Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kumpaa korvapuusti tarkoitti alunperin? Pullaa vai litsaria?

Vierailija
03.05.2016 |

Viittaako puusti sanana leivonnaisiin? Siitä voisi miettiä, että alkuperäinen merkitys oli pullana.

Kommentit (16)

Vierailija
1/16 |
03.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Litsaria, luulisin. Ainakin näin voisi päätellä siitä, että ruotsinkielisessä Wikipediassa sana örfil selitetään ensin lyöntinä korvalle ja sitten "finlandssvensk: en kanelbulle" eli ruotsinruotsalaisille örfil tarkoittaa pelkästään sitä lyöntiä.

Vierailija
2/16 |
03.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerrotaan, että joku oppipoika olisi taitamattomuuttaan tuottanut korvapuustin näköisen leivonnaisen. Mestarin mielestä se oli niin rivon näköinen, että hän antoi oppipojalle korvapuustin, mistä paakkelsi sai nimensä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/16 |
03.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Litsaria, luulisin. Ainakin näin voisi päätellä siitä, että ruotsinkielisessä Wikipediassa sana örfil selitetään ensin lyöntinä korvalle ja sitten "finlandssvensk: en kanelbulle" eli ruotsinruotsalaisille örfil tarkoittaa pelkästään sitä lyöntiä.

Haha! Kolmen kaverin jäätelössä on sitten käännösvirhe. Koska siinä lukee örfil, vaikka pitäisi olla kanelbulle. Tästä jäätelöstä mun koko pohdinta sai alkunsa. ap

Vierailija
4/16 |
03.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kanelbulle on eri leivos kuin korvapuusti.

Vierailija
5/16 |
03.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ruotsalainen leipomoyritys myy Suomessakin leivonnaisia, joiden nimi ruotsiksi on giffel (mon.gifflar). Se on kääreeseen käännetty korvapuustiksi. Sana muistuttaa ranskan kielen sanaa gifle (korvapuusti). Sanan giffel suomenkielinen vastine on kuitenkin lähinnä (vehnä)sarvi.

Hiidenkivi 2/2011

Vierailija
6/16 |
03.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Seuraava mahdollisuus on näytelmä Örfilarne, alunperin ranskalainen komedia La nuit aux soufflets (Korvapuustien yö), jonka kirjoittivat ahkerat näytelmänikkarit Dumanois ja D’Ennery. Näytelmää esitti Suomessa muun muassa ruotsalaisen Edvard Stjernströmin teatteriseurue, josta 1850-luvun alussa tuli ennenkuulumattoman suosittu. Stjernström oli suuri seuramies ja ystävystyi myös Runebergin kanssa. Vaikka lähteistä ei löydy suoraa viitettä, että näytelmä olisi antanut nimen korvapuustille, on se silti mahdollista, sillä moni ruokalaji on saanut nimensä julkisuuden ilmiön mukaan.

Hiidenkivi 2/2011

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/16 |
03.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Korvapuustin nimi on voinut saada virikkeensä Hampuristakin. Kun Franzbrötcheniä leivotaan, toimitaan samaan tapaan kuin korvapuustia tehtäessä, mutta hampurilainen ohje on monimutkaisempi. Yksi suomalaisesta korvapuustireseptistä puuttuva vaihe kiinnittää huomiota. Kun leipomus on melkein valmis uuniin, sitä painetaan kämmenellä litteämmäksi eli sille annetaan hellä korvapuusti.

Hiidenkivi 2/2011

Vierailija
8/16 |
03.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jännä että ranskassa korvapuusti/läpsäisy on nimeltään soufflet, ja kohokas (jälkiruoka) on soufflé.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/16 |
03.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jännä että ranskassa korvapuusti/läpsäisy on nimeltään soufflet, ja kohokas (jälkiruoka) on soufflé.

Ja hengitys on souffle, latinan sub + flare.

10/16 |
03.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä että ranskassa korvapuusti/läpsäisy on nimeltään soufflet, ja kohokas (jälkiruoka) on soufflé.

Ja hengitys on souffle, latinan sub + flare.

Ja pieru on flatus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
11/16 |
04.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eihän korvapuusti tarkoita litsaria vaan sitä, että vedetään korvasta.

Vierailija
12/16 |
04.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Korvapuustipulla näyttää korvalta.

Luulenpa jopa, että nimet on voitu keksiä toisistaan riippumatta. Mistähän tulee tuo puusti-kantasana?

Niin tai näin, toista olen saanut ja antanut, toista en ;-)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/16 |
04.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Litsaria, luulisin. Ainakin näin voisi päätellä siitä, että ruotsinkielisessä Wikipediassa sana örfil selitetään ensin lyöntinä korvalle ja sitten "finlandssvensk: en kanelbulle" eli ruotsinruotsalaisille örfil tarkoittaa pelkästään sitä lyöntiä.

Haha! Kolmen kaverin jäätelössä on sitten käännösvirhe. Koska siinä lukee örfil, vaikka pitäisi olla kanelbulle. Tästä jäätelöstä mun koko pohdinta sai alkunsa. ap

Ruotsissa sanotaan kanelbulle, Suomessa ollaan käännetty suomesta korvapuusti, eli örfil.  

Ja litsaria se alunperin tarkoittaa. Pullan muoto muistuttaa kierteineen vähän korvaa. 

Vierailija
14/16 |
04.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nykysuomen sanakirjan mukaan puusti tarkoittaa lyöntiä, iskua, vaikkakin se on harvinainen sana. Pullajuttu on uudempi käyttöyhteys. Sitä en tiedä mitä kautta tuo puusti-sana on muodostunut, varmaan vanhaa perua, oisko samaa juurta kuin puhdistus, pudistaa jne. Nykyäänhän sitä näkee korvapuustin lisäksi ainoastaan nimissä (Puustinen), mikä viittaa vanhaan kantaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/16 |
17.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

mixlllllll kirjoitti:

Eihän korvapuusti tarkoita litsaria vaan sitä, että vedetään korvasta.

Ei pidä paikkansa. Joku suomalainen pölvästi voi näin luulla ihan samaan tapaan kuin muutama aina ymmärtää muutkin sanat väärin, mutta valtaosa kansasta ja esim. kaikki sanakirjat tuntevat vain merkityksen lyödä (korvalle). Tämä on myös vastaavan sanan merkitys saksassa ja ruotsin kielessä, josta se on suomeen tullut.

Vierailija
16/16 |
17.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ohrfeige kirjoitti:

mixlllllll kirjoitti:

Eihän korvapuusti tarkoita litsaria vaan sitä, että vedetään korvasta.

Ei pidä paikkansa. Joku suomalainen pölvästi voi näin luulla ihan samaan tapaan kuin muutama aina ymmärtää muutkin sanat väärin, mutta valtaosa kansasta ja esim. kaikki sanakirjat tuntevat vain merkityksen lyödä (korvalle). Tämä on myös vastaavan sanan merkitys saksassa ja ruotsin kielessä, josta se on suomeen tullut.

Nimenomaan sivuisku avokämmenellä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kahdeksan kaksi