Olemme lastensuojelun asiakkaita mun aiemman päihdetaustan ja masennusoireilun takia, esikoinen joka siis
on tämä "asiakas", on 13v. Kaikenlaista murrosiän kuohuntaa jne. Isä ei ole kuvioissa mukana. Meillä käynyt perhetyö ja ollaan käyty perheneuvolassa, jossa viimeksi puhuttiin, että käynnit vois lopetella pikkuhiljaa kun pärjätään heidän silmissä hyvin. Lasu ollut samoilla linjoilla.
Nyt vaan sit semmonen pommi, et oon raskaana (kierukka oli käytössä).. Isä on hyvin tuore miesystäväni, joka kyllä lapselle tuttu kaverinani - kaveruudesta se kaikki lähti. Mietin nyt vain, mitenkähän lasu mahtaa suhtautua tällaiseen, en ole heille edes maininnut miesystävästäni? :/ Enkä tiedä yhtään, miten esikoinen suhtautuu. Vauvan isä suhtautuu hyvin, haluaa ja näkee meidät perheenä. Raskaus vasta alussa, keskeytys ei tunnu vaihtoehdolta kummankaan mielestä, olenko velvollinen kertomaan lasulle tästä ollenkaan? :/
Kommentit (16)
Et ole velvollinen kertomaan lastensuojelulle. Lapsellesi sen sijaa olet. Valmistaudu siihen huolella, jos reaktio pelottaa.
Niin ja miestä en kyllä ottaisi saman katon alle, ennen kuin poika oppii tuntemaan teidän pariskuntana. Eli ehkä kannattaisi lähteä nyt siitä, että kerrot pojallesi että seurustelette tämän miehen kanssa, mutta se ei vielä tarkoita että hän muuttaisi saman katon alle perheenjäseneksi, vaan pojalle annetaan aikaa sopeutua tilanteeseen. Sitten raskaudesta kertominen, kun on vähän aikaa sulatellut asiaa. Mutta kokoajan korostaen, että poika saa rauhassa tottua uuteen tilanteeseen.
1
Esikoinen on tyttö, ja miten sen nyt kauniisti sanoisi... Hyvin itsekeskeinen, haluaa olla huomion keskipiste, on "aina" (niin kauan kuin muistan) sanonut, että haluaa olla ainoa lapsi eikä ole ikinä halunnut sisaruksia. Mun ja tytön välit hyvin tiiviit, oon ollut totaali-yh alusta asti ja varmasti tehnyt monta asiaa hyvin huonosti vanhemmuudessa (esim "ei":n sanominen ollut mulle käsittämättömän vaikeaa, sikis tytöstä varmaan on tuollainen tullutkin..Maailman rakkain on silti) ap
Ei ole kukaan velvollinen, mutta ei se anna sinusta ap hyvää kuvaa jos asiakkuutta ollaan just purkamassa ja lasu saa tietää asiasta muuta kautta. He huolestuu pojasta, vauvasta ja teidän perheestä uudelleen ja syystäkin. Mieti itse, miksi et kertoisi? Hävettääkö sinua jokin? Onko vauvan isä päihteiden käyttäjä?
Mistä päättelitte, että esikoinen on poika?
No ei minua kai hävetä muu kuin tämä nopea tahti (raskaus ei tosiaan ollut suunniteltu), ja se, etten ole tullut maininneeksi miesystävästä, en ajatellut sillä olevan niin suurta merkitystä. Ei ole mikään päihteidenkäyttäjä, vaan ihan tavallinen, työssäkäyvä mies. ap
Vierailija kirjoitti:
Esikoinen on tyttö, ja miten sen nyt kauniisti sanoisi... Hyvin itsekeskeinen, haluaa olla huomion keskipiste, on "aina" (niin kauan kuin muistan) sanonut, että haluaa olla ainoa lapsi eikä ole ikinä halunnut sisaruksia. Mun ja tytön välit hyvin tiiviit, oon ollut totaali-yh alusta asti ja varmasti tehnyt monta asiaa hyvin huonosti vanhemmuudessa (esim "ei":n sanominen ollut mulle käsittämättömän vaikeaa, sikis tytöstä varmaan on tuollainen tullutkin..Maailman rakkain on silti) ap
Jos et osaa eitäkään lapselle sanoa, niin ei varmaan kannata toista hankkia. Jos sulla on kasvatustaidot noin hukassa, niin siitä toisesta lapsesta tulee ihan samanlainen ongelmalapsi kuin esikoisesta ellei jopa pahempi. Sori nyt vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esikoinen on tyttö, ja miten sen nyt kauniisti sanoisi... Hyvin itsekeskeinen, haluaa olla huomion keskipiste, on "aina" (niin kauan kuin muistan) sanonut, että haluaa olla ainoa lapsi eikä ole ikinä halunnut sisaruksia. Mun ja tytön välit hyvin tiiviit, oon ollut totaali-yh alusta asti ja varmasti tehnyt monta asiaa hyvin huonosti vanhemmuudessa (esim "ei":n sanominen ollut mulle käsittämättömän vaikeaa, sikis tytöstä varmaan on tuollainen tullutkin..Maailman rakkain on silti) ap
Jos et osaa eitäkään lapselle sanoa, niin ei varmaan kannata toista hankkia. Jos sulla on kasvatustaidot noin hukassa, niin siitä toisesta lapsesta tulee ihan samanlainen ongelmalapsi kuin esikoisesta ellei jopa pahempi. Sori nyt vaan.
Kiitos kommentista. Puolustuksekseni voin sanoa, että tällä kertaa kuitenkin mulla olisi kumppani jakamassa sitä kaikkea, sekä lisäksi yli 10v lisää ikää ja elämänkokemusta. Ja ne virheet, joista oppia, joita esikoisen kanssa parikymppisenä tein. ap
Miksi niiden tarvitsisi saada tietää? Eihän se tuleva vauva ole lasun asiakas.
Eihän sitä oikeasti tiedä mitä ajattelee sisaruksesta, voi innostuakin. Ehkä elämäntilanteenne ollut sellainen että sisarus on ollut mahdoton ajatus ja siksi kommentoinut vähän tyyliin "happamia, sanoi kettu" vaikka salaa haaveilisikin sisaruksesta.
Sitä mietin, että elämänmuutos voi olla teinille aikamoinen, jos saman katon alle muuttaa lyhyessä ajassa sekä mies että vauva. Voi olla, että se ammattilaisten tuki olisi siinä kohtaa ihan hyvä olemassa, joten sikäli voisi olla hyvä ainakin mainita perheneuvolassa asiasta. Tuskinpa siitä nyt mitään sanktioita tai nuhdesaarnaa tulee, hehän ovat siellä auttaakseen eikä saarnatakseen.
Kannattaa ajatella lastasi sen sijaan, että häpeät ja mietit että mitä se perhetyöntekijäkin ajattelee. Äitinä sinun tulee päästä tuollaisen yli ja miettiä, mikä on lapsellesi parasta. Ihan yks hailee mitä joku lasu-ihminen ajattelee, ne on niin monenlaista sakkia nähneet siellä että tuskin tuo sinun "paljastuksesi" heitä kovasti järkyttää. Vähän saattavat kyllä ihmetellä ettet ole edes maininnut miesystävääsi (miksi?) ja nyt on vauvakin tulossa. Jos kerrot heille niin he pystyvät tukemaan elämänmuutoksessa jos tarvetta.
Tosiaan ei mitään hajua, mistä repaisin tuon että esikoinen olisi poika. Kai jokin alitajuntainen sukupuolistereotypia mielessäni oli sitten. Mutta poika tai tyttö, sama ajatus takanani!
1
Ajattelin, että kerron miesystävästä sitten, kun tilanne on "vakiintuneempi" - nyt se sitten vakiintui yllättäen tavalla jota emme kumpikaan odottaneet, mutta pitkät keskustelut keskenämme ovat selvittäneet asiaa ja sitä mitä kumpikin lopulta haluaa. Kiitos kaikille kommenteistanne, ap
Totta kai kerrot lasulle uudesta muuttuneesta tilanteesta. Tyttäresi elämä on ollut epävakaata ja hän oireilee, ja sinä olet sitten lopettamassa lapsesi tuen tähän kriittiseen vaiheeseen, kun lapsen elämään tulee suuria muutoksia? Miten niin vain lapsesi on lastensuojelun asiakas, jos sinulla on masennus ja päihdetausta?
No et taida olla velvollinen kertomaan, varsinkin jos raskauskin on vielä alussa. Keskittyisin itse sinuna siihen, miten poika reagoi asiaan ja miten tämä tulisi hänelle kertoa.