Lue keskustelun säännöt.
Mille alalle, kun lääketiede kiinnostaa, mutta rahkeet ei riitä lääkäriksi ja hoitajaksi en halua?
09.05.2016 |
Olen ajatellut jotain osastonsihteerin töitä. Onko osastonsihteereitä enää?
Uskoisin olevani huono sairaanhoitaja, koska en ole kovin empaattinen eikä minulla ole hoivaviettiä, enkä kestäisi olla ihmisten kanssa niin tiiviisti. Lääkäriksi opiskelu olisi kovan homman takana, koska lukiossa oli lyhyt matikka, joka ei edes mennyt kovin hyvin. Lukuaineissa sen sijaan olen pärjännyt hyvin, pystyn omaksumaan lukemaani tietoa äkkiä. Harmi, että mikään mihin panostin lukiossa (kielet, äidinkieli) ei kiinnosta yhtään ammatillisessa mielessä nykyään. Mitä ehdottaisitte mulle?
Kommentit (44)
Jos et ole empaattinen, niin mikään hoitoalan töistä ei sovellu sinulle, miten joku bioanalyytikko ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin osastonsihteerinä pari kesää ja se on kyllä niin apinahomma, jota tekee ehkä rahan takia vähän aikaa. Sanoisin että epäempaattisena kestät sairaanhoitoalaa paremmin ja hoitajille löytyy aika hyvin töitä. Toisaalta ei farmasiakaan huono vaihtoehto ole paitsi jos kemia ei nappaa
Lääkärinkin pitää ainakin ihannetapauksessa olla empaattinenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Biotieteet?
Bioanalyytikko ei paljoa ole lääketieteen kanssa tekemisissä.
Humanistisen tiedekunnan Sairaaloiden osastonsihteerin koulutusohjelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kemian alalle, biologiksi? Luulisi näiden tieteenalojen kautta voivan tehdä läheltä lääketiedettä liippaavaa tutkimusta.
Biologiaa? Genetiikka on mielenkiintoista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Labrahoitaja eli bioanalyytikko
Pakko sanoa että bioanalytiikka on melko yksitoikkoista. Kone hoitaa työt, sinä vain katsot että kaikki tapahtuu oikein. Näytteenotto on ihan jees mutta sekin loppujen lopuksi liukuhihnatyötä. Pitää tietää miten saadaan luotettava näyte tai EKG, mutta sen pitemmälle asia ei menekään. Joillekkin se riittää, mutta toiset jäävät janoamaan syvempää asiantuntemusta.
Sen sijaan, ap, kannustan sua sinne lääkikseen. Jos vain tosissasi olet kiinnostunut, se kaikki on sen arvoista. Joka ikinen pänttääminen ja opiskeluminuutti, kaikki turhautuminen ja ahaa-elämykset. Varsinaista hoivaviettiä ei tarvita, mutta pitää olla empaattinen. Kaikilla riittää rahkeet, kun sen päättää. Ja jos tulee rimakauhu, aina voi mennä tutkijapuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Apteekkiala?
Ehdotan samaa! Lääketeknikko? Farmalogi ja proviisori joutuvat opiskelemaan siinä missä lääkäritkin (mies on farmalogi ja jatko-opiskelee proviisoriksi)
Tai laborantti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairaanhoitajan ei tarvitse olla empaattinen, eivätkä he usein olekaan. Hoivaviettiäkään ei tarvitse sh:n työssä. Mistä tuollaiset harhaluulot?
Puheterapeutin opintoihin sisältyy mm. lääketieteitä ja psykologiaa, se voisi sopia sulle. Ja entäs fyssari tai toimintaterapeutti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ryhdyin valelääkäriksi ja olen tosi tyytyväinen, voin suositella muillekin!
Työn sisältö ja palkkataso suunnilleen sama kuin oikeilla lääkäreilläkin.
Miten niin ei riitä rahkeet lääkikseen, jos kerran olet hyvä omaksumaan tietoa ja ala kiinnostaa? Niillä lukiopapereilla voi pyyhkiä persettä, tiedän lääkiksessä opiskelevia amiksiakin. Pääsykokeen matikka on aika yksinkertaista ja ne pari lyhyen matikan yli menevää asiaa on helppo opetella. Pitkä tie se toki on jos fykebi-pohjaa ei ole, mutta kaikkihan me nollasta joskus aloitetaan. Toiset lukion ekalla ja toiset vasta myöhemmin. Ja lääkärinä voi tehdä muutakin kuin potilastyötä. Eri asia tietenkin jos haluat päästä nopeasti kouluun ja ammattiin, sitten en voi suositella.
Kiitos kommenteista!
Eikö noita lääketieteen valmennuskursseja ole ihan koko vuoden kestäviäkin? Tarvitsisin paljon apua sen matikan sekä kemian ja fysiikan kanssa.
Mietin, että voisin alkaa siitä, että ottaisin iltalukion kursseja matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Jos ne alkaa sujua, niin voisin ajatella, että oikeasti pyrkisin lääketieteelliseen. Jos tuntuu takkuavan pahasti, niin reilusti voin heittää hyvästit tälle urasuunnalle.
Toimintaterapeutiksi olen joskus hakenut, kun opintosisältö näytti kiehtovalta, mutta en päässyt edes valintakokeeseen. En tiedä miksi.
Olen oikeudenmukainen ja suoraselkäinen ihminen, en vain ole empaattinen sellaisella lämpimällä tavalla. Olen ollut sairaalassa potilaana ja muissa sairaissa eniten risoi se, kun ne jäi läpättämään hoitajille asioita jotka ei liity yhtään mihinkään, en jaksa kuunnella mitään ei-asiapitoista jaarittelua siis juurikaan, joten hoitajana olisin joka päivä helisemässä. Ap
Farmaseutti. Saat tietää lääketieteestä ihan tarpeeksi. Ja lääkehoidoista. Ja suositella itsehoitoja koulutuksesi pohjalta.
Mihin lääkäri tarvitsee käytännössä pitkää matematiikkaa? Siis hoitaessaan potilaita?
Apteekkiala?