Lue keskustelun säännöt.
Elinikäiset suojatyöpaikat ovat kadonneet, case HyO proffa
01.05.2016 |
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1461902312556
Kuinka paljon menneinä vuosikymmeninä olikaan ihmisiä valtion, kuntien ja yritysten suojatyöpaikoissa, kun ei ollut kilpailua eikä tulosvastuuta. Nämä ovat isolta osin pelastautuneet ennen aikaisille eläkkeille ja eläkeputkeen. Valittaa kohtaloaan ja työtä on Kiinassa jo tarjottu. Virastopiilottelijoita on varmasti vielä runsaasti, joita poliittisen tai suvun vuosi ei heitetä pellolle. Ihmisellä on taipumus aina pitää työpanostaan helvetin tärkeänä ja varsinkin näillä valkokaulustyöntekijöillä.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Ah nuo lääninhallitusten ja maakuntaliittojen ja vielä te-keskusten turhaakin turhemmat valtsikasta jotain maalaisyliopistoista valmistuneet turhat burokraatit! Vakituinen virka johon valittu poliittisen puoluejäsenyyden perusteella.
Ei osaamista, ei ajattelua, ei kokemusta eikä näkemystä mistään.
Pyöritään siinä omassa pikkuruisessa hiekkalaatikossa.
Kenkää niille. Kaikille. Tulos tai ulos. Luultavasti tällä perusteella kaikki joutuis ulos.
Lääninhallituksia ja te-keskuksia ei ole ollut enää moneen vuoteen! Jos siellä on joku vielä töissä, niin ei hänelle ainakaan palkkaa makseta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paska juttu hänelle henkilökohtaisesti että sai potkut, mutta ei auta itku markkinoilla. Hänkään ei ole korvaamaton ja itseäni hävettäisi itkeä lehdessä miten suojatyöpaikasta tulikin potkut, kun ottaa huomioon nykyisen tilanteen työmarkkinoilla ja sen, ettei minua seuranneilla sukupolvilla ole mitään jakoa samanlaiseen turvaan kuin mitä hänellä oli usean vuosikymmenen ajan. Muutenkin tuo katkeruus että JUURI HÄNET irtisanottiin - tuskin ne muutkaan yliopiston työntekijät ihan täysin turhia ovat olleet ja arpa kävi nyt häneen, kyllä muutkin saa potkuja nykyään ilman ns. oikeaa syytä, sekä turvatyöpaikkalaiset että pätkäläiset. Sai sentään uusia töitä, toki urakin sellainen että hyvä vaan kun löytyi mutta aika helpolla hän on loppupeleissä potkuistaan selvinnyt. Olisi myös muuten mielenkiintoista tietää ketä proffa itse on äänestänyt vaaleissa.
Noin, osoitit oman yksinkertaisuutesi ja vahinilosi.
Kyse ei ole yksilökohtaisesta tregediasta, vaan kyse on siitä, että näillä toimilla pilataan maamme tulevaisuus. Biotaloudesta piti tulla Suomen uusi Nokia. Tämänkin professorin tietotaitoa olisi tarvittu Suomen nostamisessa suosta.
Maailmalla tehdään ilmastonmuutoksella rahaa oikein urakalla, Suomi irtisanoo parhaat asiantuntijat.
Sinunlaisesi haluavat ilmeisesti Suomesta halpatyövoimamaan, jossa tuotetaan edelleen vain bulkkia.
Toisenlaiseen toimintaan tarvitaan tiedemiehiä ja -naisia.
Yleisesti sanoisin valtion ja kunnan viroista, että ne pitäisi säilyttää monilta osin. Minusta on hyvin inhottavaa, että.esim vanhustenhoidosta on tullut bisnes, jonka rahat vielä menevät usein ulkomaille. Pitäis kaikki olla mieluummin kunnan töitä. (Kuin huutolaisuus nykyään.) Firman päätarkoitus on tuottaa voittoa.
Tai vaikka tuo Caruna. Heti nousi sähkölasku valtavasti. Ei auta mitään, että se nostaa hintansa osissa, mutta yhteensä jättisumman. Se on monopoli alueellaan ja voitot esim Australiaan.
Ja mitä hyötyy taviskuluttaja, kun löytötavaroita täytyy etsiä monesta paikasta. Ennen kaikki oli poliisilla. Nyt myös yksityisillä firmoilla.
Jne.
Eiköhän tuo olltu Kuparisen ja Hännisen välillä sovittu juttu.
Kuparinen eläköitynee lähivuosina, ei menetettävää.
Tavoite lienee saada media penkomaan tuota poliittista kytköstä.
Seija kirjoitti:
Ota kuppi kahvia ja paina sormella pintaa. Jos siihen jää kolo, olet korvaamaton.
Jep. Toinen tapa tutustua korvaamattomiin ihmisiin on hautausmaalla - se on heitä täynnä, myös kesken työuransa kuolleita sieltä löytyy. Lähisuvustammekin löytyy (tai siis löytyi) tyyppi, jota piti itseään korvaamattomana työpaikalleen, eikä muut kuulemma osanneet siellä suunnilleen mitään. Työpaikan tuotteet myyvät edelleen hyvin ja firma tekee hyvää tulosta. Ehkä löysivät vielä korvaamattomamman tilalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
26:ltä jäi oleellinen pois: kuoli sydänkohtaukseen yhtäkkiä, ihan kesken työviikon tuli ambulanssilla lähtö ja elinaika jäi tunneiksi kohtauksesta.
Vierailija kirjoitti:
Mutta onhan se epäreilua, jos Korhola/Donner-sukuniemellä kiilaa ohi, siihenhän se Kuparinen viittasi.
Mutta sinänsä yliopistossa oli säästämisen varaa.
Minä olisin ymmärtänyt, jos irtisanomiset - ja myös sisäänotettavien opiskelijoiden määrän raju laskeminen - olisi kohdistunut kulttuuri-ja taideaineisiin (töitä ei ole läheskään kaikille) ja humanistisiin.
En ymmärrä, miksi vähennykset kohdistetaan aloille, joilla on mahdollista tehdä kansainvälisestikin rahaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ympäristötieteiden laitoksen johtaja, professori Jorma Kuparinen lähetti Hänniselle sähköpostiviestin, jossa hän paljasti mielenkiintoisen yksityiskohdan tiedekunnan johdon keskusteluista.
”Keskusteluissa oli esillä ainakin yksi sinua heikoimmin menestynyt professori, mutta jonka poliittinen- /sukutausta on ilmeisen ’merkittävä’, niin toimenpiteeseen ei ryhdytty”, Kuparinen kirjoitti Hänniselle.
Professorit
Hukkinen Janne PhD 2043 (ympäristöpolitiikka; tutkimusvapaalla) kotisivu
Kauppi Pekka MMT 2017 ( ympäristönsuojelu) kotisivu
Korhola Atte FT: 4602 (Biokeskus 3) (ympäristömuutos) kotisivu
Lindström Kristina PhD 2039 (hållbar utveckling) hemsida
Niemelä Jari FT 2063 (kaupunkiekologia) kotisivu
Professorit
Kairesalo Timo, vesistöekologia (kotisivu)
Romantschuk Martin, ympäristöbiotekniikka (kotisivu)
Setälä Heikki, kaupunkiekosysteemitutkimus (kotisivu)
Strömmer Rauni, maaperäekologia (kotisivu)
Professorit
Horppila Jukka MMT 4714 (kotisivu)
Kuikka Sakari FT 2051 (kotisivu)
Kuparinen Jorma MMT 2044 (kotisivu)
Lehtonen Hannu FT 4416 (kotisivu)
Mäntyniemi Samu FT 2051 (kotisivu)
Onhan se sitten turvallista tehdä töitä jossain laitoksessa koko loppuikänsä, kun tietää että suku ja puolue on taustalla. Ei uskalleta antaa potkuja vaikka olisi syytäkin, kun muuten tulee soitto suvun johtohahmolta tai puoluetoimistolta että potkut ei käy ja ne pitää perua!
Hyvä' että tulee tämä suoraan sanottua ja esille! Aivan törkeetä kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Professorin palkalla on tohon ikään jo asunto maksettu. Proffilla on ns. monta rautaa tulessa ja palkka juoksee eri hommista päällekkäin.
Oi, kuinka yksinkertaista ajattelua.
Tieteentekijälle noilla mainitsemillasia asioilla taitaa olla pienempi merkitys kuin sinulle. Tieteentekijälle tieteen tekemisen menettäminen on suurempi juttu. Samoin yhteiskunnalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunne ko henkilön taustoja tai meritejä.
Mutta sen tiedän, että tutkimusmaailmassa on vielä proffia ja tutkijoita, jotka pitävät paikkaansa itsestäänselvyytenä ja kuvittelevat ansaitsevansa suojatyöpaikkansa. Ilman että viitsivät tai osaavat luoda uutta tietoa tutkimuskenttäänsä ja julkaista korkeatasoisissa kansainvälisissä journaleissa. Luullaan, että se riittää, että pullistelee älyllään laitoksen käytävillä. Kuvitellaan, että oma iso ego riittää, vaikkei se muutu näkyviksi tuloksiksi tiedeyhteisölle (itsekseen "tutkiminen" ja huudot avaruuteen omista "näkemyksistä" eivät siis riitä, vaan pitää osallistua tieteelliseen keskusteluun kv-tasolla = tieteelliset artikkelit).
Tutkimusmaailmassa on hyvin helppoa tsekata, ketkä tuottavat tuloksia (rahoitusta, julkaisujen määrä & laatu). Ellei näitä ole ja tule, on turha ulista, jos menettää paikkansa tutkimuskentällä. Niin sen pitäisikin mennä, että ne, jotka ovat taitavia ja ahkeria, saavat ensisijaisesti tehdä tutkimusta ja viedä Suomea tutkimusmaailmassa maailman huipulle. Kotikutoista askartelua ei vain ole enää vara rahoittaa.
Tervetuloa nykypäivään! Emme elä enää 80-luvulla ja vaatimukset ovat nousseet alalla kuin alalla. Ellei osaa ja viitsi tutkia eikä se ole oma juttu, pitäisi tehdä jotain muuta. Jos jää lorvimaan organisaatioon, on se väärin niitä kohtaan, jotka ottavat työnsä tosissaan ja saavat kilpailukykyisiä tuloksiakin aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ympäristötieteiden laitoksen johtaja, professori Jorma Kuparinen lähetti Hänniselle sähköpostiviestin, jossa hän paljasti mielenkiintoisen yksityiskohdan tiedekunnan johdon keskusteluista.
”Keskusteluissa oli esillä ainakin yksi sinua heikoimmin menestynyt professori, mutta jonka poliittinen- /sukutausta on ilmeisen ’merkittävä’, niin toimenpiteeseen ei ryhdytty”, Kuparinen kirjoitti Hänniselle.
Professorit
Hukkinen Janne PhD 2043 (ympäristöpolitiikka; tutkimusvapaalla) kotisivu
Kauppi Pekka MMT 2017 ( ympäristönsuojelu) kotisivu
Korhola Atte FT: 4602 (Biokeskus 3) (ympäristömuutos) kotisivu
Lindström Kristina PhD 2039 (hållbar utveckling) hemsida
Niemelä Jari FT 2063 (kaupunkiekologia) kotisivu
Professorit
Kairesalo Timo, vesistöekologia (kotisivu)
Romantschuk Martin, ympäristöbiotekniikka (kotisivu)
Setälä Heikki, kaupunkiekosysteemitutkimus (kotisivu)
Strömmer Rauni, maaperäekologia (kotisivu)
Professorit
Horppila Jukka MMT 4714 (kotisivu)
Kuikka Sakari FT 2051 (kotisivu)
Kuparinen Jorma MMT 2044 (kotisivu)
Lehtonen Hannu FT 4416 (kotisivu)
Mäntyniemi Samu FT 2051 (kotisivu)
Onhan se sitten turvallista tehdä töitä jossain laitoksessa koko loppuikänsä, kun tietää että suku ja puolue on taustalla. Ei uskalleta antaa potkuja vaikka olisi syytäkin, kun muuten tulee soitto suvun johtohahmolta tai puoluetoimistolta että potkut ei käy ja ne pitää perua!
Hyvä' että tulee tämä suoraan sanottua ja esille! Aivan törkeetä kyllä.
No kuka noista se huonommin suoriutunut proffa on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta. Tuo oli hyvä termi tuo virastopiilottelija :D Näitä on ainakin ennen ollut Suomi täynnä. Virastojen kätköissä kaffetta & pullaa mutustavia 8-16 "minä vaan surffaan facessa" -porukkaa. Nämä kun saadaan savustettua ulos piiloistaan niin uskon että työmarkkinoiden tervehtyminen voi alkaa :)
Ihmettelen näitä "ihan oikein sille" - kommentteja, lyötyä lyövät.
Sitäkö he toivovat itselleenkin kun sama joskus osuu sitten omalle kohdalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tunne ko henkilön taustoja tai meritejä.
Mutta sen tiedän, että tutkimusmaailmassa on vielä proffia ja tutkijoita, jotka pitävät paikkaansa itsestäänselvyytenä ja kuvittelevat ansaitsevansa suojatyöpaikkansa. Ilman että viitsivät tai osaavat luoda uutta tietoa tutkimuskenttäänsä ja julkaista korkeatasoisissa kansainvälisissä journaleissa. Luullaan, että se riittää, että pullistelee älyllään laitoksen käytävillä. Kuvitellaan, että oma iso ego riittää, vaikkei se muutu näkyviksi tuloksiksi tiedeyhteisölle (itsekseen "tutkiminen" ja huudot avaruuteen omista "näkemyksistä" eivät siis riitä, vaan pitää osallistua tieteelliseen keskusteluun kv-tasolla = tieteelliset artikkelit).
Tutkimusmaailmassa on hyvin helppoa tsekata, ketkä tuottavat tuloksia (rahoitusta, julkaisujen määrä & laatu). Ellei näitä ole ja tule, on turha ulista, jos menettää paikkansa tutkimuskentällä. Niin sen pitäisikin mennä, että ne, jotka ovat taitavia ja ahkeria, saavat ensisijaisesti tehdä tutkimusta ja viedä Suomea tutkimusmaailmassa maailman huipulle. Kotikutoista askartelua ei vain ole enää vara rahoittaa.
Tervetuloa nykypäivään! Emme elä enää 80-luvulla ja vaatimukset ovat nousseet alalla kuin alalla. Ellei osaa ja viitsi tutkia eikä se ole oma juttu, pitäisi tehdä jotain muuta. Jos jää lorvimaan organisaatioon, on se väärin niitä kohtaan, jotka ottavat työnsä tosissaan ja saavat kilpailukykyisiä tuloksiakin aikaan.
Itse väitän että yksinäiset nerot ovat parhaimpia. Ei joku Leonardo Da Vincikään patsastellut missään kv-foorumeilla. Se että nykyinen "tutkimus" on narsistien huomiotaloutta ei tarkoita että se olisi ansioituneempaa kuin yksikseen tutkiminen ja tähtiin huutelu.
Vierailija kirjoitti:
Totta. Tuo oli hyvä termi tuo virastopiilottelija :D Näitä on ainakin ennen ollut Suomi täynnä. Virastojen kätköissä kaffetta & pullaa mutustavia 8-16 "minä vaan surffaan facessa" -porukkaa. Nämä kun saadaan savustettua ulos piiloistaan niin uskon että työmarkkinoiden tervehtyminen voi alkaa :)
Ongelma ehkä poistuisi, jos paikat olisivat määräaikaisia.
Terttu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta. Tuo oli hyvä termi tuo virastopiilottelija :D Näitä on ainakin ennen ollut Suomi täynnä. Virastojen kätköissä kaffetta & pullaa mutustavia 8-16 "minä vaan surffaan facessa" -porukkaa. Nämä kun saadaan savustettua ulos piiloistaan niin uskon että työmarkkinoiden tervehtyminen voi alkaa :)
Ongelma ehkä poistuisi, jos paikat olisivat määräaikaisia.
Ongelmaa ei pääsisi syntymään, jos tällaisia paikkoja ei olisi alkuunkaan.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisen yliopiston päätehtävät jatkossa:
- Koulutetaan pakkoruotsinopettajia (koska sivistys ja kaksikielisyys)
- Koulutetaan arabian/somalin/jne tulkkeja (koska monikulttuurisuus)
Näillä eväillä Suomi nousuun.
Sinulle pitäisi palkata suomen kielen opettaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne ko henkilön taustoja tai meritejä.
Mutta sen tiedän, että tutkimusmaailmassa on vielä proffia ja tutkijoita, jotka pitävät paikkaansa itsestäänselvyytenä ja kuvittelevat ansaitsevansa suojatyöpaikkansa. Ilman että viitsivät tai osaavat luoda uutta tietoa tutkimuskenttäänsä ja julkaista korkeatasoisissa kansainvälisissä journaleissa. Luullaan, että se riittää, että pullistelee älyllään laitoksen käytävillä. Kuvitellaan, että oma iso ego riittää, vaikkei se muutu näkyviksi tuloksiksi tiedeyhteisölle (itsekseen "tutkiminen" ja huudot avaruuteen omista "näkemyksistä" eivät siis riitä, vaan pitää osallistua tieteelliseen keskusteluun kv-tasolla = tieteelliset artikkelit).
Tutkimusmaailmassa on hyvin helppoa tsekata, ketkä tuottavat tuloksia (rahoitusta, julkaisujen määrä & laatu). Ellei näitä ole ja tule, on turha ulista, jos menettää paikkansa tutkimuskentällä. Niin sen pitäisikin mennä, että ne, jotka ovat taitavia ja ahkeria, saavat ensisijaisesti tehdä tutkimusta ja viedä Suomea tutkimusmaailmassa maailman huipulle. Kotikutoista askartelua ei vain ole enää vara rahoittaa.
Tervetuloa nykypäivään! Emme elä enää 80-luvulla ja vaatimukset ovat nousseet alalla kuin alalla. Ellei osaa ja viitsi tutkia eikä se ole oma juttu, pitäisi tehdä jotain muuta. Jos jää lorvimaan organisaatioon, on se väärin niitä kohtaan, jotka ottavat työnsä tosissaan ja saavat kilpailukykyisiä tuloksiakin aikaan.
Itse väitän että yksinäiset nerot ovat parhaimpia. Ei joku Leonardo Da Vincikään patsastellut missään kv-foorumeilla. Se että nykyinen "tutkimus" on narsistien huomiotaloutta ei tarkoita että se olisi ansioituneempaa kuin yksikseen tutkiminen ja tähtiin huutelu.
En tarkoita mitään julkisuudessa patsastelua ja paistattelua vain huomion takia. Vaan sitä, että työ muuttuu julkaisuksi, joka on tutkijan työn tärkein asia. Voi sitä tutkia yksin ihan nerona, mutta silti julkisella rahalla tehdyn työn pitäisi muuttua näkyviksi tuloksiksi = julkaisuiksi. Ja saa sitä huudella tähtiin, mutta sitä ei voi silloin kutsua tutkimukseksi. Se on jotain muuta (harrastus esim). Saahan sitä tehdä, mutta tutkimusrahoituksella pitää rahoittaa tutkimusta ja tutkimus tarkoittaa keskustelua tiedeyhteisössä (eli käytännössä useimmiten julkaisemista vertaisarvioiduissa lehdissä). Sen pitää tällöin hyödyttää muitakin kuin tutkijaa itseensä, joka kokee valtavaa inspiraatiota omista neroista ajatuksistaan ja sinne omaan päähän ne tulokset lähinnä jäävätkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne ko henkilön taustoja tai meritejä.
Mutta sen tiedän, että tutkimusmaailmassa on vielä proffia ja tutkijoita, jotka pitävät paikkaansa itsestäänselvyytenä ja kuvittelevat ansaitsevansa suojatyöpaikkansa. Ilman että viitsivät tai osaavat luoda uutta tietoa tutkimuskenttäänsä ja julkaista korkeatasoisissa kansainvälisissä journaleissa. Luullaan, että se riittää, että pullistelee älyllään laitoksen käytävillä. Kuvitellaan, että oma iso ego riittää, vaikkei se muutu näkyviksi tuloksiksi tiedeyhteisölle (itsekseen "tutkiminen" ja huudot avaruuteen omista "näkemyksistä" eivät siis riitä, vaan pitää osallistua tieteelliseen keskusteluun kv-tasolla = tieteelliset artikkelit).
Tutkimusmaailmassa on hyvin helppoa tsekata, ketkä tuottavat tuloksia (rahoitusta, julkaisujen määrä & laatu). Ellei näitä ole ja tule, on turha ulista, jos menettää paikkansa tutkimuskentällä. Niin sen pitäisikin mennä, että ne, jotka ovat taitavia ja ahkeria, saavat ensisijaisesti tehdä tutkimusta ja viedä Suomea tutkimusmaailmassa maailman huipulle. Kotikutoista askartelua ei vain ole enää vara rahoittaa.
Tervetuloa nykypäivään! Emme elä enää 80-luvulla ja vaatimukset ovat nousseet alalla kuin alalla. Ellei osaa ja viitsi tutkia eikä se ole oma juttu, pitäisi tehdä jotain muuta. Jos jää lorvimaan organisaatioon, on se väärin niitä kohtaan, jotka ottavat työnsä tosissaan ja saavat kilpailukykyisiä tuloksiakin aikaan.
Itse väitän että yksinäiset nerot ovat parhaimpia. Ei joku Leonardo Da Vincikään patsastellut missään kv-foorumeilla. Se että nykyinen "tutkimus" on narsistien huomiotaloutta ei tarkoita että se olisi ansioituneempaa kuin yksikseen tutkiminen ja tähtiin huutelu.
En tarkoita mitään julkisuudessa patsastelua ja paistattelua vain huomion takia. Vaan sitä, että työ muuttuu julkaisuksi, joka on tutkijan työn tärkein asia. Voi sitä tutkia yksin ihan nerona, mutta silti julkisella rahalla tehdyn työn pitäisi muuttua näkyviksi tuloksiksi = julkaisuiksi. Ja saa sitä huudella tähtiin, mutta sitä ei voi silloin kutsua tutkimukseksi. Se on jotain muuta (harrastus esim). Saahan sitä tehdä, mutta tutkimusrahoituksella pitää rahoittaa tutkimusta ja tutkimus tarkoittaa keskustelua tiedeyhteisössä (eli käytännössä useimmiten julkaisemista vertaisarvioiduissa lehdissä). Sen pitää tällöin hyödyttää muitakin kuin tutkijaa itseensä, joka kokee valtavaa inspiraatiota omista neroista ajatuksistaan ja sinne omaan päähän ne tulokset lähinnä jäävätkin.
Ei kukaan varmaan sinänsä ole eri mieltä kanssasi siitä, että tutkimus pitää saattaa maailmalle, mutta sinulla on tosi auvoinen käsitys tutkimuksen kansainvälisestä vertaisarvioinnista. Siinäkin on paljon ongelmia, koulukuntia, suhmurointia, sulle-mulle -kauppaa, ihan puhdasta vilppiäkin - niin kuin ihan kaikissa ihmisten hoitamissa asioissa. Ei siis ole mitenkään itsestään selvää, että kun riisutaan ne, jotka julkaisevat jollain muulla tavalla, keskittyvät opettamaan ja ohjaamaan ja kehittävät jotain ajatusta vähän pidempään, niin tiede lähtisi nousuun.
Aivan eri asia on vielä alat, joilla kansainvälinen julkaiseminen on erilaista. Näillä mittareilla näitä aloja ei olisi Suomessa lainkaan. Sitähän täälläkin moni huutelee ja odottaa. Ongelma tieteen kannalta on, että se uusintaa itsensä siellä, missä uusintaa. Tämä voi ihan hyvin tapahtua seuraavaksi alalla, joka nyt tuntuu täysin tyhjänpäiväiseltä piipertelyltä.
Samaa mieltä kannassi ehdottomasti siitä, että tiede on ryhmätyötä, ei mitään yksin tähtiin huutelua.
Saattaapa Kupariselta tulla tänään kipakka soitto Hänniselle, mikai paljasti henkilökohtaisen sähköpostiviestin medialle! Sinänsä nepotismi, kulttuurisukujen suosiminen ja poliittinen kähmintä ovat aina kuuluneet yliopistoihin kuten muihinkin isopalkkaisiin työpaikkoihin.