Lue keskustelun säännöt.
Endometrioosi kokemuksia ym.
08.05.2016 |
Haluaisin kuulla kokemuksia endometrioosista; mitä oireita, miten lähdit asian kanssa etenemään, miten selvisi ymym.!
Kommentit (40)
Olin suhteellisen oireeton 16-28v, välillä vatsaa turvotti tai oli tiputteluvuotoa. Ihan muutaman kerran kovia kuukautiskipuja. Kolmenkympin korvilla alkoivat ulostuskivut (satunnaisesti), iho meni huonoksi, ja vatsan turvotus oli ihan silmiinpistävää. Lisäksi vaivasi jatkuva tainnuttava väsymys, Hemoglobiinini on myös aina ollut huono, mutta sitä ei sen kummemmin tutkittu. Lopulta endon jäljille päästiin kun se kasvatti ison munasarjakystan, joka leikattiin 3 kuukautta löytymisestään - samalla diagnosoitiin endometrioosi. Sitä löytyi virtsarakosta, suolistosta, kohdusta. Toinen munasarja poistettiin.
Aloitimme lapsettomuushoidot, 1 lapsi inseminaatiolla ja kaksi lisää IVF:llä.
Synnytysten jälkeen olen syönyt pillereitä ilman taukoa (jo 2 vuotta ilman kuukautisia). Pillerit vie halut, mutta se on nyt pienempi paha kuin elämä aktiivisen endon kanssa. Olen nyt 38v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap: Pitänee lähtee etenemään tämän asian kanssa.. En tiennyt turvotuksenkin olevan yksi oireista? Minulla jatkuvasti alavatsa turvoksissa, näytän olevani raskaana toisinaan.
Onko kellään kipuja navan alueella? Millaisia ulostuskipuja ollut? Minulla tulee iso pistos vatsaan ainakin, joutuu jättämään homman siihen.
Tänä kesänä eli kesäkuussa 2016 minulle tuli ensimmäistä kertaa ovuaatiokipua ja -verta. En sillon ajatellut että se voisi olla jotakin vakavaa, mutta mitä lähemmäs koulun alkua tultiin, sitä enemmän aloin saada uusia ja outoja menkkaoireita. Vatsani oli hyvin kipeä kuukautisten aikaan, joka ei ole minulle ollenkaan tyypillistä.
Kun koulu alkoi ja seuraavat kuukautiset tulivat, mukaan tuli myös huono olo. En voinut mennä luokkaan, koska minulta meinasi lentää laatta, joten suuntasin terveydenhoitajalle. Hoitaja antoi minulle särkylääkkeen ja varasi minulle ajan koululääkärille puolentoista viikon päähän maanantaille 5.9.2016 limakalvojeni tutkimiseksi. Niitä ei kuitenkaan tutkittu, sillä olen neitsyt ja seksitauti ei voinut siis olla kyseessä. Lääkäri kuitenkin väläytti, että kyseessä voisi olla endometrioosi. Sain reseptin särkylääkkeeseen ja kehotuksen tulla uudestaan, jos oireet pahenevat. Puhuimme myös e-pillereistä, mutta lääkäri ei kokenut niiden käytön aloittamista aiheelliseksi, sillä minulla ei ole ehkäisytarvetta.
Torstaina kävin juoksemassa kaksi kilometriä muiden lukion ykkösten kanssa osana nahkiaisia, jolloin kohtuuni alkoi sattua. Kipu oli pahempi kuin menkkojen aikana, ja pelästyin sitä aika lailla. Myöhemmin sain selville, että sitä kutsutaan tärinäkivuksi. Menin takaisin koululääkärille, joka kysyi, onko minulla ollut löysä vatsa lähiaikoina. Vastasin ei, mutta tänään lauantaina olen saanut kokea millaista on endoripuli. Olen kiitollinen, että sairauteni pystyttiin identifioimaan niin nopeasti. Aion varata lääkäriajan terveyskeskuksesta ensiviikolle.
Vatsani myös turposi kuukautisten aikaan.
Reetuuw kirjoitti:
Vatsani myös turposi kuukautisten aikaan.
Unohdin mainita, olen 17 vuotias/1999
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teillä endo havaittu magneettitutkimuksessa?
Voiko olla silti, vaikka ei näy mangneetissa ja kuinka yleistä on ettei näy?
Onko eroa pillereillä tai hormonikierukalla hoidossa? Magneetissa ei vissiin endo tule esiin..kuinka kipeä on tähystyksen jälkeen ja kuinka pian aloitetaan hormonihoito?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miulla oli 8 cm nestekystä eli rakkula 2 -3vk sitten. Nyt kävin uudestaan gynellä ja näkyi munasarjassa enää 5 cm haperon näköinen juttu. Endometrioosiksi lääkäri sanoi. Siis ei nesterakkulaa enää.
Lääkäri sanoi että veri jäänyt jotenkin jumiin sinne.Seurataan. Ca 12-5 oli 175 ja nyt otettiin se uudestaan. Ensi viikolla arvon tiedän.
Alavatsa ja selkäkipuja ollut. Muilla samoja oireita?Nuorena ollut paha endometrioosi ja otettiin pois..vuonna 95.
Tosi vanha keskustelu, mutta jospa tätä vielä joku lukisi.. Mulla todettiin eilen endo, lisäks taustalla fosfolipidisyndrooma, mikä on veritulppia lisäävä tekijä ja hankaloittaa osaltaan raskautumista. Eli kaksi lapsettomuutta aiheuttavaa sairautta. Haluan ehdottomasti lapsia, olen jo vauvakuumeillut useamman vuoden. Olen nyt 27v., vakituisessa virassa ja pitkässä parisuhteessa, eli mun kannalta vauva todellakin saisi jo tulla. Mies on mua vanhempi, mutta ei halua vielä lapsia. Haluaa niitä tosin myöhemmin, mutta ei kuulemma vielä. Ihan kamala tilanne, mua pelottaa että jos vielä odottaa kovin pitkään, niin lapsihaaveet saattaa todellakin jäädä vain haaveeksi. Mutta eihän toista voi painostaakkaan lasten tekoon, jos kokee ettei ole valmis... Kun vaan tietäisi eteneekö toi endo miten nopeasti, eli onko niin, että jo vuoden-parin päästä mahdollisuudet on huonontuneet.... Tuon tulppataipumuksen takia en saa syödä edes e-pillereitä, mitkä voisivat kuulemma hidastaa taudin etenemistä.
Eihän tähän oikeen kukaan voi auttaa, teki mieli vaan purkaa tunteita kun ahdistaa niin paljon.. Kyllä myöhemmin kaduttaa, jos miehen vitkastelun takia jäisi lapsettomaksi :( Onko ketään samassa tilanteessa, että itse haluaisi lapsia mutta mies jarruttelee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 20 v. ja endodiagnoosin sain n. vuosi sitten. Oireita on ollut useamman vuoden ajan pahenevasti. Oireina yhdynnät kokonaan estävä kipu, ulostuskivut menkkojen aikaan, kierron aikaiset älyttömän kovat vatsakivut, selkäkivut, vatsan turpoaminen, tiputteluvuoto. Yhdynnässä ei olla kumppanin kanssa oltu puoleen vuoteen, "seksi on muutakin kuin yhdyntä" alkaa tuleen jo korvista. Diagnosoitiin myös hiljattain vestibuliitti, joka todennäköisesti hiivasta johtuu. Torstaina minulle tehdään laparoskopia, jonka yhteydessä laitetaan Mirena-kierukka. Sormet ristissä toivon että apu löytyisi... Lasten saanti on elämän yksi isommista unelmista ja toivon todella hartaasti, että se unelma vielä täyttyy.
Oireitaan pohtiville lähettäisin sellaisen viestin, että menkää ihmeessä lääkäriin! Sellainen tauti, että motä aiemmin napataan kiinni, sen parempi. Tsemppiä kaikille!
Aika huonosti autetaan naisia tässä vaivassa. Adenomyoosi on ja ei hoideta millään lailla. Kipua koko ajan.
En voi syödä hormoneja todella pahan migreenin takia ja leikkaamaan ei nykyään aleta julkisella?
Kertokaa hyvä lääkäri Helsingistä ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muistelen vain niitä aikoja, olin nuori 21v, en pystynyt edes pyörällä ajamaan kuoppaisella tiellä, tärinät sattui, minut 22 vuotiaana ekan kerran leikattiin ja sen jälkeen kaks navan kautta tähystys. Kivut vain jatkui. Asuin ulkomailla ja lääkäri laittoi lähetteen Suomeen, Hyksiin, lähetteessä luki, että vaiva häiritsee rouvan hyvinvointia, lääkäri oli tietysti mies, joka ihan sieltä, siis peräaukosta, sori vaan, mutta vieläkin vituttaa, kuitenkin suomalainen, mutta lähete oli muka päivystyslähete, en päässyt Hyksiin, menin Mehiläisen sairaalaan seuraavana päivänä mut leikattiin ja Suomeen tultuani toisen kerran. sit kerran taas kauheet kivut, hengitysvaikeudet, vanha isäni mut vei sairaalaan, valvoin yön tyynyjen varassa, hengitys oli vaikeaa, aamulla leikattiin, neljäs kerta siis. Endometrioosia poistettiin, mutta eivät pystyneet kysymään minulta, että saako kohdun poistaa, sanoin heti, että saa. Sit sanoivat, että seuraavalla kipukohtauksella heti sairaalaan ja niin tein, nyt kaikki hyvin, kaikki, kohtu ja munatorvet poistettu, elämä on nyt ihanaa, ei kipuja, ei mitään hikoiluja, olen kuin nuorenakin, ihan normaali nainen. Mulla 34v adoptoitu tytär, en siis koskaan saanut biologista lasta, mutta hän kaikkein rakkain maan päällä . Valittakaa tarpeeksi vaivojanne nuoret naiset, ei kaikki ole normaalia. Minulla m. endimetrioosipesäkkeitä levinnyt peräsuoleen ja keuhkojen alaosaan, menkää siis tytöt ajoissa laakariin, oire ei ole mitään hyvinvoinnin häiritsemistä
Minulle endometrioosidiagnoosi tuli ns. yhdessä yössä kun 4 vuotta sitten leikattiin isot endometrioomat. Ennen niitä tutkimuksia en ollut tiennyt asiasta yhtään mitään, vatsaa oli turvotellut aina. Joskus 2000 -luvun alkupuolella kävin päivystyksessä usein vatsakipujen vuoksi mutta mitään ei löytynyt, myöhemmin olen ajatellut että endometrioomat ehkä alkoivat kasvaa jo silloin.
Leikkausessa siis todettiin laaja-alainen lantion alueen endometrioosi, ca-125 koholla siitä johtuen. Mitään ehkäisypillereitä en voi/halua syödä lähisuvussa olleiden aivoinfarktien vuoksi. Käytän luontaistuotteita, niistä olen saanut apua. Ilman että käytän mitään tuntuu kuin alavatsa olisi tulessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle endometrioosidiagnoosi tuli ns. yhdessä yössä kun 4 vuotta sitten leikattiin isot endometrioomat. Ennen niitä tutkimuksia en ollut tiennyt asiasta yhtään mitään, vatsaa oli turvotellut aina. Joskus 2000 -luvun alkupuolella kävin päivystyksessä usein vatsakipujen vuoksi mutta mitään ei löytynyt, myöhemmin olen ajatellut että endometrioomat ehkä alkoivat kasvaa jo silloin.
Leikkausessa siis todettiin laaja-alainen lantion alueen endometrioosi, ca-125 koholla siitä johtuen. Mitään ehkäisypillereitä en voi/halua syödä lähisuvussa olleiden aivoinfarktien vuoksi. Käytän luontaistuotteita, niistä olen saanut apua. Ilman että käytän mitään tuntuu kuin alavatsa olisi tulessa.
Mitkä luontaistuotteet sulla on auttaneet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle endometrioosidiagnoosi tuli ns. yhdessä yössä kun 4 vuotta sitten leikattiin isot endometrioomat. Ennen niitä tutkimuksia en ollut tiennyt asiasta yhtään mitään, vatsaa oli turvotellut aina. Joskus 2000 -luvun alkupuolella kävin päivystyksessä usein vatsakipujen vuoksi mutta mitään ei löytynyt, myöhemmin olen ajatellut että endometrioomat ehkä alkoivat kasvaa jo silloin.
Leikkausessa siis todettiin laaja-alainen lantion alueen endometrioosi, ca-125 koholla siitä johtuen. Mitään ehkäisypillereitä en voi/halua syödä lähisuvussa olleiden aivoinfarktien vuoksi. Käytän luontaistuotteita, niistä olen saanut apua. Ilman että käytän mitään tuntuu kuin alavatsa olisi tulessa.
Mitkä luontaistuotteet sulla on auttaneet?
Serrapeptaasi ja Maca -jauhe
Medical Medium oppi kertoo, mistä endometrioosi todella johtuu ja miten siitä voi päästä eroon. Tuolla lisää suomeksi http://www.nooraleinonen.fi/naisten-hormonaaliset-ongelmat-mista-ne-oik…
Englanninkielisiä kirjoja löytyy myös paljon. 👍🏻
Vierailija kirjoitti:
Muakin kiinnostaa! Mulla on kovat ulostuskivut menkkojen aikana...
Tässä viisikymppisen endometrioosia sairastavan naisen neuvo kohtalotovereille:
Jos olet jo täyttänyt 30 vuotta ja sairastat endometrioosia eikä lapsen hankkiminen ole lähiaikojen suunnitelmissa, kannattaa vaatia kohdun poisto. Itselle kävi nimittäin niin, ettei endometrioosin runtelemilla elimillä saanut aikaan ainuttakaan raskautta. Kohdustani ei ollut muuhun kuin helvetillisiin kuukautisvuotoihin ja -kipuihin.
Nelikymppisenä aloin odottaa... vaihdevuosia. Luulin näet vaihdevuosien tekevän lopun endometrioosista mutta ehei! Viisikymppisenä jouduin voimakkaiden vaihdevuosioireiden takia aloittamaan hormonikorvaushoidon ja kuten tiedämme, endometrioosi pitää ja voi hyvin naishormoneista.
Mielipiteeni on siis, että roskiin vaan sellaiset elimet, joilla ei tee mitään ja jotka aiheuttavat jatkuvaa harmia ja päänvaivaa. Kaiken lisäksi olisin saattanut ajoissa herätä ajatukseen adoptiosta, mikäli lääkärit olisivat suostuneet poistamaan sairaan kohdun. Sen sijaan kävi niin, että uskoin ihmeisiin ja elättelin typerää toivetta luomulapsesta, vaikka toisaalta tiesin, että endometrioosi on etenevä sairaus.
Kaikkien niiden gynekologikäyntien aikana, jolloin pi**uani tutkittiin, kuvattiin ja ronkittiin jne, ei yksikään gynekologi sanonut minulle, että jos haluan lapsia, on minun turvauduttava adoptioon tai hedelmöityshoitoihin. Yksikään lääkäri ei myöskään kertonut sitä, että hedelmällisyys laskee kolmikymppisellä kuin lehmän häntä eli ettei hoitoihin hakeutumista tule lykätä nelikymppiseksi. Tai että adoptio on pitkä ja kallis prosessi eikä lapsia anneta "iäkkäille" adoptiovanhemmille. Nyt viisikymppisenä olen lapseton ja lapsettomaksi jään. Kuukautiset, silloin kun ne vielä tulevat, ovat edelleen runsaat ja kivuliaat. Tämä kaikki vaihdevuosista ja hormonikorvaushoidosta huolimatta.
Lääkäreille minulla olisi sellainen toive, että kertokaa potilaillenne tosiasiat. Nuorille naisille pitää tehdä selväksi se, että lapset on tehtävä nuorena. Luonto sen on määrännyt, ettei kolmi-nelikymppinen nainen tule enää spontaanisti raskaaksi ja jos tulee, niin riski keskenmenolle ja sikiön kehityshäiriöille kasvaa äidin iän myötä. Naisella on tietty määrä munasoluja, ne vanhenevat eikä niitä synny uusia.
Yhyy kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muakin kiinnostaa! Mulla on kovat ulostuskivut menkkojen aikana...
Tässä viisikymppisen endometrioosia sairastavan naisen neuvo kohtalotovereille:
Jos olet jo täyttänyt 30 vuotta ja sairastat endometrioosia eikä lapsen hankkiminen ole lähiaikojen suunnitelmissa, kannattaa vaatia kohdun poisto. Itselle kävi nimittäin niin, ettei endometrioosin runtelemilla elimillä saanut aikaan ainuttakaan raskautta. Kohdustani ei ollut muuhun kuin helvetillisiin kuukautisvuotoihin ja -kipuihin.
Nelikymppisenä aloin odottaa... vaihdevuosia. Luulin näet vaihdevuosien tekevän lopun endometrioosista mutta ehei! Viisikymppisenä jouduin voimakkaiden vaihdevuosioireiden takia aloittamaan hormonikorvaushoidon ja kuten tiedämme, endometrioosi pitää ja voi hyvin naishormoneista.
Mielipiteeni on siis, että roskiin vaan sellaiset elimet, joilla ei tee mitään ja jotka aiheuttavat jatkuvaa harmia ja päänvaivaa. Kaiken lisäksi olisin saattanut ajoissa herätä ajatukseen adoptiosta, mikäli lääkärit olisivat suostuneet poistamaan sairaan kohdun. Sen sijaan kävi niin, että uskoin ihmeisiin ja elättelin typerää toivetta luomulapsesta, vaikka toisaalta tiesin, että endometrioosi on etenevä sairaus.
Kaikkien niiden gynekologikäyntien aikana, jolloin pi**uani tutkittiin, kuvattiin ja ronkittiin jne, ei yksikään gynekologi sanonut minulle, että jos haluan lapsia, on minun turvauduttava adoptioon tai hedelmöityshoitoihin. Yksikään lääkäri ei myöskään kertonut sitä, että hedelmällisyys laskee kolmikymppisellä kuin lehmän häntä eli ettei hoitoihin hakeutumista tule lykätä nelikymppiseksi. Tai että adoptio on pitkä ja kallis prosessi eikä lapsia anneta "iäkkäille" adoptiovanhemmille. Nyt viisikymppisenä olen lapseton ja lapsettomaksi jään. Kuukautiset, silloin kun ne vielä tulevat, ovat edelleen runsaat ja kivuliaat. Tämä kaikki vaihdevuosista ja hormonikorvaushoidosta huolimatta.
Lääkäreille minulla olisi sellainen toive, että kertokaa potilaillenne tosiasiat. Nuorille naisille pitää tehdä selväksi se, että lapset on tehtävä nuorena. Luonto sen on määrännyt, ettei kolmi-nelikymppinen nainen tule enää spontaanisti raskaaksi ja jos tulee, niin riski keskenmenolle ja sikiön kehityshäiriöille kasvaa äidin iän myötä. Naisella on tietty määrä munasoluja, ne vanhenevat eikä niitä synny uusia.
Edelliseen vielä se, että toki on ihmisiä, jotka ei syystä tai toisesta halua lapsia, ja se heille suotakoon, mutta mun mielestä tahattomasti lapsettomat on suomalaiselta yhteiskunnalta ja terveydenhuollolta iso epäonnistuminen.
Joku kirjoitti jossain keskustelussa, ettei gynekologit tiedä endometrioosista. Ei voi pitää paikkaansa! Kyllä taatusti tietää mutta lääkäreissäkin on monenlaista persoonaa. Minullekin eräs yksityisen puolen naisgynekologi sanoi, että "miksi tulit tänne", kun menin vaihdevuosioireiden, virtsankarkailun ja endometrioosikipujen takia pitkästä, pitkästä aikaa gynekologisiin tutkimuksiin. Kysyi oikein kaksi kertaa! Kun uskalsin pyytää ultraäänitutkimusta, muikki sanoi "se sitten maksaa!" Liekö endometrioosin alidiagnosoinnissa kyse välinpitämättömyydestä ja tarpeesta säästää yhteiskunnan varoja. Myöhemmin löysin asiallisemman gynekologin.
Valitettavasti endometrioosini on liimannut virtsarakon, suolta ja kohdun kiinni toisiinsa, mistä on monenlaista harmia vielä vaihdevuosissakin. Vaihdevuosissa naisen estrogeenituotanto hiipuu ja lopulta loppuu. Siitä seuraa nopeutuva ikääntyminen. Rumasti sanottuna asia on niin, että luonto tahtoo meidän kuolevan heti, kun olemme saaneet seuraavan sukupolven maailmalle. Luonnon kannalta ihmisellä ei siis ole muuta tehtävää kuin lisääntyminen.
Koska naisen elimistö tarvitsisi vielä vanhuudessakin estrogeenia mm. luuston takia sekä virtsarakon normaalin toiminnan ylläpitämiseksi, on suositeltavaa käyttää estrogeenivalmisteita vaihdevuosissa ja senkin jälkeen. Valitettavasti estrogeeni ylläpitää myös endometrioosia. Tämänkin takia tähän sairauteen tulee suhtautua kaikella vakavuudella eikä vain kuitata nuorten tyttöjen kuukautiskipuja kuuluu asiaan -höpinöillä. Menkkojen ei kuulu olla kivuliaat. Jos joutuu syömään roppakaupalla särkylääkkeitä ja kuukautisvuoto on runsasta, on syytä hakeutua gynekologille ja sanoa epäilevänsä endometrioosia. Itseltä löytyi munasarjasta suuri suklaakysta heti ensimmäisellä gynekäynnillä. Tähystyksessä oli vatsaontelossa verta ja molemmat munasarjat liimautuneina kohdun taakse. Eli luonnollisen raskauden mahdollisuus oli jo heti parikymppisenä täysi nolla. Leikkauksessa saatiin toinen munasarja irti mutta lapset jäi silti saamatta, kuten edellä kerroin. Nyt 50 vee ja munasarjat oli ultrassa kadonneet kokonaan. Sekin oli uusi tieto.
Toivon, että tytöille kerrottaisiin endometrioosista jo yläasteella. Tämä sairaus alkaa antaa merkkejään jo ensimmäisistä kuukautisista lähtien.
Hormonikorvaushoitoihin usein painostetaan jopa pakotetaan. Kierukka on otettava muka terveyssyistä.
Mirenan aplikoinnin kieltäminen oli turhaa. Tiesin olevani yliherkkä synteettisille hormoneille!
Olin nuo hormonivalmisteet nuorena jo kokeillut ehkäisyvalmisteina. Eivät sopineet silloinkaan saati nyt lähes eläkeikäisenä estämään "luukatoa" tai jotain muuta kuvitteellista ongelmaa!
Siitä alkoi Mirena-väkivalta täysin terveelle ihmiselle ja Helvetti!
Kokemus ylittää kaikki kauhuajatukseni todellisuudesta ja elämästä. Elämäni Mirenan aplikoinnin jälkeen; kerran kuukaudessa uudelleen alkaneet vuodot sekä tuskalliset PMDD-oireet. Kauhukokemus, mikä jatkuu yhä. Takana on nyt kolme vuotta itkua ja parkua. Kävelykyky meni heti Mirenan aplikoinnin jälkeen. Keho romuttui, mieli järkkyi, keho paisui valtavaksi. Jatkuvasti pohdin elimistöni romahduksia, mitä seuraavaksi?
Mirenaitu kehoni; oma luonnollinen hormonitoiminta aloitti sodan kehossani olevaa synteettistä hormonivalmistetta vastaan. "Progesteroni dermatiitti" eli allerginen reaktio, jolla elimistö yrittää puhdistaa sinne kuulumattomat myrkyt pois. Mirena on erään myrkyn "jatkojaloste". Sen koostumuksesta ei naisille kerrota. Valmistajan tuotteita ovat 2016 lähtien olleet myös "kasvinsuojeluaineet".
Lääkärit/ gynekologit osaavat olla hiljaa. Gynekologit aina ylistävät Mirenaa!
Onneksi gynekologit sentään ovat saaneet aikaan Korento-järjestön, jossa synnytyselinkasvaimista ja PMDD-oireista kärsiviä naisia lohdutellaan. Gynekologit "tietävät", ettei ongelmiin ole muuta vaihtoehtoa kuin synteettiset hormonit! "Se mikä taudin tuo, se sama taudin vie", on vanha sanonta. Nämä kasvaimet kuitenkin ovat kroonisia, pysyviä...vai ovatko?
Nopeasti naisille ilmaantuneet endometrioosit, adenomyoosit, vulvodyniat, myoomat ym sanotaan olevan kroonisia kasvaimia. Gynekologien mielestä niitä ei voi hallita muutoin kuin aplikoimalla kierukka tai syömällä synteettisiä hormonivalmisteita. Kirurgia on viimeisin "konsti".
Voisiko kasvaimista päästä eroon, jos kärsii 3-4 vuotta allergiaoireita kuten hormonipohjaisessa hydrokortisoni-allergiassa? Vai olisiko viisainta antaa oman luonnollisen hormonitoiminnan toteuttaa tehtäväänsä. Kuukautiskivut ovat pikku juttu allergiaoireiden rinnalla!
Kivut minulla ovat kovat. Kukaan lääkäri ei kerro vaivani nimeä ääneen! Kyllä he sen tietävät;
Mirenan aiheuttama progesteroni dermatiitti. Näin epäilen itse.
Kalat joutuvat elämään synt. hormonivesissä. Jätevedenpuhdistamot eivät pysty näitä kemiantuotteita hajottamaan. Kalat muuntuvat sukupuoleltaan ja menettävät lisääntymiskykynsä.
Tapahtuuko sama ihmisten parissa? Onko muu-sukupuolisten ihmisten kasvava joukko synteettisten hormonivalmisteiden aiheuttamaa?
Minulla Mirena aiheutti "sotkun" kohdussa. Se umpeutti emättimen tiiviisti kiinni kolmeksi vuodeksi.
Hyvästi seksielämä, se kaikkosi kuin tuuli Saharan erämaahan. Kuolin henkisesti ja fyysisesti.
Mirena oli se värkki, josta miehet myös valittavat. Se muuttaa naisen elämän sellaiseksi, ettei mies enää tunne vaimoaan. Eikö gynekologeille olisi syytä lukea lääkäriliiton julkaisuista, Duodecimin artikkeli, "Hormoni herkistää" ja usko edes omaa virkaveljeään...toivottavaa olisi uskoa myös biologien tekemiä havaintoja noiden hormonivalmisteiden haittavaikutuksista vesieliöstöön, kaloihin!
En osaa vastata siihen, kuulostaako tuo endolta, koska olen itsekin epävarma siitä, onko minulla endo. Kärsin myös ulostuskivuista menkkojen aikana ja olen monesti lukenut sen olevan yhteydessä endoon. Omat kipuni ovat välillä niin sietämättömiä, että joudun pitämään taukoa kakatessa. Kerran vietin vessassa melkein 45min vaikka yleensä olen valmis alta 10min. Minulla kipu on peräsuolen/alapään (?) alueella, ei niinkään vatsassa.