Nainen, miksi varjelit neitsyyttäsi?

En varjellut. Heti kun tuli mahdollisuus niin hankkiuduin eroon siitä.

Miksi haluaisin pilluuni tuntemattoman pikkupilin pelkästään sillä perusteella että "ei se järvi soutamalla kulu"? :D Odottelin ihan rauhassa sellaista ihmistä, joka välittää musta ja jota kohtaan tunnen jopa jotain tunteita. Löysin tällaisen miehen 24-vuotiaana enkä voisi olla enempää tyytyväinen että "varjelin neitsyyttäni" sinne asti. Aiemmin ei vaan yksinkertaisesti tullut minua sytyttävää miestä vastaan :)

En tosiaankaan varjellut, mutta ketään miestä ei vaan kiinnostanut.

Pidin sitä (ja itseäni) sen verran arvokkaana. En kadu.

Erittäin harva nainen varjelee neitsyyttään. Päinvastoin. Neitsyyttä hävetään ja siitä yritetään päästä eroon. Jos ei päästä, valehdellaan kavereille, ettei olla enää neitsyitä.

Neitsyyden varjeleminen on vain miesten fantasiaa.

En mistään erityisestä syystä. En vain halua ketä tahansa soutamaan. Panostanut ebemmän laatuun kuin määrään.

Asuin maalla.

Nainen on enemmän kuin järvi jos on itsetunto kohillaan- eikä soutu ole se asia miehessä, toivottavasti mieskin sen joskus hiffaa.

En varjellut, luovuin heti kun ensimmäinen mies siitä kiinnostui. Itseni ikäiset pojat ei minusta koskaan kiinnostuneet. 

Neitsyys ei ole mitään arvo, se vaan tarkoittaa sitä ettei ole vielä aloittanut seksielämäänsä. Nyt olen jo 41-vuotias ja kahden miehen kanssa olen harrastanut seksiä, se ensimmäinen mies oli n. 8 vuoden ajan, ja nykyinen aviomieheni on ollut kanssani 15 vuotta, ja varmasti siihen asti kun meistä aika jättää. Siitä huolimatta että olen tykännyt aina rakastelusta, olen aina ollut puutteessa, kumpikaan mies ei ole koskaan halunnut seksiä niin paljon kuin minä olisin halunnut.

Varjelin sitä oikeaa varten, en halunnut kenen tahansa kanssa harrastaa yhden yön juttua.

En ole varjellut. Eipä ole kelvannut kellekään. Olisin jo valmis luopumaan tästä taakasta. terv. 36v. neitsytnainen