Miten selität itsellesi lihavuutesi?
Eikö tunnu pahalta aiheuttaa itselleen pahaa olemalla lihava ja tekemättä asialle mitään? Jokaisen tulisi arvostaa itseään ja terveyttään niin paljon, että ei päästäisi itseään lihomaan tai vähintäänkin pyrkisi laihduttamaan.
Kommentit (33)
Mitä selitettävää siinä on? Vaikka ulkopuolinen näkee henkilön ensisijaisesti lihavana (joskus ei edes minään muuna), niin ei se lihavuus välttämättä ole päivittäin lihavan mielessä, tai sille jotain tekeminen ole ykkösprioriteetti. Ihmisen elämään kuuluu monia vastoinkäymisiä, ja jos lihavuus on vain lievää, niin turha siitä on ottaa liikaa stressiä. Laihduttamisen/elämäntapamuutoksen tulokset eivät myöskään näy yhdessä yössä, mistäs te tiedätte paljon tuntematon ihminen on jo laihtunut, tai mitä hän on syönyt sinä päivänä?
Noloa että joku aina jaksaa tehdä näitä aloituksia. Mielummin pari kiloa liikaa kuin tyhjää korvien välissä.
Iloa päivääsi kirjoitti:
Eikö tunnu pahalta aiheuttaa itselleen pahaa olemalla lihava ja tekemättä asialle mitään? Jokaisen tulisi arvostaa itseään ja terveyttään niin paljon, että ei päästäisi itseään lihomaan tai vähintäänkin pyrkisi laihduttamaan.
Sillä, että limelonkero on hyvää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etten tekisi asialle mitään. Nytkin olisi tuota jumalten juomaa jääkaapissa, mutta otin laittamani terveellisen keittolounaan ruokajuomaksi vettä. Pyrin myös harrastamaan liikuntaa, syömään kasvispainotteisesti, yms., mutta välillä pitää myös antaa itselleen lupa herkutella ja juopotella, että elämästä voisi nauttiakin.
Tämähän on hyvä kysymys, turha suuttua. Ylipainoisen on syytä pohtia asiaa.
Itse lihoin raskausaikana, mutta siitä on jo 10-vuotta, joten olisin ehtinyt kyllä laihtuakin. Isoin syy on tietenkin laiskuus ja mukavuudenhalu, turha sitä on kiistää. Mutta mulla on myös vaikeuksia huolehtia itsestäni. Olen ihan ääliö tässä asiassa. Teen lapsille ruokaa, mutta sitä ei aina riitä minulle. Eli teen liian vähän. En tiedä itsekään miksi. Sitten syön vaan leipää. Olen huono kokki ja mun on vaikea keksiä terveellisiä ruokia. Teen perus makaronilaatikkoa ja sen sellaista. Pitäisi korjata ruokavaliota mutta en osaa. Käyn salilla jumpassa pari kertaa viikossa, mutta ei se näytä riittävän.
Pitäisi lopettaa kaikki herkuttelu varmaan ja muuttaa sitä ruokavaliota. En tiedä mistä aloittaa. Pitäisi vaan ottaa asiakseen, mutta siinä on kamalasti opeteltavaa. Vihaan kasvisruokia. Siinä minun syyt. tiedän että ovat huonoja syitä, niin kai kaikilla. Ei voi olla hyviä syitä pysyä lihavana. Mutta on ihan aiheellista miettiä asiaa ja edes yrittää tehdä korjausliikkeitä.
Iloa päivääsi kirjoitti:
Eikö tunnu pahalta aiheuttaa itselleen pahaa olemalla lihava ja tekemättä asialle mitään? Jokaisen tulisi arvostaa itseään ja terveyttään niin paljon, että ei päästäisi itseään lihomaan tai vähintäänkin pyrkisi laihduttamaan.
Mitä niin kuin pitäisi itselle selittää :D Olen tyytyväinen itseeni. Minun ei tarvitse selittää itselle tai muille yhtään mitään :)
Miehillä on paljon helpompaa asian suhteen sillä monet pystyvät painamaan paljon enemmän kuin miltä näyttävät koska ovat pitkiä ja yläkeho on raamikas ja vaikka jokainen mies ei voisi sanoa samaa itsestään harvempi nainen ei voi ja sitä harvempi nainen maskuliiniselta haluaisi näyttääkään.
Tärkeintä kaikille on kuitenkin saada itsetunto kohdilleen ja asiat ovat silloin hyvin!
Ap;lle. Miten selität itsellesi tyhmyytesi?
Olen toipuva alkoholisti, siksi olen turvonnut.
Iloa päivääsi kirjoitti:
Eikö tunnu pahalta aiheuttaa itselleen pahaa olemalla lihava ja tekemättä asialle mitään? Jokaisen tulisi arvostaa itseään ja terveyttään niin paljon, että ei päästäisi itseään lihomaan tai vähintäänkin pyrkisi laihduttamaan.
Miksi liität ylipainoisuuteen automaattisesti oletuksen, etteivät he tekisi ylipainonsa eteen mitään? Ylipainoinen on saattanut elää koko ikänsä dieetistä toiseen, ammentanut ajoittain valtavat määrät itsekuria, ehkä jopa laihtunut useita kertoja, ja lihonut sitten takaisin. Se, ettei työ ole ollut pidemmän päälle tuloksellista, ei tarkoita sitä, ettei ylipainoinen olisi koskaan, ikinä tehnyt asian eteen mitään. Hänen koko elämänsä on saattanut olla sitä "jonkin tekemistä", mutta keinot ovat joko olleet vääränlaisia, tai ne ovat olleet vain pinnallisia.
Itsearvostus on toki tärkeä, ja IMO pohja järkevälle painonpudotukselle ja kestävälle painonhallinnalle. Mutta en näe, että itsearvostus olisi jotakin sellaista, joka linkittyy vain ja ainoastaan laihuuteen tai siihen pyrkimiseen. Itseään voi arvostaa täysin riippumatta omista puutteista tai siitä, haluaako, pystyykö tai kykeneekö niitä puutteita korjaamaan (kaikki eivät pysty - ikävää, mutta realistista). En myöskään pidä siitä, että laihuuden ympärille rakennetaan jotakin onnen valtakuntaa, jossa elämä on yhtä onnea ja autuutta. Laihuuden voi saavuttaa ja sitä voi ylläpitää monin keinoin, ja kaikki keinot eivät takaa terveyttä, onnea tai edes itsearvostusta.
Mun ei tarvitse selitellä itselleni tai kenellekään muullekaan. Tiedän mistä se johtuu.
koska minua väsyttää yöllä heräilevä lapsi niin en jaksa vielä miettiä laihduttamista
Olet siis 167/ 73, ei tuo nyt mitenkään hirveältä kuulosta, elopainoa tulee iän myötä suurimmalle osalle. Ihan normaali olet, mitä sitä murehtimaan. Sitä paitsi tutkimusten mukaan no parempi olla lievästi ylipainoinen kuin jojoilla painon kanssa jatkuvilla laihdutuksilla.