Jos eroamme mieheni kanssa kirkosta, niin miten käy lasten? Pääsevätkö seurakunnan kerhoihin, leireille, riparille jne?

Yleensä perheessä lapset kasvatetaan/opetetaan sellaisiksi mihin vanhemmat uskovat. Eli jos ollaan jehovia niin sitten koko perhe on jehovia. Mutta lapsethan voivat isoina sitten itse erota tai liittyä siihen uskontokuntaan mihin haluaa. Eli mun mielestä kirkosta eronneet ottavat sieltä myös lapsensa pois ja sitten nämä voivat myöhemmin liittyä kirkkoon jos haluavat. Musta tuntuu, että kirkosta eronneet eivät kehtaa sitä jostakin syystä tehdä? Ehkä, kun se lapsi sitten joskus kysyy, että miksi meidän perhe ei kuulu kirkkoon tai miksi minä en mene riparille tms. niin vanhemmilla menee jauhot suuhun ja siihen ei sitten osata vastatakkaan.

Mutta vellihousut eivät uskalla kummiskaan lapsiansa sieltä pois ottaa. Niin, mitä jos sille lapselle kävis jotain niin mihinkäs ateisti taivaaseen se kullanmuru oikeen joutuisi. Ei kehdata elää niinkuin itse uskotaan.

Kristinusko on Suomessa ihan yleissivistystäkin. Miten ihmeessä lapset pystyisivät tekemään omat valintansa, jos heille ei koskaan uskonasioista kerrottaisi? Minä ja mies ollaan huonoja puhumaan noista, sillä vaikka perusasiat tiedetäänkin, huomaavat lapset kyllä sen, että ne on meidän mielstä vain mielenkiintoisia tarinoita.



Ei lapsia ole pakko opettaa ajattelemaan samalla tavalla kuin vanhempansa. Tottakai vanhempien ajatukset heijastuvat heihin, mutta silti omaa ajattelua voi tukea eikä vain tuputtaa omia ajatuksiaan.



*21*

Niin miksi niinpäin et kun ei itse uskota tai kuuluta kirkkoon niin lapsi silti uskoo/kuuluu. Koko family vaan pois sieltä ja silläsiisti

Miksi ette opeta lapsillenne, että kirkkoon kuulutaan vain siksi, että äiti saa paremmat kulissit hääpäivälle, kastamisesta saa upeamman juhlan ja kun ei saa aikaiseksi erota.

Mitä hittoa teidän tapauskovaisten kakarat tekee uskontotunnilla?

olen sen päätöksen joskus aikanaan tehnyt. En usko Jumalaan enkä halua, että lapsenikaan siihen uskoisi. Minusta olisi kornia viedä muksut johonkin srk tilaisuuteen, koska en itse usko/kuulu kirkkoon. Jos lapseni joskus haluavat srk liittyä, niin siitä vain. Nyt kasvatan lapseni niin kun minäkin ajattelen.

Maistraattihäät on minusta niin ankeita ja tulee niin halpa olo sellaisesta.

Olemme maksaneet niin paljon kirkollisveroa, että olemme oikeutettuja kirkkohäihin.

Vierailija:

Yleensä perheessä lapset kasvatetaan/opetetaan sellaisiksi mihin vanhemmat uskovat.

elämänkatsomustiedossa kyllä käsitellään kaikki maailman isot ja vähän pienemmätkin uskonnot, eli pelkästään sen takia ei tarvitse lapsia uskonnon tunnille pistää

Ja riparille pääsee jos haluaa, pitää vaan nuori kastaa ennen rippitilaisuutta. Jos nuori haluaa riparille oikeasti niin on valmis kasteeseenkin. Ja sille riparille löytyy tosiaan se vaihtoehtokin.

Vierailija:

Kristinusko on Suomessa ihan yleissivistystäkin. Miten ihmeessä lapset pystyisivät tekemään omat valintansa, jos heille ei koskaan uskonasioista kerrottaisi? Minä ja mies ollaan huonoja puhumaan noista, sillä vaikka perusasiat tiedetäänkin, huomaavat lapset kyllä sen, että ne on meidän mielstä vain mielenkiintoisia tarinoita.

Ei lapsia ole pakko opettaa ajattelemaan samalla tavalla kuin vanhempansa. Tottakai vanhempien ajatukset heijastuvat heihin, mutta silti omaa ajattelua voi tukea eikä vain tuputtaa omia ajatuksiaan.

*21*

saa juuri niin juhlavat kuin itse haluaa. Nykyään kun sen vihkijän voi tilata minne haluaa, vaikka kotiinsa tai juhlasaliin.

Ja miksi ihmeessä jos ei usko niin haluaa kirkkohäät eli Jumalan siunauksen ja papin vihkimisen? Jos et usko Jumalaan niin kuinka pappi voi liittää teidät yhteen? Kun et usko sitä mitä pappi edustaa niin koko liitto on huijausta?

Vierailija:

Maistraattihäät on minusta niin ankeita ja tulee niin halpa olo sellaisesta.

Olemme maksaneet niin paljon kirkollisveroa, että olemme oikeutettuja kirkkohäihin.

En ole tapauskovainen vaan ylpeä siitä, että koko perheemme uskoo/kuuluu samaan asiaan. Jos lapseni joskus haluavat kirkosta erota niin siitä vain. Minä kehtaan silti pitää tärkeänä sitä, että koko perheellä on samanlainen elämänkatsomus.

Ala-asteella käsiteltävät uskonnon asiat ovat lähinnä raamatun kertomuksia ja muita perusasioita. Lapsista kiinnostavia ja tosiaankin yleissivistykselle plussaa. Et-tunnit ala-asteella ovat valitettavasti aika kehnoja. Varmaan poikkeuksia on, mutta näin ainakin täällä meillä päin.

*21*

Vierailija:

elämänkatsomustiedossa kyllä käsitellään kaikki maailman isot ja vähän pienemmätkin uskonnot, eli pelkästään sen takia ei tarvitse lapsia uskonnon tunnille pistää

Ja riparille pääsee jos haluaa, pitää vaan nuori kastaa ennen rippitilaisuutta. Jos nuori haluaa riparille oikeasti niin on valmis kasteeseenkin. Ja sille riparille löytyy tosiaan se vaihtoehtokin.

Vierailija:

Kristinusko on Suomessa ihan yleissivistystäkin. Miten ihmeessä lapset pystyisivät tekemään omat valintansa, jos heille ei koskaan uskonasioista kerrottaisi? Minä ja mies ollaan huonoja puhumaan noista, sillä vaikka perusasiat tiedetäänkin, huomaavat lapset kyllä sen, että ne on meidän mielstä vain mielenkiintoisia tarinoita.

Ei lapsia ole pakko opettaa ajattelemaan samalla tavalla kuin vanhempansa. Tottakai vanhempien ajatukset heijastuvat heihin, mutta silti omaa ajattelua voi tukea eikä vain tuputtaa omia ajatuksiaan.

*21*

Eiköhän ap ja hänen miehensä ole ehtineet jo maksaa niin paljon kirkollisveroja, että he voivat ihan hyvällä omallatunnolla viedä lapsensa srk:n kerhoihin ja leireille, vaikka eroaisivat kirkosta. Sitä paitsi jokainen meistä maksaa tavallaan kirkollisveroa, sillä kirkkohan saa osansa yhteisöverotuotoista. Esimerkiksi tavallinen kauppias todennäköisesti ottaa tämän huomioon hinnoittelussaan.



Me emme kuulu kirkkoon emmekä ole käyttäneet lapsiamme srk:n kerhoissa tai leireillä. Koulussa lapsemme menevät elämänkatsomustiedon tunneille. Elämänkatsomustiedossakin käsitellään kristinuskoa - tosin huomattavasti neutraalimmin kuin uskonnon tunneilla. Ylipäätään ainakin lastemme tulevassa koulussa elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma on alusta lähtien huomattavasti järkevämpi kuin uskonnon ops.

haluatko lapsiesi oppivan nämä, jos vastaus on kyllä niin pistä lapset elämänkatsomustiedon tunneille



Kuvaus hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä



Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu



* kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta

* ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita

* kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon

* ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja.



Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti



* tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä

* osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö)

* rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella

* pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään

* osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta.



Yhteisö ja ihmisoikeudet



* tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita

* ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen

* ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin.



Ihminen ja maailma



* tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä

* ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle

* osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita.



Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8



Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu



* osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä

* tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat

* kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun

* kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä.



Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti



* tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja

* kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin

* ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron

* osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista.



Yhteisö ja ihmisoikeudet



* tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron

* hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön

* pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden

* tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä

* tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvo- ja oikeusvaatimusten perusteita

* tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta.



Ihminen ja maailma



* ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita

* tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia

* osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön

* ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen

Vierailija:

Maistraattihäät on minusta niin ankeita ja tulee niin halpa olo sellaisesta.

Olemme maksaneet niin paljon kirkollisveroa, että olemme oikeutettuja kirkkohäihin.

NAURETTAVAA! Toivottavasti muistat sitten alttarilla rukoilla sitä Jumalan siunausta liitollenne, koska olet noin pinnallinen ihminen.

Paperilla niin kaunista, mutta käytäntö on toinen.



*21*

vaatikaa asiaan parannusta ylemmiltä tahoilta, nimittäin opetussuunnitelmaa koulu ja opettajat ovat velvollisia noudattamaan. Jos se ei teidän koulussa toteudu niin tehkää valitus

Vierailija:

Paperilla niin kaunista, mutta käytäntö on toinen.

*21*

... pitäisi alkaa srk:n kerhon ovella alkaa kytätä että kuuluuhan kaikkien lasten vanhemmat kirkkoon, ei ole raamatun oppien mukaista tuollainen! Meidän kerhossa tiedän että osa vanhemmista kuuluu kirkkoon, osa ei ja kenelläkään ei ole ollut asiaan mitään valittamista vaikka pienellä paikalla asummekin... Ahdas on toisten katsantokanta.

On kuulemma niin pienet ryhmät, että kaikki kerhoikäiset sinne haluavat eivät mahdu mukaan. Minusta on vain niin väärin, että kaikkia seurakuntaan kuuluvia lapsia ei kohdella samanarvoisesti.