Saako terveyskeskuksesta jotain reseptivapaita vahvempia lääkkeitä kuukautiskipuihin?
Onko mitään järkeä edes varata aikaa?
Minulla on aina ollut kivuliaat menkat, mutta ennen Panadol 1g+Burana 800mg 3x päivässä on pitänyt kivut siedettävällä tasolla, niin että on sentään päässyt kouluun ja töihin vaikka sattuu.
Nyt eilen alkoi menkat taas, toinen kierto kolmannen lapsen syntymän jälkeen ja kipu ihan järjetön, välillä kramppaa niin että synnytyksien alettua olen ollut synnärillä jo siinä vaiheessa kun sattui yhtä paljon.
Miten todennäköistä on että voisin saada reseptillä jotain tehokkaampaa lääkettä?
Kommentit (28)
Yksi reippaasti yli 5-kymppinen nainen haki usein lääkäriltä Panacodia kuukautiskipuihin.No, erään kerran lääkäri halusi tehdä gynekologisen tutkimuksen, ja potilas siihen lopulta suostui. Ei ollut rouvalla kuukautisia. Oli Panacod-riippuvuus.
Kaikki lääkkeet eivät sovi kaikille. Olin kovan kivun takia vastaanotolla ja sain ensiavuksi lääkäriltä suoraan muutaman pillerin Litalginia. Yhden otin sitten, mutta siihen se jäi. Mahani meni niin sekaisin siitä, että ei mitään tolkkua. Sairaalassa tarjottiin samaa lääkettä leikkauskipuun, mutta kieltäydyin. Vaihdettiin Panadoliin ja se riitti oivallisesti. Mutta kuten sanottua, me olemme niin erilaisia.
Jos ap:n tuskat ovat kertomaansa luokkaa, en voi kuin ihmetellä, että hän ei "jaksa tai viitsi" lähteä sen takia lääkärin vastaanotolle. Jos kipu on todellista, en tosiaankaan jäisi sitä kotiin kuuntelemaan, vaan tilaisin ajan erikoislääkärille (siis gynelle). Mutta onko kipu fyysistä vai psyykkistä? Jos vaiva olisi endometrioosi, niin tuskin olisi ap kolmea lasta pyöräyttänyt, sillä ko. sairaus on yksi suurista lapsettomuuden aiheuttajista.
Vierailija kirjoitti:
Mutta onko kipu fyysistä vai psyykkistä? Jos vaiva olisi endometrioosi, niin tuskin olisi ap kolmea lasta pyöräyttänyt, sillä ko. sairaus on yksi suurista lapsettomuuden aiheuttajista.
Kummasti olen kolme lasta synnyttänyt ja raskautunut helposti vaikka mulla on diagnosoitu vaikea endometrioosi, joka tosin johti lopulta kohdun ja munasarjojen poistoon. Ennen kohdunpoistoa endoa ja endometrioomia on siivottu muutamaan otteeseen laparoskopialla. Vaikka endometrioosin tiedetään aiheuttavan lapsettomuutta, ei se sitä kaikille automaattisesti aiheuta.
Hoitamattomana tai hoitoon reagoimattomana endo aiheuttaa levitessään isompiakin ongelmia kuin pelkkiä helvetillisiä menkkakipuja, joten suosittelen aapeeta kääntymään endosta tietävän gynen puoleen.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki lääkkeet eivät sovi kaikille. Olin kovan kivun takia vastaanotolla ja sain ensiavuksi lääkäriltä suoraan muutaman pillerin Litalginia. Yhden otin sitten, mutta siihen se jäi. Mahani meni niin sekaisin siitä, että ei mitään tolkkua. Sairaalassa tarjottiin samaa lääkettä leikkauskipuun, mutta kieltäydyin. Vaihdettiin Panadoliin ja se riitti oivallisesti. Mutta kuten sanottua, me olemme niin erilaisia.
Jos ap:n tuskat ovat kertomaansa luokkaa, en voi kuin ihmetellä, että hän ei "jaksa tai viitsi" lähteä sen takia lääkärin vastaanotolle. Jos kipu on todellista, en tosiaankaan jäisi sitä kotiin kuuntelemaan, vaan tilaisin ajan erikoislääkärille (siis gynelle). Mutta onko kipu fyysistä vai psyykkistä? Jos vaiva olisi endometrioosi, niin tuskin olisi ap kolmea lasta pyöräyttänyt, sillä ko. sairaus on yksi suurista lapsettomuuden aiheuttajista.
Lapsettomuus johtuu endometrioosin sijainnista. Munasarjat voivat olla puhtaat, ja lisääntyminen toimia moitteettomasti. Olet varmasti kuullut että oireet häviäisivät raskausaikana, miten olisi mahdollista jos endon takia ei voisi tulla raskaaksi?
Vierailija kirjoitti:
Varmaan kannattaisi mennä terveyskeskukseen keskustelemaan asiasta. Lähettävät sitten gynekologille, jos sanot että sattuu todella ja olet valmis tekemään asialle jotain.
Ei se lääkärikään mitään ihmeitä pysty suorittamaan. Yleensä jos lääkäri ehdottaa jotain hyväksi todettua hoitoa, ja suorilta käsiltä tyrmäät sen "ei sovi minulle" niin eihän siinä muuta voi tehdä kun laittaa sut kotiin buranaresepti kourassa.
Terveyskeskuksiin tulee yllättävän paljon ihmisiä, jotka haluavat että vaivansa paranee, mutta eivät ole valmiita tekemään asian vuoksi itse mitään. Tyyliin:
Potilas: "Huimaa ja hengästyttää"
Lääkäri: "Sulla on todella korkea verenpaine, suosittelen lääkkeitä"
"En syö noita, kuulin kummin kaimalta että on niin paljon sivuvaikutuksia"
"Okei, no esimerkiksi tupakoinnin, alkoholin ja suolan vähentäminen voisi auttaa"
"Ei prkl, uskovaiseksiko sä mua yrität tehdä"
"Ööh, laihdutus ja liikunnan lisääminen voisi myös auttaa, laitan lähetteen ruokavalioon erikoistuneelle hoitajalle"
"Töitä teen 10 tuntia päivässä, kun tuun kotiin niin en kyllä minnekään likkajumppaan jaksa lähteä ja on nää polvetkin... Ja ikinä en ole onnistunut laihtumaan, se kulkee suvussa"
"Selvä, kiitos ja hyvää päivänjatkoa"
"Kiitti tyhjästä."Pillereitä on erilaisia, ja kaikilla ei ole samanlaisia sivuvaikutuksia. Itsellä keho tottui hormonaaliseen ehkäisyyn melko lyhyessä ajassa, en voi kuitenkaan sanoa että kokonaan ilman sivuvaikutuksia selvisin.
Ja jos oikeasti kyseessä on endometrioosi, jonka haitta on riittävä ja johon mikään hoito ei todistetusti sovi, (ja lapsiluku on jo täynnä) niin vaihtoehdoista jäljellä on leikkaus.
Olen kokeillut kierukkaa, se oli minulla pari vuotta. Pillereitä olen kokeillut, erilaisia. Olen kuitenkin jo 34v. ja ehtinyt kärsimään menkoista aika kauan, pillerit oli ensimmäisiä joilla yritettiin hoitaa epäsäännöillisiä, runsaita ja kivuliaita menkkoja jo 19v. sitten.
Joskus potilas tietää mikä ei itselleen sovi.
Sterilisaatio ei muuten auta endoon jos sitä tarkoitit leikkauksella.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki lääkkeet eivät sovi kaikille. Olin kovan kivun takia vastaanotolla ja sain ensiavuksi lääkäriltä suoraan muutaman pillerin Litalginia. Yhden otin sitten, mutta siihen se jäi. Mahani meni niin sekaisin siitä, että ei mitään tolkkua. Sairaalassa tarjottiin samaa lääkettä leikkauskipuun, mutta kieltäydyin. Vaihdettiin Panadoliin ja se riitti oivallisesti. Mutta kuten sanottua, me olemme niin erilaisia.
Jos ap:n tuskat ovat kertomaansa luokkaa, en voi kuin ihmetellä, että hän ei "jaksa tai viitsi" lähteä sen takia lääkärin vastaanotolle. Jos kipu on todellista, en tosiaankaan jäisi sitä kotiin kuuntelemaan, vaan tilaisin ajan erikoislääkärille (siis gynelle). Mutta onko kipu fyysistä vai psyykkistä? Jos vaiva olisi endometrioosi, niin tuskin olisi ap kolmea lasta pyöräyttänyt, sillä ko. sairaus on yksi suurista lapsettomuuden aiheuttajista.
Äidilläni on endometrioosi, ja hänellä neljä lasta. Tädilläni on se, hänellä kaksi. Serkullani on se, hänelläkin kolme lasta.
Jos sinulla on järjettömät kivut, lähtisitkö itse jonnekin jos vähänkin epäilet ettet saisi kuitenkaan apua vai koittaisitko kotikonstein saada olon edes vähän siedettävämmäksi kunnes pahin on ohi? Pari ensimmäistä päivää ovat pahimmat, sitten helpottaa jo.
Varaan alkuviikolla ajan gynelle.
Noniin, nyt näkyi jo siinä oma kanta-sivulla että lääkäri on kirjoittanut mulle Arcoxiaa ja Litalginia. Ei muuta kuin apteekkiin ja sit peukut pystyyn että toimivat hyvin minulla.
Varmaan kannattaisi mennä terveyskeskukseen keskustelemaan asiasta. Lähettävät sitten gynekologille, jos sanot että sattuu todella ja olet valmis tekemään asialle jotain.
Ei se lääkärikään mitään ihmeitä pysty suorittamaan. Yleensä jos lääkäri ehdottaa jotain hyväksi todettua hoitoa, ja suorilta käsiltä tyrmäät sen "ei sovi minulle" niin eihän siinä muuta voi tehdä kun laittaa sut kotiin buranaresepti kourassa.
Terveyskeskuksiin tulee yllättävän paljon ihmisiä, jotka haluavat että vaivansa paranee, mutta eivät ole valmiita tekemään asian vuoksi itse mitään. Tyyliin:
Potilas: "Huimaa ja hengästyttää"
Lääkäri: "Sulla on todella korkea verenpaine, suosittelen lääkkeitä"
"En syö noita, kuulin kummin kaimalta että on niin paljon sivuvaikutuksia"
"Okei, no esimerkiksi tupakoinnin, alkoholin ja suolan vähentäminen voisi auttaa"
"Ei prkl, uskovaiseksiko sä mua yrität tehdä"
"Ööh, laihdutus ja liikunnan lisääminen voisi myös auttaa, laitan lähetteen ruokavalioon erikoistuneelle hoitajalle"
"Töitä teen 10 tuntia päivässä, kun tuun kotiin niin en kyllä minnekään likkajumppaan jaksa lähteä ja on nää polvetkin... Ja ikinä en ole onnistunut laihtumaan, se kulkee suvussa"
"Selvä, kiitos ja hyvää päivänjatkoa"
"Kiitti tyhjästä."
Pillereitä on erilaisia, ja kaikilla ei ole samanlaisia sivuvaikutuksia. Itsellä keho tottui hormonaaliseen ehkäisyyn melko lyhyessä ajassa, en voi kuitenkaan sanoa että kokonaan ilman sivuvaikutuksia selvisin.
Ja jos oikeasti kyseessä on endometrioosi, jonka haitta on riittävä ja johon mikään hoito ei todistetusti sovi, (ja lapsiluku on jo täynnä) niin vaihtoehdoista jäljellä on leikkaus.