Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Endometrioosi 6-10%:lla hedelmällisistä naisista - onko oikeasti niin yleinen?

Vierailija
07.05.2016 |

Itse en siis tunne tai ainakaan tiedä tuntevani ainuttakaan naista, joka tätä sairastaa. Itselläni nyt vahvasti tätä epäillään; osa ystävistäni eivät ole sairaudesta kuulleetkaan. Yksi ystävä taas tokaisi vain, että eikös se ole tosi yleinen ja harmiton, normaali juttu.

Kommentit (28)

Vierailija
21/28 |
07.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos se endo on 6-10% :lla naisista, niin miten sä saat siitä 'yleisen' :D

Otsikossa lukee: "onko tosiaan NIIN YLEINEN." Vrt. noin yleinen kuin **%, sen verran yleinen. Ymmärsitkö nyt?

Että 90-94%:lla sitä ei ole. Ei voi silloin puhua yleisestä.

Ymmärrätkö että tarkoitettiin NIINKIN YLEINEN KUIN **% mikä ei ole yhtä kuin yleinen. Menis jo kaaliin? 

Vierailija
22/28 |
07.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Endosta ei puhuta paljoa, ainakaan oman kokemukseni mukaan. Oireeni alkoivat joskus vajaan parinkympin ikavuoden tienoilla. Ensimmainen laparoskopia oli vain diagnoosia varten. Olen selvinnyt vuosien saatossa aika hyvin ilman kauheita maaria kipulaakkeita. Nyt oireet ovat pahentuneet niin paljon, etta gynelle on taas aika ja ultrassakin on saanut rampata... Aion pyytaa toista laparoskopiaa ja voivat sitten poistaa kiinnikkeita tms. Olen nyt 35-vuotias.

Uskon, etta endometrioosi on aika yleinen, mutta kuten on jo todettu, monille se ei aiheuta pahoja oireita. Ilmeisesti se, missa endometrioosi on, vaikuttaa oireiden maaraan ja vakavuuteen (esim. juuri kipuna, suolisto-oireina ym.). Kavin laakarissa monta, monta vuotta kipujen takia, mutta diagnoosin saamiseen meni noin 5 vuotta. Suomessa eivat laakarit ainakaan silloin puhuneet endosta ollenkaan, vasta ulkomaille muutettuani sain diagnoosin. Itse olen "karsinyt" yksinaisyydesta sairauteni suhteen... Koska asiasta ei puhuta paljoa, tulee helposti sellainen olo, etta on ainoa, joka siita karsii.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/28 |
07.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Endosta ei puhuta paljoa, ainakaan oman kokemukseni mukaan. Oireeni alkoivat joskus vajaan parinkympin ikavuoden tienoilla. Ensimmainen laparoskopia oli vain diagnoosia varten. Olen selvinnyt vuosien saatossa aika hyvin ilman kauheita maaria kipulaakkeita. Nyt oireet ovat pahentuneet niin paljon, etta gynelle on taas aika ja ultrassakin on saanut rampata... Aion pyytaa toista laparoskopiaa ja voivat sitten poistaa kiinnikkeita tms. Olen nyt 35-vuotias.

Uskon, etta endometrioosi on aika yleinen, mutta kuten on jo todettu, monille se ei aiheuta pahoja oireita. Ilmeisesti se, missa endometrioosi on, vaikuttaa oireiden maaraan ja vakavuuteen (esim. juuri kipuna, suolisto-oireina ym.). Kavin laakarissa monta, monta vuotta kipujen takia, mutta diagnoosin saamiseen meni noin 5 vuotta. Suomessa eivat laakarit ainakaan silloin puhuneet endosta ollenkaan, vasta ulkomaille muutettuani sain diagnoosin. Itse olen "karsinyt" yksinaisyydesta sairauteni suhteen... Koska asiasta ei puhuta paljoa, tulee helposti sellainen olo, etta on ainoa, joka siita karsii.

Itselläni yksinäinen olo tämän kanssa myös, kun en tiedä ketään muuta joka tätä tietäisi sairastavansa. -ap

Vierailija
24/28 |
08.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Endosta ei puhuta paljoa, ainakaan oman kokemukseni mukaan. Oireeni alkoivat joskus vajaan parinkympin ikavuoden tienoilla. Ensimmainen laparoskopia oli vain diagnoosia varten. Olen selvinnyt vuosien saatossa aika hyvin ilman kauheita maaria kipulaakkeita. Nyt oireet ovat pahentuneet niin paljon, etta gynelle on taas aika ja ultrassakin on saanut rampata... Aion pyytaa toista laparoskopiaa ja voivat sitten poistaa kiinnikkeita tms. Olen nyt 35-vuotias.

Uskon, etta endometrioosi on aika yleinen, mutta kuten on jo todettu, monille se ei aiheuta pahoja oireita. Ilmeisesti se, missa endometrioosi on, vaikuttaa oireiden maaraan ja vakavuuteen (esim. juuri kipuna, suolisto-oireina ym.). Kavin laakarissa monta, monta vuotta kipujen takia, mutta diagnoosin saamiseen meni noin 5 vuotta. Suomessa eivat laakarit ainakaan silloin puhuneet endosta ollenkaan, vasta ulkomaille muutettuani sain diagnoosin. Itse olen "karsinyt" yksinaisyydesta sairauteni suhteen... Koska asiasta ei puhuta paljoa, tulee helposti sellainen olo, etta on ainoa, joka siita karsii.

Itselläni yksinäinen olo tämän kanssa myös, kun en tiedä ketään muuta joka tätä tietäisi sairastavansa. -ap

Johan tästä ketjustakin löytyi heti muutama kohtalotoveri.

Vierailija
25/28 |
08.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Endosta ei puhuta paljoa, ainakaan oman kokemukseni mukaan. Oireeni alkoivat joskus vajaan parinkympin ikavuoden tienoilla. Ensimmainen laparoskopia oli vain diagnoosia varten. Olen selvinnyt vuosien saatossa aika hyvin ilman kauheita maaria kipulaakkeita. Nyt oireet ovat pahentuneet niin paljon, etta gynelle on taas aika ja ultrassakin on saanut rampata... Aion pyytaa toista laparoskopiaa ja voivat sitten poistaa kiinnikkeita tms. Olen nyt 35-vuotias.

Uskon, etta endometrioosi on aika yleinen, mutta kuten on jo todettu, monille se ei aiheuta pahoja oireita. Ilmeisesti se, missa endometrioosi on, vaikuttaa oireiden maaraan ja vakavuuteen (esim. juuri kipuna, suolisto-oireina ym.). Kavin laakarissa monta, monta vuotta kipujen takia, mutta diagnoosin saamiseen meni noin 5 vuotta. Suomessa eivat laakarit ainakaan silloin puhuneet endosta ollenkaan, vasta ulkomaille muutettuani sain diagnoosin. Itse olen "karsinyt" yksinaisyydesta sairauteni suhteen... Koska asiasta ei puhuta paljoa, tulee helposti sellainen olo, etta on ainoa, joka siita karsii.

Itselläni yksinäinen olo tämän kanssa myös, kun en tiedä ketään muuta joka tätä tietäisi sairastavansa. -ap

Johan tästä ketjustakin löytyi heti muutama kohtalotoveri.

Löytyi, ja Facebookissakin on omaa ryhmää tälle sairaudelle, mutta helpoin mun olisi avautua jollekki ystävälle. :) -ap

Vierailija
26/28 |
08.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

up

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/28 |
08.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

up

Vierailija
28/28 |
08.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap: Olen samaa mielta siita, etta ystavalle avautuminen on helpointa. Itse puhun asiasta kylla suhteellisen avoimesti, ei minua tama sairaus haveta. Ennen en kertonut oikein kenellekaan, eika perhepiirissani ole asiasta suuremmin juteltu (tosin aitini sairauksista sitakin enemman, hanta ei minun endoni kiinnosta).

Vaikka en tietenkaan asiasta ihan joka ikiselle tyypille huutele ja selita oireitani juurta jaksaen, ovat vastapuolen reaktiot valilla aika tympeita. Yleisin on jokin kauhun sekainen vastaus. Ymmarrettavista syista monet eivat valttamatta sairaudesta tieda yhtaan mitaan, jos eivat ole sita mitenkaan edes sivullisena kokeneet. On vaan aika arsyttavaa vastailla noihin "mika se oikein on?!" kysymyksiin, jos sattuu keskustelussa sanomaan, etta itsellani on endo. Mutta on aika helpottavaa lukea tallaisiakin ketjuja... huomaa, etta ei sita todellakaan ole asian kanssa yksin.

22

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi neljä yksi