Miten sujuu parisuhde, jos toinen on ronski ja toinen hienotunteinen?

Tiedän aika paljon tällaisia pareja...

Osalla on kyllä ihan erokin tullut tämmösen eroavaisuudet vuoksi. Yleensä hienotunteisempi on silloin kokenut itsensä loukatuksi. Osalla menee ihan hyvin, herkkä ja hienotunteinen katsoo ronskia läytöstä läpi sormien ja/tai huumorilla. Ronski osapuoli on tyytyväinen suhteeseensa tosin osa pitää puolisoaan vähän tosikkona ja et ottaa liian herkästi itseensä. Yleensä kuitenkin parempi näin kuin kaksi ronskia jolloin elämä menee överiksi ja lopulta toista sattuu kuitenkin. 2 hienotunteista taas saattaa murehtia, märehtiä ja pelätä liikaakin. Ripaus ronskiutta tuo suhteeseen reippautta.

No meillä on suunnilleen noin. Moni päällepäin ronski rääväsuu on kuitenkin pohjimmiltaan hyväsydäminen ja rakastava, näin munkin mies. Mieheni kasvoi ankaran kovaotteisen raksapomoisänsä ja kouluttamattoman riuskan kotiäiti/osa-aikasiivooja-äitinsä jämäkässä kurissa monen villin veljen kanssa poikakatraassa, joten ei ihme. Naapurin lapsetkin oli lähinnä poikia ja perheet ympärilläkin räväköitä ja ahkeria työläisperheitä. 

Omat vanhempani ovat suomenruotsalaista ym. taustaa, joten tyyli on eri.

Sen tosiaan olen huomannut, että ei ne rääväsuut yleensä tarkoita pahaa sanomisillaan. Sivistynyt hienostokin voi olla sulavan käytöksensä takana ilkeää, kyse on vain pintapuolisista tavoista.

Ihan hyvin on mennyt yksiin. No muutamia kertoja on hävettänyt oman sukuni läsnäollessani mieheni suorapuheisuus. Ei se haittaa kotona tai tutummassa seurassa, mutta joskus epäilen, että kaikki ei niin ymmärrä sitä... 

Vierailija kirjoitti:

No meillä on suunnilleen noin. Moni päällepäin ronski rääväsuu on kuitenkin pohjimmiltaan hyväsydäminen ja rakastava, näin munkin mies. Mieheni kasvoi ankaran kovaotteisen raksapomoisänsä ja kouluttamattoman riuskan kotiäiti/osa-aikasiivooja-äitinsä jämäkässä kurissa monen villin veljen kanssa poikakatraassa, joten ei ihme. Naapurin lapsetkin oli lähinnä poikia ja perheet ympärilläkin räväköitä ja ahkeria työläisperheitä. 

Omat vanhempani ovat suomenruotsalaista ym. taustaa, joten tyyli on eri.

Sen tosiaan olen huomannut, että ei ne rääväsuut yleensä tarkoita pahaa sanomisillaan. Sivistynyt hienostokin voi olla sulavan käytöksensä takana ilkeää, kyse on vain pintapuolisista tavoista.

Ihan hyvin on mennyt yksiin. No muutamia kertoja on hävettänyt oman sukuni läsnäollessani mieheni suorapuheisuus. Ei se haittaa kotona tai tutummassa seurassa, mutta joskus epäilen, että kaikki ei niin ymmärrä sitä... 

Onko miehesi sellainen, että puheeseen lipsahtaa helposti kirosana jos toinenkin ilman, että hän itse edes huomaa sitä? :) Tuollaiset miehet ovat yleensä melko hauskoja. Neutraalistakin aiheesta puhuttaessa muutama saatana ja perkele saattaa livahtaa. Ja jos puhuja innostuu jostain tai keskustelee yhteiskunnan epäkohdista, silloin puhe vasta vivahteikkaaksi muuttuukin... :)

Tulee mieleen se Sinkkuelämää-jakso, jossa Charlotten tapailema "ihana ja täydellinen mies" huusi sängyssä kliimaksin hetkellä "you fucking whore!!!" Eihän se suhde toiminut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No meillä on suunnilleen noin. Moni päällepäin ronski rääväsuu on kuitenkin pohjimmiltaan hyväsydäminen ja rakastava, näin munkin mies. Mieheni kasvoi ankaran kovaotteisen raksapomoisänsä ja kouluttamattoman riuskan kotiäiti/osa-aikasiivooja-äitinsä jämäkässä kurissa monen villin veljen kanssa poikakatraassa, joten ei ihme. Naapurin lapsetkin oli lähinnä poikia ja perheet ympärilläkin räväköitä ja ahkeria työläisperheitä. 

Omat vanhempani ovat suomenruotsalaista ym. taustaa, joten tyyli on eri.

Sen tosiaan olen huomannut, että ei ne rääväsuut yleensä tarkoita pahaa sanomisillaan. Sivistynyt hienostokin voi olla sulavan käytöksensä takana ilkeää, kyse on vain pintapuolisista tavoista.

Ihan hyvin on mennyt yksiin. No muutamia kertoja on hävettänyt oman sukuni läsnäollessani mieheni suorapuheisuus. Ei se haittaa kotona tai tutummassa seurassa, mutta joskus epäilen, että kaikki ei niin ymmärrä sitä... 

Onko miehesi sellainen, että puheeseen lipsahtaa helposti kirosana jos toinenkin ilman, että hän itse edes huomaa sitä? :) Tuollaiset miehet ovat yleensä melko hauskoja. Neutraalistakin aiheesta puhuttaessa muutama saatana ja perkele saattaa livahtaa. Ja jos puhuja innostuu jostain tai keskustelee yhteiskunnan epäkohdista, silloin puhe vasta vivahteikkaaksi muuttuukin... :)

Juu, mieheni on juuri sellainen.  ;) Hän muuten on korkeasti koulutettu (minua korkeammin) ja hyvässä asemassa työelämässä, mutta lapsuuden ympäristö vaikuttaa edelleen hänen käytökseensä.