Miten jaatte perheen menot uusperheessä

Mies maksaa elarit tytöstään joka on meillä kerran viikossa. Minun tyttöni on meillä joka toinen viikko ja sitten on vielä yhteinen lapsi. Emme laske kuka maksaa mitä, asunto on miehen ja melkein maksettu, minä ostan yleensä mukuloitten vaatteet, kun mies inhoaa vaatekaupoissa juoksemista. ajattelemme että kaikki rahat on yhteisiä. Fillarit ollaan peritty miehen siskon lapsilta, ja minun tyttöni isä hoitaa kanssani tyttömme isompia hankintoja puoliksi, vaatteita ostetaan kumpaankin kotiin sitämyöten kun jäävät pieniksi tai hajoavat. Olemme pian muuttamassa uuteen kotiin jonka laina tulee puoliksi ja miehen vanha asunto jää vuokralle jos ostajaa ei löydy.

AP, sovit sen miehen kanssa, että osallistuu vuokraan ja muihin kuluihin? Se onkin sitten eri asia, että mikä se summa on. Kaksistaan jos asuisitte, niin helposti se olisi 50/50, mutta jos ja kun se kämppä/vesi/sähkö on kalliimpaa tietysti kun siellä kaksi sun lastasi, niin miehen osuus voi olla vähemmän kuin 50 %, mutta ainakin 25 %. Meillä tuollainen tilanne ja mies maksaa 37 %, joka on siis puoliväli tuossa 25-50 % välillä. Sulla ehkä isompi osuus, jos kerta miehen lapset siellä viikonloput makoilee.

Miten teillä tuollainen sopimus on?

Meillä maksamme vuokran puoliksi, mies maksaa kaiken ruoan ja minä laskut. Molemmat maksavat omat autonsa ja lapsensa.

Siis mitä vittua? Miksi mies ei maksa asumisestaan?

Saanko kysyä, että miksi ihmeessä mies ei osallistu asumiskuluihin? Aika erikoiselta kuulostaa..

Sulla on siellä ihka elävä lompakkoloinen.

Sitäpä tässä olen miettinyt, että miten noita asumiskuluja voisi jakaa, kun minun lapset asuvat vakituisesti luonamme, ja miehen lapset käyvät joka toinen viikonloppu. Ettei tosiaan ihan puoliksikaan voi laittaa, koska eihän miestä voi velvoittaa maksamaan kustannuksia myös mun lapsistani. Siksi en ole tästä vielä miehelle kauheasti puhunut. Mutta toisinaan kyrsii tosi paljon, että minä maksan kaiken asumisen, eikä mulle jää yhtään ylimääräistä. Mies taas ei osallistu juurikaan asumiskuluihin, joten hänelle jää varaa ostella lapsilleen vaikka mitä kivaa, mihin esim. mun varat eivät tosiaankaan riittäisi.

Ja tosiaan jos mun ei tarvitsisi kaikkea asumista kustantaa yksinäni, niin saattaisi mullekin jäädä sen  verran ylimääräistä, että saisi lapsille joskus jotain kivaa hankittua.

Meillä mies maksaa vuokran ja lähes kaikki meidät laskut. Minä maksan nyt ainoastaan vesilaskun ja saunavuoron, kun ne tulee mun nimellä. Mies on töissä ja minä vielä kotona 2-vuotiaani kanssa kotihoidontuella.

Lapsia miehellä on 2 kpl ja he ovat meillä joka toinen viikko, elareita ei maksele.

Mieheni maksaa eksänsä kanssa puoliksi heidän lastensa isoimmat kulut (harrastukset, pyörät jne.), muuten kaikki kulut menee sen mukaan kummalla on varaa maksaa. Minä voin ihan hyvin ostella hänen lapsilleen vaatteita tai muuta tarpeellista meille jos on tarvis ja samaten mieheni maksaa poikani kuluja jos mulla on rahat lopussa.

Perhehän mekin ollaan, yhdessä asutaan, yhdessä huolehditaan. Euroja ja senttejä laskematta.

No ehdottomasti mies alkaa maksamaan asumisestanne. Vähintään 25% kaikista asumiskuluista. Enemmänkin mun mielestä, mutta i

Ei ehkä ihan puolia sentään. Joku tolta väliltä sitten, 30-40%. Myös tulot vois ottaa huomioon, tän heitin siltä pohjalta, että ootte suunnilleen samassa tuloluokassa.

Ota nyt ihmeessä puheeksi. Eihän toi reilua ole noin. Otetaanhan ne asumiskulut huomioon niissä miehen maksamissa elareissakin..

Entä ruokakulut, vakuutukset, auto (?) jne yhteisiksi katsottavat kulut, kuka maksaa ne? Pitää nekin jakaa reilusti, koska ei kukaan pelkästään asumiskuluilla elä.

Mä maksan siis lähestulkoon yksin kaikki asumiskulut, myös ruuat n. 99% sti. Maksan tietysti oman autoni kulut, huollot vakuutukset jne... mies oman autonsa. Talovakuutukset ym. maksan minä noiden muiden asumiskulujen lisäksi. Miehellä on huomattavasti suurempi palkka kuin minulla.

On tosiaan alkanut pikkuhiljaa harmittamaan, että miehen lapset elelevät leveätä elämää, kun miehen exä ei kuulemma ostele kaikkea lapsilleen, niin mies sitten maksaa ja ostaa mitä kersat haluaa. Ja mulle ei jää todellakaan kulujen jälkeen mitään ylimääräistä. Tulee toisinaan pikkuisen sellainen tunne, että käyttääköhän mies mua hyväkseen.

Nämä on kyllä sellaisia asioita, joista olisi kannattanut keskustella perusteellisesti jo yhteenmuuttoa suunnitellessa.

Ei varmaan auta muu kuin keskustella asiasta ja sopia yhdessä miten raha-asiat hoidetaan jatkossa.

tyhjätasku kirjoitti:

Mä maksan siis lähestulkoon yksin kaikki asumiskulut, myös ruuat n. 99% sti. Maksan tietysti oman autoni kulut, huollot vakuutukset jne... mies oman autonsa. Talovakuutukset ym. maksan minä noiden muiden asumiskulujen lisäksi. Miehellä on huomattavasti suurempi palkka kuin minulla.

On tosiaan alkanut pikkuhiljaa harmittamaan, että miehen lapset elelevät leveätä elämää, kun miehen exä ei kuulemma ostele kaikkea lapsilleen, niin mies sitten maksaa ja ostaa mitä kersat haluaa. Ja mulle ei jää todellakaan kulujen jälkeen mitään ylimääräistä. Tulee toisinaan pikkuisen sellainen tunne, että käyttääköhän mies mua hyväkseen.

You think?!? Hmmm... Mitä muuta se edes voisi olla, että sinä maksat lähes kaikki yhteiset kulut vaikka puolisolla on vielä suurempi palkkakin kuin sinulla? Ei kukaan aikuinen niin tyhmäkään ole, että vahingossa jättäisi kaiken toisen maksettavaksi.

Ruoka maksaa sellaiset 600-800 ainakin meidän nelihenkisessä perheessä, et kannattaa nyt sekin sitten sopia samalla, jos kerta sen maksat suoraan. Mut riippuu ihan hepusta sitten, että miten kallista se oikein syö. Joku käyttää 20 euroa kauppaan kuukaudessa ja joku toinen 200 euroa per lärvi. Ja joku kittaa kaljaa joka päivä kympin edestä.

Jos on ylipäänsä pakko asua saman katon alla (onko?) niin tottakai kulut jaetaan! Mies maksaa kolmanneksen asumiskuluista, sinä kaksi kolmannesta. Laskette paljonko kuukausittain menee vuokraan, sähköön, veteen, vakuutuksiin ja nettiliittymään ja laitatte summan erilliselle tilille, josta laskut hoidetaan. Ruokamenoista pidätte vaikka kuukauden verran kirjaa ja sitten mietitte, mistä voisi säästää, mitä voisi järkevöittää ja minkä verran miehen ja hänen lastensa osuus on kokonaiskuluista. Sen jälkeen laitatte ruokarahan sille samalle käyttötilille. Lopuilla rahoilla kumpikin ostaa itselleen ja lapsilleen mitä haluaa, mutta jos kerran on valinnut jakaa elämänsä toisen ihmisen kanssa niin minusta kohtuullista olisi pyrkiä myös siihen, että lapset ovat keskenään tasaveroisia harrastus- ym menojen suhteen.

Toinen vaihtoehto on pitää elämä helpompana ja asua erillään. Itse valitsin sen, enkä ole koskaan katunut.

Miten olette ylipäätään ajautunut tuollaiseen tilanteeseen? Sinä aloit vain asiasta keskustelematta maksamaan asumiskulut heti, kun muutitte yhteen?

Vierailija kirjoitti:

Miten olette ylipäätään ajautunut tuollaiseen tilanteeseen? Sinä aloit vain asiasta keskustelematta maksamaan asumiskulut heti, kun muutitte yhteen?

Ja ostaa miehellekin ruokaa?

Sori ap, mutta sä olet todella lapanen, ja nyt on korkea aika opetella hieman itsekunnioitusta. Ihan jo siksikin, että lapset ottaa susta mallia.

Meillä on yhteinen pankkitili ja myös omat tilit. Yhteiselle tilille laitetaan yhtä paljon rahaa/kk, vaikka minulla on kaksi lasta edellisestä liitosta. Meillä on myös kaksi yhteistä lasta. Vanhempien lasten isä ei ole kuvioissa ja isäpuoli on ottanut lapset kuin omikseen. Minulla on huonompi palkka kuin miehellä. Meidän periaate on että perheen yhteiset menot maksetaan yhteiseltä tililtä ja omalta tililtä mitä itse halutaan hankkia. Toiminut meillä 15 v.

Vierailija kirjoitti:

Miten olette ylipäätään ajautunut tuollaiseen tilanteeseen? Sinä aloit vain asiasta keskustelematta maksamaan asumiskulut heti, kun muutitte yhteen?

Mä asuin tässä kämpässä lasten kanssa jo aiemmin, ja mies muutti tänne. Siksi nuo kulut ovat "jääneet" yksin  mun hoidettavaksi.

Meillä miehellä on kaksi lasta, mulla ei yhtään. Lapsilla on yhteinen huone ja asunto on valittu yhtä huonetta isommaksi lasten takia. Lapset lasketaan yhdeksi aikuiseksi eli mies maksaa 2/3 elämisestä.

Ei tokikaan erityisen mustavalkoisesti, mä ostan esim. käytännössä kaikki lasten vaatteet ja taitaa ruokakauppaankin todellisuudessa mennä molemmilla aika saman verran.

Mies tienaa enemmän, mutta ei kuitenkaan älyttömästi enemmän eli jos mennään esim. johonkin reissuun, niin maksetaan kaikki puoliksi, miehellä ei olisi varaa maksaa niin paljoa ylimääräistä, mutta yhdessä reissut maksamalla reissut onnistuu.