Ja se kun huomasin, ettei hän aikuisenakaan ole lopettanut tai katunut. Ainahan luullaan, että heitä hävettää isona. Voitte arvata, mikä on suhtautumiseni aiheeseen nykyään. T. Palstaope

Julkinen häpäisy, jonka tekijä ei koskaan selvinnyt. Mahtoiko koululla olla juuri kiinnostustakaan sen selvittämiseen... Olin siis koulukiusattu.

Yritin pidätellä aivastusta aamuhartaudessa, mutta lopulta en pystynyt. Tulkinta "X" nauraa aamuhartaudessa ja jälki-istunto. Leena-ope, se oli aivastus! Jälki-istunto kiltille tytölle, asiasta, jota ei edes tehnyt, oli kyllä noloa. 

Olin ylipainoinen, ja jouduin käymään terkkarilla punnittavana muistaakseni 1-2 kertaa kuussa. Terkka soitti aina kesken tunnin sisäpuhelimella luokkaan, ja kuulutti minut tulemaan. Olin varma, että kaikki tiesivät miksi jouduin siellä ramppaamaan. :(

Kerran muistan myös miesopettajani pitäneen minulle puhuttelun painostani. En muista sanoiko hän sen itse vai sanoiko terkka tämän minulle, mutta jompi kumpi totesi minun painavan enemmän kuin tuo miesopettajani. :( Hän oli lyhyt ja urheilullinen, minä taas olin kuudennella luokalla jo 170cm pitkä ja painoin yli 90kg. Joo joo, läski mikä läski, mutta ei olisi tarvinnut noiden aikuistenkin sitä tuolla tavalla minulle, lapselle, kauhistella. :(

Sanomattakin on selvää, että minua myös kiusattiin ylipainon vuoksi.

Eräs opettaja säännöllisesti nolasi minut luokan edessä. Tämän takia rupesin lintsaamaan ja välttelemään koulua. Numerot tippuivat enkä päässyt lukioon. Syrjäydyin vuosiksi. Nykyään olen työelämässä mutta paniikkihäiriö vaivaa yhä. Ko. opettaja pilasi elämäni.

Istuin opettajaa vastapäätä ja aivastin hubba bubba klimpin open pöydälle. Olin vielä sullonut 2kpl niitä jättipaloja suuhuni:)

Terkkari sanoi minulle, vähän pullukalle ja lyhyelle kutosluokkalaiselle: "Kaikista meistä nyt ei vaan ole osallistujaksi Suomen Huippumalli haussa -ohjelmaan!" ja toiselle luokkalaiselleni oli sanonut "Sustahan voisi tulla malli!" Kyllähän otti päähän, kun kuulin sen. En kyllä tiedä mikä pakkomielle sillä oli malleihin. Ja joo, persjalka olen, mutta tarviko sitä sanoa epävarmalle murrosikäiselle.

Kiusaajieni mielestä oli todella hauska jeccu ":D" sepittää eräälle... lievästi sanottuna hitaalla käyvälle pojalle, että olen rakastunut häneen. Poika sitten näiden yllyttämänä mm. piirsi kuvistunnilla taideteoksen nimeltä "(nimeni sukunimineen päivineen) alasti". Tämä taideteos tietenkin läntättiin kuvisluokan oveen kaikkien nähtäväksi ja boheemi antaa-kaikkien-kukkien-kukkia-kuvisopettajamme ei tehnyt asialle mitään vaan jopa syyllisti minua ahdasmielisyydestä jne. Juuh, asia selvä. :))) Kavereidenkin mielestä "kilahdin" vain turhasta. Sopivan hetken tullen kävin sen kyllä siitä ovesta repäisemässä, mutta eiköhän kaiken maailman "(nimeni sukunimineen päivineen) ja (pojan koko nimi) häät"-tyylisiä mestariluomuksia ilmestynyt seinille koko yläasteen ajan vähän väliä kenenkään siihen puuttumatta. Mieluummin olisin ottanut ihan kunnolla fyysisesti turpaan kuin kokenut tällaista "heheh eix sul oo yhtään huumorintajuu älä oo niin tosikko mitä sul on autisteja vastaan vähän suvaitsevaisuutta hei"-kiusaamista, jota edes opettajat eivät kiusaamiseksi laskeneet.