Lue keskustelun säännöt.
Suurin pudottaja-ohjelmasta tehty tutkimus paljastaa, miksi lähes jokainen lihoo ennalleen: ”Se on pelottavaa”
04.05.2016 |
http://www.iltasanomat.fi/laihdutus/art-2000001171437.html seuraavassa otetta olennaisesta:
"– Oli yllättävää, kuinka järjestäytynyttä toimintaa tämä on. Keholla on monta eri mekanismia, jotka ohjaavat palaamaan takaisin entiseen painoon, tutkijat toteavat.
Tutkijat lohduttavat, ettei ole kuitenkaan mahdotonta pudottaa hillitysti painoa. Eri ihmisten kehot reagoivat eri tavalla eri dieetteihin. Joku voi onnistua huijaamaan kehoaan karppaamalla, kun toiselle toimii vähäkalorinen dieetti. Väite siitä, että paino pudotetaan keittiössä, on kuitenkin harhaa.
Osa ihmisistä pystyy siihen varmasti, mutta tutkijoiden mukaan useimmille lisääntynyt nälkä yhdistettynä hitaaseen aineenvaihduntaa lihottaa vain takaisin. "
Kaikille ylipainoisille: Älkää, toistan, älkää uskoko vakuutteluja siitä, että laihtuminen on vain itsekurin takana, itsekuri on 95% ihmisistä vääjäämättä ehtyvä resurssi. Heillä, joilla itsekuri ei ehdy onkin sitten usein omia ongelmiaan. Älkää missään nimessä uskoko, että pikadieetti laihduttaa ja homma on sit siinä, kyllä joku sulle sen dieetin kalliilla aina myy mutta ne kilot tulevat takaisin.
Jos haluat laihtua, syö säännöllisesti, nälän mukaan, perusterveellistä ruokaa (paljon kasviksia, riittävästi proteeinipitoista ja ei sipsejä/karkkia/yms kuin harvoin) ja hallittuja annoksia. Lisäksi ripeää itselle mieluisaa liikuntaa aineenvaihdunnan vuoksi ainakin muutaman kerran viikkoon, lihakset kuluttavat enemmän energiaa joten salikäyntiäkin kannattaa harkita. Terveellä on terveet elämäntavat, kilojen lähteminen vie oman aikansa näin mutta ei tarvitse pelätä että ne samoilla elintavoilla takaisinkaan tulisivat. Voi opetella ensin syömään terveellisen aamupalan, sitten liikkumaan säntillisesti, sitten iltapalan jme. Ja jos paino jollakin jää terveellisillä elintavoilla pari kiloa isommaksi, onko se vaarallista? Tavat on siitä hyviä, että opettelu vie vähän aikaa, joissain arvioissa pari kuukautta, mutta sen jälkeen niihin ei kiinnitä huomiota eikä ne vie elämässä energiaa. Kiinnostuneet voi käydä kurkkaamassa myös pöperöproffan blogia: http://patrikborg.blogspot.fi/ . Tutkittua tietoa ilman turhaa haloota.
Olen normaalipainoinen +30 v, pari kertaa raskauksien jälkeen myös pienen ylipainon puolella käynyt ja aina palannut hitaasti mutta ilman kuureja hyvään normaalipainoon. Tuttavapiirini on hoikkia myös. Kukaan ei kuitenkaan vahdi elämäänsä niin kuin täällä olen usein nähnyt kehotettavan. Ehkä kaikilla sattuu sitten olemaan hyvät geenit, en ensisijaiseksi selitykseksi sitä usko koska mm. itsekin lihoin etenkin odotusaikoina helposti ja pituudeltani olen alakoululaisen kokoinen. Lihoisin toki nytkin, jos söisin koko ajan rasvamättöjä, mutta ei ravitsevan ruuan jälkeen sellaista yleensä tee mieli.
Oletan muuten että tähän tullaan vääntämään myös normaalipainoisten hirveistä läskeistä, jos jollakin koskee normaalipaino silmään niin se on sitten voivoi ja silmässä vika. Nää ei ollut niitä "bikinikunto"-ohjeita, kiinnostuneet hinkatkoon bikinikuntoa lopunelämäänsä ja siihen ohjeita on muualla.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Syö vähemmän kuin kulutat", "syö vaan normaaleja annoksia eikä ahmi, niin kyllä laihtuu".
Tutkimus nimenomaan osoittaa nämä väitteet ihan höpöhöpöksi. Jos kulutus on PYSYVÄSTI (tutkimuksessa seurattiin laihduttaneita vuosien ajan) tippunut jopa 800kcal päivässä, on käytännössä todella hankala syödä vähemmän kuin kuluttaa. Kun tähän vielä lisää sen, että kylläisyyshormoni toimii huonosti (ts. syöminen ei aikaansaa samanlaista kylläisyysefektiä kuin ei-lihavuus-historian-omaavilla), JA nälkähormoni toimii kiihtyneesti (ts. elimistö huutaa nälkää paljon enemmän kuin sen saamansa energiamäärän takia pitäisi), vaatii ihan yli-inhimillistä kuria ylläpitää laihdutustulos. Käytännössä siis voidaan yksinkertaistaa, että laihduttaneella:
* Pitää syödä 800kcal päivässä vähemmän kuin ei-ex-lihavan (ei siis puhettakaan "normaaliannoksista) JA
* Sietää paljon suurempaa nälkää kuin sellaisen ei-ex-lihavan, joka söisi saman verran kuin ex-lihava
Tilanne on siis sama, kuin normaalipainoinen tiputtaisi ruokavaliostaan 800kcal (on muutes suuri määrä) ja samaan aikaan hänellä olisi VIELÄ ENEMMÄN nälkä kuin ko. kalorivajeen pitäisi aiheuttaa EIKÄ hänelle tulisi syödystä ruoasta yhtä "maha täyteen" kuin ennen. Ja kun tämä tila jatkuisi vuosia (ehkä loppuiän), niin kuka pystyisi siihen? Nii-in, kovin kovin harva.
Ja kuitenkin tämä sama ihminen oli pudottanut 50 kiloa painostaan.
Läskit ja juopot ovat mestareita tekosyiden keksimisessä.
Ja hengitystäkin voi pidätellä 1-2 minuuttia, mutta ei loppuikää. Väliaikaisesti ihminen sietää lähes mitä vaan, mutta on eri asia sietää jotain loppuikänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Syö vähemmän kuin kulutat", "syö vaan normaaleja annoksia eikä ahmi, niin kyllä laihtuu".
Tutkimus nimenomaan osoittaa nämä väitteet ihan höpöhöpöksi. Jos kulutus on PYSYVÄSTI (tutkimuksessa seurattiin laihduttaneita vuosien ajan) tippunut jopa 800kcal päivässä, on käytännössä todella hankala syödä vähemmän kuin kuluttaa. Kun tähän vielä lisää sen, että kylläisyyshormoni toimii huonosti (ts. syöminen ei aikaansaa samanlaista kylläisyysefektiä kuin ei-lihavuus-historian-omaavilla), JA nälkähormoni toimii kiihtyneesti (ts. elimistö huutaa nälkää paljon enemmän kuin sen saamansa energiamäärän takia pitäisi), vaatii ihan yli-inhimillistä kuria ylläpitää laihdutustulos. Käytännössä siis voidaan yksinkertaistaa, että laihduttaneella:
* Pitää syödä 800kcal päivässä vähemmän kuin ei-ex-lihavan (ei siis puhettakaan "normaaliannoksista) JA
* Sietää paljon suurempaa nälkää kuin sellaisen ei-ex-lihavan, joka söisi saman verran kuin ex-lihava
Tilanne on siis sama, kuin normaalipainoinen tiputtaisi ruokavaliostaan 800kcal (on muutes suuri määrä) ja samaan aikaan hänellä olisi VIELÄ ENEMMÄN nälkä kuin ko. kalorivajeen pitäisi aiheuttaa EIKÄ hänelle tulisi syödystä ruoasta yhtä "maha täyteen" kuin ennen. Ja kun tämä tila jatkuisi vuosia (ehkä loppuiän), niin kuka pystyisi siihen? Nii-in, kovin kovin harva.
Et näemmä ymmärrä mitä tarkoittaa syö vähemmän kuin kulutat.
Minäpä kerron: Se tarkoittaa sitä että jos kulutuksesi on 800 kcal pienempi niin sitten syöt 800 kcal vähemmän. Sillä että minkä verran sinun tekee mieli tai miten hankalaa se sinulle on ei ole mitään väliä. Tuossa mitataan vain sitä minkä verran syöt siihen verrattuna minkä verran kulutat.
Ja sinä et näemmä ymmärrä lukemaasi - kyllä, pitäisi syödä loppuikänsä 800kcal vähemmän kuin toinen samankokoinen, ja kärsiä loppuikänsä suuremmasta nälästä kuin se toinen vastaavalla kalorimäärällä. Kyse onkin siitä, että tämä on lähestulkoon mahdotonta, sillä kukaan ei voi elää nälkäisenä loppuikäänsä - elimistö kun on suunniteltu niin, että se tekee kaikkensa ettei ihmisellä ole nälkä. Nälkä kun oli ei-niin-pitkä-aika-sitten hengenvaarallista, ja biologia pyrkii pysymään hengissä.
On typeryyttä heitellä näitä "sen kun syö vähemmän kuin kuluttaa", koska käytännössä sen toteuttaminen "sen kun vaan" on hyvin hyvin vaikeaa. Melkein sama kuin sanoisi että itsensä voi tappaa lopettamalla hengittäminen. Sen kun päättää vaan, ettei hengitä.
Ilmeisesti asia on niin yksinkertainen että et ymmärrä sitä ja kehität siihen ympärille kaikenlaista mutku-höttöä. Missä muuten on todistettu että tuo 800kcal vajaus on pysyvä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Syö vähemmän kuin kulutat", "syö vaan normaaleja annoksia eikä ahmi, niin kyllä laihtuu".
Tutkimus nimenomaan osoittaa nämä väitteet ihan höpöhöpöksi. Jos kulutus on PYSYVÄSTI (tutkimuksessa seurattiin laihduttaneita vuosien ajan) tippunut jopa 800kcal päivässä, on käytännössä todella hankala syödä vähemmän kuin kuluttaa. Kun tähän vielä lisää sen, että kylläisyyshormoni toimii huonosti (ts. syöminen ei aikaansaa samanlaista kylläisyysefektiä kuin ei-lihavuus-historian-omaavilla), JA nälkähormoni toimii kiihtyneesti (ts. elimistö huutaa nälkää paljon enemmän kuin sen saamansa energiamäärän takia pitäisi), vaatii ihan yli-inhimillistä kuria ylläpitää laihdutustulos. Käytännössä siis voidaan yksinkertaistaa, että laihduttaneella:
* Pitää syödä 800kcal päivässä vähemmän kuin ei-ex-lihavan (ei siis puhettakaan "normaaliannoksista) JA
* Sietää paljon suurempaa nälkää kuin sellaisen ei-ex-lihavan, joka söisi saman verran kuin ex-lihava
Tilanne on siis sama, kuin normaalipainoinen tiputtaisi ruokavaliostaan 800kcal (on muutes suuri määrä) ja samaan aikaan hänellä olisi VIELÄ ENEMMÄN nälkä kuin ko. kalorivajeen pitäisi aiheuttaa EIKÄ hänelle tulisi syödystä ruoasta yhtä "maha täyteen" kuin ennen. Ja kun tämä tila jatkuisi vuosia (ehkä loppuiän), niin kuka pystyisi siihen? Nii-in, kovin kovin harva.
Et näemmä ymmärrä mitä tarkoittaa syö vähemmän kuin kulutat.
Minäpä kerron: Se tarkoittaa sitä että jos kulutuksesi on 800 kcal pienempi niin sitten syöt 800 kcal vähemmän. Sillä että minkä verran sinun tekee mieli tai miten hankalaa se sinulle on ei ole mitään väliä. Tuossa mitataan vain sitä minkä verran syöt siihen verrattuna minkä verran kulutat.
Ja sinä et näemmä ymmärrä lukemaasi - kyllä, pitäisi syödä loppuikänsä 800kcal vähemmän kuin toinen samankokoinen, ja kärsiä loppuikänsä suuremmasta nälästä kuin se toinen vastaavalla kalorimäärällä. Kyse onkin siitä, että tämä on lähestulkoon mahdotonta, sillä kukaan ei voi elää nälkäisenä loppuikäänsä - elimistö kun on suunniteltu niin, että se tekee kaikkensa ettei ihmisellä ole nälkä. Nälkä kun oli ei-niin-pitkä-aika-sitten hengenvaarallista, ja biologia pyrkii pysymään hengissä.
On typeryyttä heitellä näitä "sen kun syö vähemmän kuin kuluttaa", koska käytännössä sen toteuttaminen "sen kun vaan" on hyvin hyvin vaikeaa. Melkein sama kuin sanoisi että itsensä voi tappaa lopettamalla hengittäminen. Sen kun päättää vaan, ettei hengitä.
Ilmeisesti asia on niin yksinkertainen että et ymmärrä sitä ja kehität siihen ympärille kaikenlaista mutku-höttöä. Missä muuten on todistettu että tuo 800kcal vajaus on pysyvä?
Nonih, sun piti siis vaan päästä kommentoimaan vaikka et edes lukenut alkuperäistä juttua. Onko se nyt fiksua?
"Tutkija Kevin Hall seurasi kilpailijoita kuuden vuoden ajan selvittääkseen, miksi näin käy. Obesity-lehdessä julkaistut tulokset paljastavat, kuinka vaikea kehon on luopua kiloista.
– Se on pelottavaa ja uskomatonta, Hall kommentoi New York Timesille.
Tutkimuksen mukaan kyse on kahdesta asiasta: hormoneista ja kehon lepokulutuksesta. Hallin tutkimuksen mukaan keho taistelee päästäkseen takaisin lähtöpainoonsa.
On tutkittu aiemminkin, että aineenvaihdunta hidastuu laihtuessa. Vuosien myötä Suurin pudottaja -ohjelmaan osallistuneiden lepokulutus ei kuitenkaan palautunut tavalliselle tasolle, vaan jäi pysyvästi hitaammaksi. Mitä hitaammaksi se kävi, sitä helpommin kilot kertyivät takaisin.
New York Times summaa, että Cahillin olisi pitänyt syödä päivässä noin 800 kilokaloria vähemmän kuin keskivertomiehen, jotta ei lihoisi ennalleen."
Toki 800kcalkin on vain yhden ihmisen esimerkki, mutta jo 300-400kcal vaje on vaikea pitää tilanteessa, jossa lisäksi nälän tunne on suurempi kuin pitäisi, ja kylläisyydentunne pienempi. Mutta joo, mä uskon että sinä olet superihminen joka pystyy mihin vaan kuinka kauan vaan ja muut on vaan läskejä heikkoja paskoja, joten heihei ja jätä keskustelu meille tavallisille talliaisille, jooko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Syö vähemmän kuin kulutat", "syö vaan normaaleja annoksia eikä ahmi, niin kyllä laihtuu".
Tutkimus nimenomaan osoittaa nämä väitteet ihan höpöhöpöksi. Jos kulutus on PYSYVÄSTI (tutkimuksessa seurattiin laihduttaneita vuosien ajan) tippunut jopa 800kcal päivässä, on käytännössä todella hankala syödä vähemmän kuin kuluttaa. Kun tähän vielä lisää sen, että kylläisyyshormoni toimii huonosti (ts. syöminen ei aikaansaa samanlaista kylläisyysefektiä kuin ei-lihavuus-historian-omaavilla), JA nälkähormoni toimii kiihtyneesti (ts. elimistö huutaa nälkää paljon enemmän kuin sen saamansa energiamäärän takia pitäisi), vaatii ihan yli-inhimillistä kuria ylläpitää laihdutustulos. Käytännössä siis voidaan yksinkertaistaa, että laihduttaneella:
* Pitää syödä 800kcal päivässä vähemmän kuin ei-ex-lihavan (ei siis puhettakaan "normaaliannoksista) JA
* Sietää paljon suurempaa nälkää kuin sellaisen ei-ex-lihavan, joka söisi saman verran kuin ex-lihava
Tilanne on siis sama, kuin normaalipainoinen tiputtaisi ruokavaliostaan 800kcal (on muutes suuri määrä) ja samaan aikaan hänellä olisi VIELÄ ENEMMÄN nälkä kuin ko. kalorivajeen pitäisi aiheuttaa EIKÄ hänelle tulisi syödystä ruoasta yhtä "maha täyteen" kuin ennen. Ja kun tämä tila jatkuisi vuosia (ehkä loppuiän), niin kuka pystyisi siihen? Nii-in, kovin kovin harva.
Et näemmä ymmärrä mitä tarkoittaa syö vähemmän kuin kulutat.
Minäpä kerron: Se tarkoittaa sitä että jos kulutuksesi on 800 kcal pienempi niin sitten syöt 800 kcal vähemmän. Sillä että minkä verran sinun tekee mieli tai miten hankalaa se sinulle on ei ole mitään väliä. Tuossa mitataan vain sitä minkä verran syöt siihen verrattuna minkä verran kulutat.
Ja sinä et näemmä ymmärrä lukemaasi - kyllä, pitäisi syödä loppuikänsä 800kcal vähemmän kuin toinen samankokoinen, ja kärsiä loppuikänsä suuremmasta nälästä kuin se toinen vastaavalla kalorimäärällä. Kyse onkin siitä, että tämä on lähestulkoon mahdotonta, sillä kukaan ei voi elää nälkäisenä loppuikäänsä - elimistö kun on suunniteltu niin, että se tekee kaikkensa ettei ihmisellä ole nälkä. Nälkä kun oli ei-niin-pitkä-aika-sitten hengenvaarallista, ja biologia pyrkii pysymään hengissä.
On typeryyttä heitellä näitä "sen kun syö vähemmän kuin kuluttaa", koska käytännössä sen toteuttaminen "sen kun vaan" on hyvin hyvin vaikeaa. Melkein sama kuin sanoisi että itsensä voi tappaa lopettamalla hengittäminen. Sen kun päättää vaan, ettei hengitä.
Ilmeisesti asia on niin yksinkertainen että et ymmärrä sitä ja kehität siihen ympärille kaikenlaista mutku-höttöä. Missä muuten on todistettu että tuo 800kcal vajaus on pysyvä?
Nonih, sun piti siis vaan päästä kommentoimaan vaikka et edes lukenut alkuperäistä juttua. Onko se nyt fiksua?
"Tutkija Kevin Hall seurasi kilpailijoita kuuden vuoden ajan selvittääkseen, miksi näin käy. Obesity-lehdessä julkaistut tulokset paljastavat, kuinka vaikea kehon on luopua kiloista.
– Se on pelottavaa ja uskomatonta, Hall kommentoi New York Timesille.
Tutkimuksen mukaan kyse on kahdesta asiasta: hormoneista ja kehon lepokulutuksesta. Hallin tutkimuksen mukaan keho taistelee päästäkseen takaisin lähtöpainoonsa.
On tutkittu aiemminkin, että aineenvaihdunta hidastuu laihtuessa. Vuosien myötä Suurin pudottaja -ohjelmaan osallistuneiden lepokulutus ei kuitenkaan palautunut tavalliselle tasolle, vaan jäi pysyvästi hitaammaksi. Mitä hitaammaksi se kävi, sitä helpommin kilot kertyivät takaisin.
New York Times summaa, että Cahillin olisi pitänyt syödä päivässä noin 800 kilokaloria vähemmän kuin keskivertomiehen, jotta ei lihoisi ennalleen."
Toki 800kcalkin on vain yhden ihmisen esimerkki, mutta jo 300-400kcal vaje on vaikea pitää tilanteessa, jossa lisäksi nälän tunne on suurempi kuin pitäisi, ja kylläisyydentunne pienempi. Mutta joo, mä uskon että sinä olet superihminen joka pystyy mihin vaan kuinka kauan vaan ja muut on vaan läskejä heikkoja paskoja, joten heihei ja jätä keskustelu meille tavallisille talliaisille, jooko?
Kuten sanoin, se että syöt vain sen minkä kulutat ei ota mitenkään kantaa siihen miten nälkä sinulla on tai miten vaikeeta sinulla on tai mihinkään muuhunkaan kuin siihen että minkä verran syöt verrattuna siihen minkä verran kulutat.
Helppoa ja yksinkertaista vai? Ilmeisesti ei.
Okei eli parasta on olla lihomatta alunperinkään. Tämä ei tietenkään lihavia auta, mutta mun mielestä jokaisella vanhemmalla on velvollisuus opettaa terveelliset elämäntavat lapsilleen. Eli katkaiskaa kierre, älkää antako lastenne lihoa. Tutustuttakaa lapset siis monipuolisesti eri liikuntalajeihin, näyttäkää esimerkin kautta miten syödään ja eletään terveellisesti. Vaikka SINÄ et enää voisikaan laihtua entisiin mittoihisi, on sinulla kuitenkin velvollisuus opettaa lapsillesi miten HE pysyvät terveinä. Eli herkkupäivän (yleensä lauantai) ruokavalio perheessä voisi olla esim. aamupalaksi kananmuna, puuroa, marjoja ja pähkinöitä, lounaaksi kalaa ja kasviksia, jälkiruoaksi/välipalaksi PIENI annos jäätelöä tai karkkia (ei pussillista kellekään, siitä tulee vain huono olo), illalliseksi vaikka sienirisotto ja iltapalaksi dippivihanneksia ja PIENI annos popparia tai sipsiä.
Ei siis aamupalaksi vehnäleipä, kinkkua, voita ja sokerijogurtti, lounaaksi makaronilaatikko ilman salaattia, välipalaksi karkkipussi ja puol purkkia jätskiä, illalliseksi jättiannos lasagnea ilman salaattia ja iltapalaksi puol pussia sipsiä per naama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
@26: tuskinpa monessakaan perheessä ruokitaan lapsia tuolla huonolla esimerkilläsi. Rahat eivät yksinkertaisesti riitä siihen.
Kannattaa olla todella varovainen fruktoosi- ja glukoosisiirapin suhteen. Sitä tungetaan melkein jokaiseen valmisruokaan ja se aiheuttaa lapsillekin rasvamaksaa. On myös ounasteltu, että se lisää ruokahalua.
Harmi kun ylipainoiset eivät ota asioista selvää. Sen takia sitten kaikenmaailman Jutta Gustafsbergit rahastavat heitä huonoilla ohjeillaan. Kanaa ja riisiä sekä halpaa uunilohta ja lisää liikuntaa ja sitten viiden vuoden kuluttua on nivelvaivoja ynnämuuta jotka johtuvat noista väärin laadituista dieeteistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen että suurin osa noista suurimman pudottajan osallistujista palaa samaan ruokavalioon kuin aiemminkin. Yhdysvalloissa pikaruoka on niin halpaa ja helppoa että siihen sortuu vaikka on muuta ajatellut.
Tutkimuksessa mitattiin ihan objektiivisesti osallistujien aineenvaihduntatasot, ne olivat jopa 800 ckal pienempiä kuin verrokeilla. Kylläisyyshormonin määrät olivat heillä myös hyvin alhaiset, ja syömishaluja lisäävät hormonit koholla. On hyvin hyvin vaikeaa noissa oloissa olla lihomatta takaisin.
En tosiaan halua sanoa, että kaikkien olisi yhtä helppo laihtua, ei ihan varmasti ole. Vain varoittaa niistä, jotka ottavat rahat käteen ja lupaavat kilot pois maanantaihin mennessä. Kilojen kantaja tekee siinäkin itse työn ja kärsii täysin yksin seurauksista, joskus pitkäänkin. Jos ei niihin ole vielä sortunut, ei kannatakaan.
Moni ajattelee että laihduttaminen on vaikeaa, voitaisiinko päästä viimein siihen että ajateltaisiinkin terveellisen elämän olevan melko helppoa? Kilot sinne tai tänne. Ihminen ei todellakaan aina kykene kaikkeen mihin uskoo pystyvänsä, mutta vain äärimmäisen harvoin voi tehdä jotain, mihin ei usko itsensä pystyvän. ap.
MItä tarkoitetaan tuossa aineenvaihduntatasoilla? Tarkoitetaanko siinä henkilön perusaineenvaihdunnan energian kulutusta? Tarkoittaako tuo sitä, että kun kaksi saman kokoista henkilöä makaa sängyssä tekemättä mitään, toinen kuluttaisi 800 kcal enemmän vuorokaudessa? Jos, niin mikä aiheuttaa näin suuren eron kulutuksessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen että suurin osa noista suurimman pudottajan osallistujista palaa samaan ruokavalioon kuin aiemminkin. Yhdysvalloissa pikaruoka on niin halpaa ja helppoa että siihen sortuu vaikka on muuta ajatellut.
Tutkimuksessa mitattiin ihan objektiivisesti osallistujien aineenvaihduntatasot, ne olivat jopa 800 ckal pienempiä kuin verrokeilla. Kylläisyyshormonin määrät olivat heillä myös hyvin alhaiset, ja syömishaluja lisäävät hormonit koholla. On hyvin hyvin vaikeaa noissa oloissa olla lihomatta takaisin.
En tosiaan halua sanoa, että kaikkien olisi yhtä helppo laihtua, ei ihan varmasti ole. Vain varoittaa niistä, jotka ottavat rahat käteen ja lupaavat kilot pois maanantaihin mennessä. Kilojen kantaja tekee siinäkin itse työn ja kärsii täysin yksin seurauksista, joskus pitkäänkin. Jos ei niihin ole vielä sortunut, ei kannatakaan.
Moni ajattelee että laihduttaminen on vaikeaa, voitaisiinko päästä viimein siihen että ajateltaisiinkin terveellisen elämän olevan melko helppoa? Kilot sinne tai tänne. Ihminen ei todellakaan aina kykene kaikkeen mihin uskoo pystyvänsä, mutta vain äärimmäisen harvoin voi tehdä jotain, mihin ei usko itsensä pystyvän. ap.
MItä tarkoitetaan tuossa aineenvaihduntatasoilla? Tarkoitetaanko siinä henkilön perusaineenvaihdunnan energian kulutusta? Tarkoittaako tuo sitä, että kun kaksi saman kokoista henkilöä makaa sängyssä tekemättä mitään, toinen kuluttaisi 800 kcal enemmän vuorokaudessa? Jos, niin mikä aiheuttaa näin suuren eron kulutuksessa?
Aineenvaihdunta =lepoaineenvaihdunta. Keho sopeuttaa toimintojaan. Kyllä se säästöliekki on ihan faktaa ei uskomus.
Ja sinä et näemmä ymmärrä lukemaasi - kyllä, pitäisi syödä loppuikänsä 800kcal vähemmän kuin toinen samankokoinen, ja kärsiä loppuikänsä suuremmasta nälästä kuin se toinen vastaavalla kalorimäärällä. Kyse onkin siitä, että tämä on lähestulkoon mahdotonta, sillä kukaan ei voi elää nälkäisenä loppuikäänsä - elimistö kun on suunniteltu niin, että se tekee kaikkensa ettei ihmisellä ole nälkä. Nälkä kun oli ei-niin-pitkä-aika-sitten hengenvaarallista, ja biologia pyrkii pysymään hengissä.
On typeryyttä heitellä näitä "sen kun syö vähemmän kuin kuluttaa", koska käytännössä sen toteuttaminen "sen kun vaan" on hyvin hyvin vaikeaa. Melkein sama kuin sanoisi että itsensä voi tappaa lopettamalla hengittäminen. Sen kun päättää vaan, ettei hengitä.