En halua kerto edellisiä työpaikkojani CV:saa tai haastattelussa
Pitäisi tässä töitä haeskella. Olen ajatellut, että en laita CV:seen tai mahdollisessa työhaastattelussa kerro edellisiä työpaikkojani. Minusta ne eivät kenellekään kuulu, ne ovat minun henkilökohtaisia asioita. Jotenkin inhottavaa kyttäämistä. Pitäisi työnantajalle riittää kun kerron että minulla on soveltuvaa kokemusta alalle. Onko täälä muita jotka ovat toimineet näin, miten työnantajat ovat siihen suhtautuneet?
Kommentit (19)
Tuskinpa haastatteluihin asti pääset.
Ymmärrän sua. Mikä sun ala on? Pääsetkö sijaisrekisterin kautta tekemään lyhyitä sijaisuuksia? Niissä ei yleensä kysellä taustoja, kunhan paperit on kunnossa. Sitä kautta sitten pääsee taloon sisälle, jos kerran taidot riittää.
Lähinnä tulee mieleen, mitä sinulla on salattavaa
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä tulee mieleen, mitä sinulla on salattavaa
Voihan olla, että aloittajalla on jotain salattavaa, mut toisaalta on sekin ihan tervettä ja normaalia, ettei halua levitellä elämäänsä kaikkien tuntemattomien ihmisten nähtäväksi. Ja sitähän nää nettiin laitettavat ansioluettelot tms. on. On paljon ihmisiä, joista ei ole hauska kertoa uransa pettymyksistä ihan kaikille ihan kaikkialla, ja jonkinlainen pettymyshän siellä taustalla usein on, kun uutta työtä on jouduttu hakemaan. Irtisanomiset ja ei-vapaaehtoiset alanvaihdot voi olla kipeitä paikkoja. Ja niitä sitten selitellä toisille ihmisille, jees.
Jos ennen ois ihmisille sanottu, että kirjoitappa tähän sun urapolku ja me pistetään tää sitten tonne ilmoitustaululle kaikkien nähtäväksi, niin jokaista normaalia ihmistä ois ahdistanut. Se reaktio on ihan sama ja yhtä oikeutettu, jos ne tiedot pitää laittaa nettiin.
Entä tilanne jossa on vaihtamassa alaa, ja vanhat työsuhteet ei ole relevantteja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä tulee mieleen, mitä sinulla on salattavaa
Voihan olla, että aloittajalla on jotain salattavaa, mut toisaalta on sekin ihan tervettä ja normaalia, ettei halua levitellä elämäänsä kaikkien tuntemattomien ihmisten nähtäväksi. Ja sitähän nää nettiin laitettavat ansioluettelot tms. on. On paljon ihmisiä, joista ei ole hauska kertoa uransa pettymyksistä ihan kaikille ihan kaikkialla, ja jonkinlainen pettymyshän siellä taustalla usein on, kun uutta työtä on jouduttu hakemaan. Irtisanomiset ja ei-vapaaehtoiset alanvaihdot voi olla kipeitä paikkoja. Ja niitä sitten selitellä toisille ihmisille, jees.
Jos ennen ois ihmisille sanottu, että kirjoitappa tähän sun urapolku ja me pistetään tää sitten tonne ilmoitustaululle kaikkien nähtäväksi, niin jokaista normaalia ihmistä ois ahdistanut. Se reaktio on ihan sama ja yhtä oikeutettu, jos ne tiedot pitää laittaa nettiin.
Missä olet ollut töissä? En halua kertoa, se on yksityisasia. Ok 😈
Vierailija kirjoitti:
Entä tilanne jossa on vaihtamassa alaa, ja vanhat työsuhteet ei ole relevantteja?
Kyllä henkilön tausta ja työkokemys on tiedettävä.
En palkkaisi tälläistä henkilöä. Työhistoria on tärkeä juttu rekrytoinnissa. Potkut on nykyään ihan normaali osa työhistoriaa, ei niitä tarvitse hävetä.
Ymmärrän kyllä. Itse en esimerkiksi kerro lääkärissä käydessäni oireitani tai sairashistoriaani, vittuako ne niille nuuskijoille kuuluu. Ne ovat minun henkilökohtaisia asioitani. Maksan kuitenkin hyvän hinnan ammattitaitoisesta hoidosta, joten olevan lääkärin kykenevän tunnistamaan sairauteni ihan sillä että kerron voivani huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä tulee mieleen, mitä sinulla on salattavaa
Voihan olla, että aloittajalla on jotain salattavaa, mut toisaalta on sekin ihan tervettä ja normaalia, ettei halua levitellä elämäänsä kaikkien tuntemattomien ihmisten nähtäväksi. Ja sitähän nää nettiin laitettavat ansioluettelot tms. on. On paljon ihmisiä, joista ei ole hauska kertoa uransa pettymyksistä ihan kaikille ihan kaikkialla, ja jonkinlainen pettymyshän siellä taustalla usein on, kun uutta työtä on jouduttu hakemaan. Irtisanomiset ja ei-vapaaehtoiset alanvaihdot voi olla kipeitä paikkoja. Ja niitä sitten selitellä toisille ihmisille, jees.
Jos ennen ois ihmisille sanottu, että kirjoitappa tähän sun urapolku ja me pistetään tää sitten tonne ilmoitustaululle kaikkien nähtäväksi, niin jokaista normaalia ihmistä ois ahdistanut. Se reaktio on ihan sama ja yhtä oikeutettu, jos ne tiedot pitää laittaa nettiin.
Miksi ihmeessä kukaan menisi CV:hensä kirjoittelemaan potkuja tai muita pettymyksiä? Niitä ei ole mikään pakko kirjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä tulee mieleen, mitä sinulla on salattavaa
Voihan olla, että aloittajalla on jotain salattavaa, mut toisaalta on sekin ihan tervettä ja normaalia, ettei halua levitellä elämäänsä kaikkien tuntemattomien ihmisten nähtäväksi. Ja sitähän nää nettiin laitettavat ansioluettelot tms. on. On paljon ihmisiä, joista ei ole hauska kertoa uransa pettymyksistä ihan kaikille ihan kaikkialla, ja jonkinlainen pettymyshän siellä taustalla usein on, kun uutta työtä on jouduttu hakemaan. Irtisanomiset ja ei-vapaaehtoiset alanvaihdot voi olla kipeitä paikkoja. Ja niitä sitten selitellä toisille ihmisille, jees.
Jos ennen ois ihmisille sanottu, että kirjoitappa tähän sun urapolku ja me pistetään tää sitten tonne ilmoitustaululle kaikkien nähtäväksi, niin jokaista normaalia ihmistä ois ahdistanut. Se reaktio on ihan sama ja yhtä oikeutettu, jos ne tiedot pitää laittaa nettiin.
Miksi ihmeessä kukaan menisi CV:hensä kirjoittelemaan potkuja tai muita pettymyksiä? Niitä ei ole mikään pakko kirjoittaa.
Yleensä työsuhteen päättymisen syy kiinnostaa.
Eikö kuitenkin olisi parempi kirjata ne työpaikat. Jos haastattelija kysyy syytä työsuhteen päättymiseen, sen voi kertoa hienovaraisesti, mutta rehellisesti. Jos taustalla on erityisen kiperä tilanne, voi sanoa vaikka, että hienotunteisuudesta edellistä työnantajaa kohtaan ei halua kertoa yksityiskohdista, mutta että haastattelija voi halutessaan tiedustella asiaa kyseiseltä työnantajalta.
Joskus tilanne voi olla, että entinen työpaikka hävettää. Mm. veljeni aloitti työuransa paikassa, joka on ollut julkisuudessa myöhemmin eikä missään hyvissä merkeissä. Tästä on jo aikaa. Nyt "hävettäviä" työpaikkoja voisi olla esim. Talvivaara.
Eihän niitä tietenkään pakko ole kertoa. Ja moni jättäisi varmaan "huonon" työpaikan pois CV:stä tarpeen tullessa (vaikka joku pornoliike konservatiivista hommaa hakiessa, tai työpajat).Mutta se ettei suostu mitään kertomaan sen tarkemmin koko työhistoriastaan voipi johtaa siihen ettei ainakaan töitä saa. Itse en ainakaan palkkaisi.
Ap, työhönottajan pitää tietää, millaista työtä olet tehnyt ja miten edelliset työnantajat ovat arvioineet työtaitosi. Mieti itse, jos palkkaisit työntekijää, jolta toivot tiettyjä positiivisia ominaisuuksia ja taitoja, kumman palkkaisit mieluummin: sellaisen, joka on tehnyt todistetusri alansa töitä ja jolla on edellisistä työpaikoista hyvät todistukset, vai sellaisen, joka ei jostain hämärästä syystä suostu kertomaan edellisiä työpaikkojaan, eikä ole esittää mitään todistuksia siitä, että on ylipäätään tehnyt alan töitä, kuten suusanallisesti väittää? Pitäisin jälkimmäistä hyvin epäilyttävänä, ja ajattelisin hänen todennäköisesti joutuneen vaikeuksiin omasta syystään edellisissö työpaikoissa. En palkkaisi jälkimmäistä missään olosuhteissa.
Ikäväää, jos tämä sinusta on väärin ja epäoikeudenmukaista. Työmarkkinoilla se nyt vaan menee niin, että työkokemuksilla ja suosituksilla ON väliä. Kukaan ei pysty ventovieraasta pelkän naamavärkin ja lyhyen työhönottohaastattelun perusteella sanomaan, osaako hän edes koko alaa, ja onko lusmu vai pätevä ja ahkera.
Voit toki vetää itkupotkuraivareita ja katsoa, että susta pitää jo ovesta sisääntullessa osata päätellä, että olet kultakimpale. Mutta sä et pysty koko yleismaailmallista työhönottojärjestelmää yksin muuttamaan, koska sä vaan haaaluuuuuut niin. Sori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä tulee mieleen, mitä sinulla on salattavaa
Voihan olla, että aloittajalla on jotain salattavaa, mut toisaalta on sekin ihan tervettä ja normaalia, ettei halua levitellä elämäänsä kaikkien tuntemattomien ihmisten nähtäväksi. Ja sitähän nää nettiin laitettavat ansioluettelot tms. on. On paljon ihmisiä, joista ei ole hauska kertoa uransa pettymyksistä ihan kaikille ihan kaikkialla, ja jonkinlainen pettymyshän siellä taustalla usein on, kun uutta työtä on jouduttu hakemaan. Irtisanomiset ja ei-vapaaehtoiset alanvaihdot voi olla kipeitä paikkoja. Ja niitä sitten selitellä toisille ihmisille, jees.
Jos ennen ois ihmisille sanottu, että kirjoitappa tähän sun urapolku ja me pistetään tää sitten tonne ilmoitustaululle kaikkien nähtäväksi, niin jokaista normaalia ihmistä ois ahdistanut. Se reaktio on ihan sama ja yhtä oikeutettu, jos ne tiedot pitää laittaa nettiin.
Miksi ihmeessä kukaan menisi CV:hensä kirjoittelemaan potkuja tai muita pettymyksiä? Niitä ei ole mikään pakko kirjoittaa.
Yleensä työsuhteen päättymisen syy kiinnostaa.
No jos joku itse haluaa omasta tahdostaan väkisin omaa CV:tään huonontaa, niin siinäpä huonontakoon. Ei toki ole minun asiani.
Vierailija kirjoitti:
Joskus tilanne voi olla, että entinen työpaikka hävettää. Mm. veljeni aloitti työuransa paikassa, joka on ollut julkisuudessa myöhemmin eikä missään hyvissä merkeissä. Tästä on jo aikaa. Nyt "hävettäviä" työpaikkoja voisi olla esim. Talvivaara.
Mä väitän, että tuollainen on todellakin maallikon asenne. Oikeasti yksikään ammattitaitoinen rekrytoija ei pidä tavallisen palkkatyöläisen vikana sitä, että työantaja on töpeksinyt. Joten jos nyt veljesi ei ole Pekka Perä, niin mitään syytä nolostella ei ole Talvivaarassa työskentelemistä.
Hmm eikö kellään kokemusta? Ja jos olet itse työnantaja niin käy toki myös mielipide