Lue keskustelun säännöt.
Kauanko käytit yliopiston valintakokeisiin valmistautumiseen?
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Hain psykologiaan. Ekalla yrittämällä luin pari kuukautta 12h/5pv viikossa, en päässyt, mutta lasken tämän mukaan koska suurin osa materiaalista säilyi samana myös toisella yrittämällä. Sen jälkeen vuoden verran tilastomatikan opintoja (=asioita joita kysyttään pääsykokeessa) avoimessa, ja uusi lukurupeama pääsykokeiden lähestyessä, n. 4 kk, 10-20h/viikko (oli sen verran vahva olo osaamisestani että ajattelin tuon riittävän). Yhteensä siis varmaan lähemmäs 1 000 tuntia. Pääsin sisään.
Noin se menee varmasti, ikävä kyllä. Psykoon pääsee sisälle jos jaksaa ulkoa päntätä, vaikka tälle jos mille puolelle pitäisi lähtökohdat olla ihan muissa avuissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historiaan hain, en valmistautunut ja pääsin ensiyrittämällä pääsykoekiintiöstä.
"En valmistautunut" on ihan paskaa, koska vähintään lukion oppimäärä täytyy olla hyvin hanskassa ja/tai muuten erittäin omistautunut historian harrastaja, jotta toi onnistuu. Eli vuosin valmistautuminen vaaditaan. Ei sinne ummikkona mennä.
No sitä tuolla juuri tarkoitin, että en erityisesti tuohon kokeeseen valmistautunut mitenkään, sillä mitään materiaalejakaan ei meille etukäteen ilmoitettu luettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Eikö muu kun Helsingin oikis olisi kelvannut?
Miksi ei saisi hakea sinne mihin eniten haluaa? En ymmärrä.
En valmistautunut ollenkaan ja pääsin lähes täysillä pääsykoepisteillä opiskelemaan humanistiseen tiedekuntaan. Tämä oli mahdollista 80-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin oikis, aloitin heti kirjojen ilmestyttyä eli lukuaika n.4 kk(?). Muistaakseni luin 7 päivänä viikossa n.10 tuntia/pv, loppua kohden 12 tuntiakin. Oli älyttömän rankka kevät, onneksi ei tarvinnut tehdä kuin kerran.
Ai sä kuvittelet ettei yliopistossa tarvitsee enää koskaan lukea mitään, ei tehdä esseitä eikä esityksiä... :D
Olen jo valmistunut. Ja kyllä oikiksen opinnotkin olivat minusta rankat, lukemista oli todella paljon ja tentit vaikeita. Ei kuitenkaan 12 tunnin päiviä sentään kuten pääsykoekeväänä, onneksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikikseen hain vuonna 2006 ja 2008, jolloin myös pääsin sisään. Enään en tietenkään muista tuntimääriä. Ensimmäisellä kerralla luin, ehkä jotain 4 h/päivä koulun ohessa, eli kaiket illat, mitä sitä kesti vain alkuinnostuksen, eli ehkä vajaa kuukausi... Toisella kerralla aloin lukemaan heti kun kirjat julkaistiin ja luin joka päivä "aamusta iltaan", eli en tehnyt mitään muuta, varmasti tuli yksittäisiä välipäiviä pidettyä. Pääsykokeisiin valmistautuminen oli kyllä rankkaa.. Kovaa työtä ilman varmuutta sen tuloksellisuudesta.. No näin jäljestäpäin voin sanoa, että kannatti :) Itsellä on mielenkiinotinen työ ja ok palkka.. mitäpä muuta voisi tältä elämän osa-alueelta toivoa. Tuossa iässä olevasta nuoresta joku parin kuukauden luku-urakka voi tuntua pitkältä ajalta kun olis kaikkea muutakin mukavaa menoa... Tuo pari kuukautta kannattaa kyllä uhrata enempi vähempi pelkästään pääsykokeeseen valmistumiseen jos hakee vähänkään sellaiseen paikaan johon on vaikea päästä ja on tähän mahdollisuus.. Itseä ei kyllä harmita että jäi monet mukavat ryyppyreissut tekemättä vaikka pääsinkin sisään ruhtinaallisilla pisteillä, eli tein tavallaan turhaa työtä. Tsemppiä kaikille pääsykokeisiin valmistautuville!!!
Noin 5kk ajan aluksi 4-6 h päivässä ja viieisen kuukauden ajan 6-8 h päivässä. Helsinkiin lääkikseen hain ja tällä lukumäärällä pääsikin sisään! Toki takana oli lukiossa käydyt fy, ke ja bi kurssit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi päivää valtsikkaan ja yhden päivän humanistiseen. Kummastakin sain paikan.
Just. Ja mitkäköhän oli kyseiset aineet?
Yhteiskuntapolitiikka ja historia. Mulla on aina ollut sellainen ominaisuus, että pystyn todella lyhyessä ajassa omaksumaan laajoja kokonaisuuksia ja liittämään tietoon vielä yksityiskohtiakin. Siksi niin pääsykoekirjoja kuin tenttikirjojakaan ei tarvinnut lukea kuin kerran läpi omalla intensiivisella tekniikalla, jota en oikein osaa kuvailla tarkemmin. Pikalukiessani tein aina samalla myös muistiinpanoja ja pikaluin niitä vielä uudelleen juuri ennen tentti/pääsykoetilaisuutta. Tähän päälle olen aina ollut hyvä kirjoittamaan jäsenneltyjä esseitä. Sillä pärjää pitkälle pääsykokeissa. Ylipäänsä kaikki aikaisempi opiskelukokemus antaa harjoitusta ja omalla laillaan kumuloi osaamista niin, että oppiminen käy koko ajan helpommin.
Eikö terveystieteisiin vaadita sh:n tutkinto alle?