Miten kasvaa kiusaajia?

Tätä pohdin tänään, kun tuntuu että kolmasluokkalaiseni on musertua erään luokkalaisensa päällepäsmäröinnistä. Tämä lapsi on mielestään paras kaikessa, puuttuu kaikkeen, nälvii ja ivaa, selvästi huijaa peleissä mutta saa muut puolelleen jne.
En tiedä, onko kyseessä varsinaisesti kiusaaminen, mutta kyseessä on siis tyttö, joka lienee taitava sosiaalisessa pelissä, ja huomaa toisten heikot kohdat. Eikö tällaisten lasten vanhemmilla ole mitään käsitystä siitä, mitä heidän erinomaiset lapsensa touhuavat koulussa? Vedotaanko vain siihen, että pitää kasvattaa kova kuori ja olla välittämättä? Että täytyy vain pitää puolensa? Entä, jos kuitenkin opetettaisiin lapsille myös toisten kunnioittamista, erilaisuudesta huolimatta?