Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Asioita, jotka kuuluvat mielestäsi yleissivistykseen, mutta olet tavannut aikuisen, normaaliälyisen henkilön, joka ei ollut asiasta tietoinen?

Vierailija
26.04.2016 |

Aloitan: suomi ja viro ovat sukulaiskieliä.

Kommentit (534)

Vierailija
241/534 |
26.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No esimerkiksi fysiikan lainalaisuuksien osaamattomuus, kuten se että renkaan leveys tai ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan.

Onko näin? Olisin kuvitellut, että leveämmällä renkaalla saadaan suuremmalta alalta isompi kitka.

Kitka ei juurikaan riipu siitä miten isolle alalle auton paino kohdistuu vaan paljonko auto painaa tietä vasten, kohdistui se sitten isolle tai pienelle alalle.

Käy järkeen, kun sen miettii noin. Mutta miksi sitten ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan? Eikö se ole juuri sitä auton painoa tietä vasten?

Kyllä sen pitäisi vaikuttaa, koska liike-energia on suoraan verrannollinen nopeuden neliöön ja suoraan verrannollinen kappaleen massaan. Eikös tuosta ole normaali peruskaava?

Ei vaikuta koska myös renkaan kitkapito on suoraan verrannolllinen auton massaan. Renkaan jarrutuspito kasvaa samassa suhteessa liike-energian kanssa massan kasvaessa.

Se on näin vain teoreettisesti. Käytännössä jarrutusmatkaan vaikuttaa tietenkin jarrujen tekniikka, ajoneuvon ja sen kuljettajan reaktioaika, yms. Jos verrataan rekan ja henkilöauton jarrutusaikaa, rekka tarvitsee enemmän aikaa, koska vaikka sen jarrut ovat henkilöautoa paremmat, rekan monta kertaa suurempi paino vaatii käytännössä pidemmän jarrutusajan. Lisäksi oikeassa elämässä pitää ottaa huomioon sääolot sekä renkaiden laatu.

Vierailija
242/534 |
26.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No esimerkiksi fysiikan lainalaisuuksien osaamattomuus, kuten se että renkaan leveys tai ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan.

Onko näin? Olisin kuvitellut, että leveämmällä renkaalla saadaan suuremmalta alalta isompi kitka.

Kitka ei juurikaan riipu siitä miten isolle alalle auton paino kohdistuu vaan paljonko auto painaa tietä vasten, kohdistui se sitten isolle tai pienelle alalle.

Käy järkeen, kun sen miettii noin. Mutta miksi sitten ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan? Eikö se ole juuri sitä auton painoa tietä vasten?

Auton painon muutos muuttaa samassa suhteessa renkaan kitkavoimaa ja pysäytettävää liike-energiaa. Auto pysähtyy siis samalla matkalla painosta ja renkaan leveydestä riippumatta.

Ei muuten varmasti pysähdy täydessä lastissa oleva täysperävaunuyhdistelmä samassa matkassa kuin henkilöauto.

Raskaassa liikenteessä sallitaan suhteessa huonommat jarrut, mutta teorissa 60 tonnin rekka ja 600 kilon fiiahtti pysähtyy samalla jarrutusmatkalla.

Itse asiassa suurissa henkilöautoissa on yleensä lyhemmät jarrutusmatkat kuin pikkuautoissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
243/534 |
26.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikkia syöpiä ei voi parantaa. Tätä ei yksi tuttavani tiennyt :O

Vierailija
244/534 |
26.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yks jenkki kysyi multa kerran kuinka Suomessa vietetään Fourt of Julyta :D Ja tämä siis koulutettu aikuinen ihminen.

Olisit vastannut, että silloin on niin kylmää että laitetaan vain kynttilät ikkunoille.

Multa on kans amerikkalainen kysynyt että kuinka Suomessa vietetään Thanksgivingiä, että onko meilläkin kalkkunaa :D :D

Vierailija
245/534 |
26.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Yksi aikuinen mies ei tiennyt, mitä eroa on lukiolla ja ylipistolla. Suomalainen , 30+ -ikäinen. 

Noloa, mäkään en tiedä mikä on ylipisto. Ristipiston tiedän kyllä.

Vierailija
246/534 |
26.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No esimerkiksi fysiikan lainalaisuuksien osaamattomuus, kuten se että renkaan leveys tai ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan.

Onko näin? Olisin kuvitellut, että leveämmällä renkaalla saadaan suuremmalta alalta isompi kitka.

Kitka ei juurikaan riipu siitä miten isolle alalle auton paino kohdistuu vaan paljonko auto painaa tietä vasten, kohdistui se sitten isolle tai pienelle alalle.

Käy järkeen, kun sen miettii noin. Mutta miksi sitten ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan? Eikö se ole juuri sitä auton painoa tietä vasten?

Kyllä sen pitäisi vaikuttaa, koska liike-energia on suoraan verrannollinen nopeuden neliöön ja suoraan verrannollinen kappaleen massaan. Eikös tuosta ole normaali peruskaava?

Ei vaikuta koska myös renkaan kitkapito on suoraan verrannolllinen auton massaan. Renkaan jarrutuspito kasvaa samassa suhteessa liike-energian kanssa massan kasvaessa.

Se on näin vain teoreettisesti. Käytännössä jarrutusmatkaan vaikuttaa tietenkin jarrujen tekniikka, ajoneuvon ja sen kuljettajan reaktioaika, yms. Jos verrataan rekan ja henkilöauton jarrutusaikaa, rekka tarvitsee enemmän aikaa, koska vaikka sen jarrut ovat henkilöautoa paremmat, rekan monta kertaa suurempi paino vaatii käytännössä pidemmän jarrutusajan. Lisäksi oikeassa elämässä pitää ottaa huomioon sääolot sekä renkaiden laatu.

Määrittele "parempi jarru". Raskaassa liikenteessä sallitaan huonommat hidastavuudet kuin henkilöautoille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
247/534 |
26.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalituet maksetaan verorahoista, jotka kerätään mm. palkansaajilta ja yrityksiltä.

Veroja kerätään myös sosiaalitukien saavilta heidän sosiaalituistaan.

Tyypillinen harhaluulo: sosiaalitukien saajat jotenkin lisäävät valtion kassaa, koska maksavat veroja tuistaan... tai julkisen puolen työntekijät.

Kamalia kyllä kaikki poliisit ja tielaitoksen työntekijät ja opettajat ja muut turhimukset jotka vain loisivat verorahoilla eivätkä osallistu ollenkaan tämän yhteiskunnan ylläpitämiseen. Mutta onneksi meillä on Yksityisen Puolen Työntekijät jotka ihan yksin ilman kenenkään muun apua maksavat ihan kaikki verot! Kiitos, oi kiitos Yksityisen Puolen Työntekijä, olemme sinulle ikuisessa kiitollisuuden velassa uhrauksiesi vuoksi.

Höpön, en minä ole väittänyt opettajia jne turhiksi, sanoin vaan etteivät verorahoillaan varsinaisesti lisää valtion kassaa. 

Ikävä tuottaa pettymys, kyllä ne lisää. Valtion kirjanpidossa ei saa netottaa. Lueppa vaikka valtiokonttorin ohjeet. Tämän tietää idioottikin...

Vierailija
248/534 |
26.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No esimerkiksi fysiikan lainalaisuuksien osaamattomuus, kuten se että renkaan leveys tai ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan.

Onko näin? Olisin kuvitellut, että leveämmällä renkaalla saadaan suuremmalta alalta isompi kitka.

Kitka ei juurikaan riipu siitä miten isolle alalle auton paino kohdistuu vaan paljonko auto painaa tietä vasten, kohdistui se sitten isolle tai pienelle alalle.

Käy järkeen, kun sen miettii noin. Mutta miksi sitten ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan? Eikö se ole juuri sitä auton painoa tietä vasten?

Kyllä sen pitäisi vaikuttaa, koska liike-energia on suoraan verrannollinen nopeuden neliöön ja suoraan verrannollinen kappaleen massaan. Eikös tuosta ole normaali peruskaava?

Ei vaikuta koska myös renkaan kitkapito on suoraan verrannolllinen auton massaan. Renkaan jarrutuspito kasvaa samassa suhteessa liike-energian kanssa massan kasvaessa.

Se on näin vain teoreettisesti. Käytännössä jarrutusmatkaan vaikuttaa tietenkin jarrujen tekniikka, ajoneuvon ja sen kuljettajan reaktioaika, yms. Jos verrataan rekan ja henkilöauton jarrutusaikaa, rekka tarvitsee enemmän aikaa, koska vaikka sen jarrut ovat henkilöautoa paremmat, rekan monta kertaa suurempi paino vaatii käytännössä pidemmän jarrutusajan. Lisäksi oikeassa elämässä pitää ottaa huomioon sääolot sekä renkaiden laatu.

Massan jakautuminen vaikuttaa myös, epätasaisessa lastissa ei jarruta tasaisesti. Käytännössä täysin identtisissä olosuhteissa matka olisi identtinen, mutta niin ei koskaan todellisuudessa ole.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
249/534 |
26.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SUOMI ON OSA SKANDINAVIAA! Käsivarren Lappi on osa Skandi-vuoristoa, ja koko muu maakin sijaitsee Fennoskandian kallioperälaatalla. 

Osa Suomea on osa Skandinaviaa. Ihan kuin sanoisit, että Turkki on osa Eurooppaa. No joo, pieni osa on Euroopassa, mutta selvästi suurempi osa on kyllä Aasiaa. Täsmällisempää olisikin sanoa, että osa Turkista on Eurooppaa, ettei synny väärää käsitystä siitä missä Turkki on.

Fennoskandia on eri asia kuin Skandinavia. Ei kukaan kiistä, että Suomi on osa Fennoskandiaa. 

Skandinavian vuoristo on eri asia kuin Skandinavian niemimaa. Ala-asteella opiskeltu, muistaakseen 3-luokalla.

Ole hyvä ja kerro missä Skandinavian niemimaan rajat mielestäsi kulkevat.

Skandit:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Skandit

Skandinavian niemimaa:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Skandinavian_niemimaa

Ja nämä rajat tosiaan opeteltiin ala-asteella ja niitä kartasta näytettiin ynnä kokeeseen piirrettiin ja kerrottiin.

Osaan kyllä itsekin löytää tieni Wikipediaan. Koska niin kovasti intät vastaan, niin sen vuoksi pyysin sulta määritelmää Skandinavian niemimaan rajoille. Mutta jos allekirjoitat täysin wikitekstin, niin sen mukaan
"Skandinavian niemimaa on Pohjois-Euroopassa sijaitseva niemimaa, joka on osaFennoskandiaa. Skandinavian niemimaahan kuuluvat Ruotsi ja Norja sekä luoteisin osaSuomea.[1]

Niemimaan tarkoista rajoista ei ole selvää määritelmää. Se rajoittuu pohjoisessa Kuolan niemimaahan ja Jäämereen, Norjan länsirannikolla Norjanmereen, lounaassaPohjanmereen ja lopulta Skagerrakin,Kattegatin ja Tanskan salmien kauttaItämereen idässä aina Pohjanlahdenperukkaan saakka. Niemimaata halkoo pituussuunnassa Skandien vuorijono."

Eli Suomi kuuluu Skandinaviaan, end of story. Jankkaaminen voi loppua.

Ei. Suomi ei kuulu Skandinaviaan. Osa Suomesta kuuluu Skandinaviaan. Mutta koko helvetin maa ei kuulu Skandinaviaan, Helsinki ei kuulu Skandinaviaan, Ähtäri ei kuulu Skandinaviaan, Kuusamo ei kuulu Skandinaviaan. Vain se luoteislirpake voidaan maantieteellisesti liittää Skandinaviaan. 

Samalla lailla osa Venäjästä kuuluu Fennoskandiaan. Voiko sinun mielestäsi siis sanoa, että koko Venäjä on fennoskandinaavinen maa?

Venäjä on federaatio, ei tasavalta, joten siitä ei voi puhua samalla lailla yhtenäisenä maana kuin Suomesta. Mutta Venäjän alueista esim. Karjala kuuluu kyllä Fennoskandiaan.

Teille alapeukuttajat: Venäjän Karjala (sekä Suomen luovuttamat alueet että Itä-Karjala) kuuluu maantieteellisesti Fennoskandiaan, ja tämä on fakta. Suomi on fennoskandinen maa, mikä on myös totta. Venäjän fennoskandisuus on rajanveto- ja määrittelykysymys. Oletan, että faktoista ette viitsi kiistellä, joten oletteko siis sitä mieltä, että koska koko Venäjä/NL ei ole fennoskandiaa, alueluovutusten myötä maantieteellinen tosiasia mitätöityy? Vai onko tässä vain kyse vajaasta maantieteen tuntemuksesta? 

Se et vieläkään tajua. Fennoskandia tarkoittaa maantieteellistä ja geologista aluetta. Valtion rajoilla tai alueluovutuksilla ei ole siihen mitään vaikutusta.

En ymmärrä mitä selität. Mutta ilmeisesti ollaan kaikki yhtä mieltä siitä, että Venäjäkin on osa fennoskandiaa. Tai valtionrajathan ovat täysin keinotekoisia, joten ei tulisi puhua Ruotsista tai Kiinasta tai Argentiinasta vaan koordinaateilla esittää sijainti, jottei tällaisia epäselviä tilanteita tule. Koko Maa (huomaa iso alkukirjain) on samaa maata, hehheh.

Vierailija
250/534 |
26.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aurinko nousee idästä ja laskee länteen.

Kyllähän asia on niin, että maahan suhteutettuna aurinko pysyy paikallaan, mutta maa kiertää aurinkoa elliptisellä radalla ja lisäksi pyörii akselinsa ympäri. Viimemainitusta johtuvat yön ja päivän vaihtelut maapallolla. Toinen asia on sitten, että kokp aurinkolunta viuhtoo menemään perkeleellistä haipakkaa galaksin keskuksen ympäri. Siellä keskuksessa on tiedemiesten mukaan musta aukko.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
251/534 |
26.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No esimerkiksi fysiikan lainalaisuuksien osaamattomuus, kuten se että renkaan leveys tai ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan.

Onko näin? Olisin kuvitellut, että leveämmällä renkaalla saadaan suuremmalta alalta isompi kitka.

Kitka ei juurikaan riipu siitä miten isolle alalle auton paino kohdistuu vaan paljonko auto painaa tietä vasten, kohdistui se sitten isolle tai pienelle alalle.

Käy järkeen, kun sen miettii noin. Mutta miksi sitten ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan? Eikö se ole juuri sitä auton painoa tietä vasten?

Kyllä sen pitäisi vaikuttaa, koska liike-energia on suoraan verrannollinen nopeuden neliöön ja suoraan verrannollinen kappaleen massaan. Eikös tuosta ole normaali peruskaava?

Ei vaikuta koska myös renkaan kitkapito on suoraan verrannolllinen auton massaan. Renkaan jarrutuspito kasvaa samassa suhteessa liike-energian kanssa massan kasvaessa.

Se on näin vain teoreettisesti. Käytännössä jarrutusmatkaan vaikuttaa tietenkin jarrujen tekniikka, ajoneuvon ja sen kuljettajan reaktioaika, yms. Jos verrataan rekan ja henkilöauton jarrutusaikaa, rekka tarvitsee enemmän aikaa, koska vaikka sen jarrut ovat henkilöautoa paremmat, rekan monta kertaa suurempi paino vaatii käytännössä pidemmän jarrutusajan. Lisäksi oikeassa elämässä pitää ottaa huomioon sääolot sekä renkaiden laatu.

Käsittääkseni ajoneuvon massan muutos ei vaikuta säähän tai renkaan laatuun.

Vierailija
252/534 |
26.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tehostamista ja säästämistä voi tehdä vain tiettyyn rajaan saakka laadun kärsimättä. Esimerkiksi opetus on hyvä esimerkki tästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
253/534 |
26.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalituet maksetaan verorahoista, jotka kerätään mm. palkansaajilta ja yrityksiltä.

Veroja kerätään myös sosiaalitukien saavilta heidän sosiaalituistaan.

Tyypillinen harhaluulo: sosiaalitukien saajat jotenkin lisäävät valtion kassaa, koska maksavat veroja tuistaan... tai julkisen puolen työntekijät.

Kamalia kyllä kaikki poliisit ja tielaitoksen työntekijät ja opettajat ja muut turhimukset jotka vain loisivat verorahoilla eivätkä osallistu ollenkaan tämän yhteiskunnan ylläpitämiseen. Mutta onneksi meillä on Yksityisen Puolen Työntekijät jotka ihan yksin ilman kenenkään muun apua maksavat ihan kaikki verot! Kiitos, oi kiitos Yksityisen Puolen Työntekijä, olemme sinulle ikuisessa kiitollisuuden velassa uhrauksiesi vuoksi.

Höpön, en minä ole väittänyt opettajia jne turhiksi, sanoin vaan etteivät verorahoillaan varsinaisesti lisää valtion kassaa. 

Ikävä tuottaa pettymys, kyllä ne lisää. Valtion kirjanpidossa ei saa netottaa. Lueppa vaikka valtiokonttorin ohjeet. Tämän tietää idioottikin...

Idioottikin tajuaa, että jos maksetaan 4000e ja saadaan siitä tonni takaisin, kokonaissumma jää miinukselle. Kirjanpidolla voi kikkailla mitä vaan, mutta ei se todellisuutta miksikään muuta.

Tämä ei tarkoita, että opettajat, lääkärit tai muut valtion/kunnan työntekijät olisivat turhia ja loisia. Tietenkään. Senkin jopa idiootti tajuaa.

Vierailija
254/534 |
26.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No esimerkiksi fysiikan lainalaisuuksien osaamattomuus, kuten se että renkaan leveys tai ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan.

Onko näin? Olisin kuvitellut, että leveämmällä renkaalla saadaan suuremmalta alalta isompi kitka.

Kitka ei juurikaan riipu siitä miten isolle alalle auton paino kohdistuu vaan paljonko auto painaa tietä vasten, kohdistui se sitten isolle tai pienelle alalle.

Käy järkeen, kun sen miettii noin. Mutta miksi sitten ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan? Eikö se ole juuri sitä auton painoa tietä vasten?

Kyllä sen pitäisi vaikuttaa, koska liike-energia on suoraan verrannollinen nopeuden neliöön ja suoraan verrannollinen kappaleen massaan. Eikös tuosta ole normaali peruskaava?

Ei vaikuta koska myös renkaan kitkapito on suoraan verrannolllinen auton massaan. Renkaan jarrutuspito kasvaa samassa suhteessa liike-energian kanssa massan kasvaessa.

Se on näin vain teoreettisesti. Käytännössä jarrutusmatkaan vaikuttaa tietenkin jarrujen tekniikka, ajoneuvon ja sen kuljettajan reaktioaika, yms. Jos verrataan rekan ja henkilöauton jarrutusaikaa, rekka tarvitsee enemmän aikaa, koska vaikka sen jarrut ovat henkilöautoa paremmat, rekan monta kertaa suurempi paino vaatii käytännössä pidemmän jarrutusajan. Lisäksi oikeassa elämässä pitää ottaa huomioon sääolot sekä renkaiden laatu.

Massan jakautuminen vaikuttaa myös, epätasaisessa lastissa ei jarruta tasaisesti. Käytännössä täysin identtisissä olosuhteissa matka olisi identtinen, mutta niin ei koskaan todellisuudessa ole.

Käytännössä täyteen lastattu farmariauto voikin pysähtyä lyhyemmällä matkalla kuin tyhjänä. Näin on Tekniikan Maailman farmariautotestissä joskus käynytkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
255/534 |
26.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

nyt riitti soopa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No esimerkiksi fysiikan lainalaisuuksien osaamattomuus, kuten se että renkaan leveys tai ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan.

Onko näin? Olisin kuvitellut, että leveämmällä renkaalla saadaan suuremmalta alalta isompi kitka.

Ei saa, koska vastaavasti pintapaine pienee samassa suhteessa pinta-alan kasvaessa.

Fyysikkojen höpöhpö laskenta luuloja. Miksi luulet, että porschessa on leveät renkaat, eikä polkupyörän levyisiä renkaita??

Todellisuus ja tiedehömppä on joskus aivan eri asioita.

Wannabe fyysikkojen luuloja. Oikeat fyysikot osaavat ottaa huomioon renkaan ja tien pienistä epätasaisuuksista aihetuvan leikkausvoiman, eivätkä siten koskaan väittäisi mitään noin päätöntä.

Vierailija
256/534 |
26.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on DDR tai USSR. Aika nuori henkilö kyllä vielä, mutta pitäisi tietää.

Lyhenteet vaihtelevat eri kielissä. AIDS on ranskassa SIDA, NATO on OTAN. Saksan Demokraattimen Tasavalta on saksaksi DDR, englanniksi GDR. Neuvostoliitto on englanniksi USSR, ranskaksi URSS, venäjäksi SSSR (kyrillisesti CCCP). Harva kaikkia tuollaisia tietää.

Ja suomeksi lyhenteet ovat Itä-Saksa ja N(euvosto)L(iitto).

Ranskaksi EU on muuten UE ja USA EU.

Vierailija
257/534 |
26.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SUOMI ON OSA SKANDINAVIAA! Käsivarren Lappi on osa Skandi-vuoristoa, ja koko muu maakin sijaitsee Fennoskandian kallioperälaatalla. 

Osa Suomea on osa Skandinaviaa. Ihan kuin sanoisit, että Turkki on osa Eurooppaa. No joo, pieni osa on Euroopassa, mutta selvästi suurempi osa on kyllä Aasiaa. Täsmällisempää olisikin sanoa, että osa Turkista on Eurooppaa, ettei synny väärää käsitystä siitä missä Turkki on.

Fennoskandia on eri asia kuin Skandinavia. Ei kukaan kiistä, että Suomi on osa Fennoskandiaa. 

Skandinavian vuoristo on eri asia kuin Skandinavian niemimaa. Ala-asteella opiskeltu, muistaakseen 3-luokalla.

Ole hyvä ja kerro missä Skandinavian niemimaan rajat mielestäsi kulkevat.

Skandit:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Skandit

Skandinavian niemimaa:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Skandinavian_niemimaa

Ja nämä rajat tosiaan opeteltiin ala-asteella ja niitä kartasta näytettiin ynnä kokeeseen piirrettiin ja kerrottiin.

Osaan kyllä itsekin löytää tieni Wikipediaan. Koska niin kovasti intät vastaan, niin sen vuoksi pyysin sulta määritelmää Skandinavian niemimaan rajoille. Mutta jos allekirjoitat täysin wikitekstin, niin sen mukaan
"Skandinavian niemimaa on Pohjois-Euroopassa sijaitseva niemimaa, joka on osaFennoskandiaa. Skandinavian niemimaahan kuuluvat Ruotsi ja Norja sekä luoteisin osaSuomea.[1]

Niemimaan tarkoista rajoista ei ole selvää määritelmää. Se rajoittuu pohjoisessa Kuolan niemimaahan ja Jäämereen, Norjan länsirannikolla Norjanmereen, lounaassaPohjanmereen ja lopulta Skagerrakin,Kattegatin ja Tanskan salmien kauttaItämereen idässä aina Pohjanlahdenperukkaan saakka. Niemimaata halkoo pituussuunnassa Skandien vuorijono."

Eli Suomi kuuluu Skandinaviaan, end of story. Jankkaaminen voi loppua.

Ei. Suomi ei kuulu Skandinaviaan. Osa Suomesta kuuluu Skandinaviaan. Mutta koko helvetin maa ei kuulu Skandinaviaan, Helsinki ei kuulu Skandinaviaan, Ähtäri ei kuulu Skandinaviaan, Kuusamo ei kuulu Skandinaviaan. Vain se luoteislirpake voidaan maantieteellisesti liittää Skandinaviaan. 

Samalla lailla osa Venäjästä kuuluu Fennoskandiaan. Voiko sinun mielestäsi siis sanoa, että koko Venäjä on fennoskandinaavinen maa?

Venäjä on federaatio, ei tasavalta, joten siitä ei voi puhua samalla lailla yhtenäisenä maana kuin Suomesta. Mutta Venäjän alueista esim. Karjala kuuluu kyllä Fennoskandiaan.

Teille alapeukuttajat: Venäjän Karjala (sekä Suomen luovuttamat alueet että Itä-Karjala) kuuluu maantieteellisesti Fennoskandiaan, ja tämä on fakta. Suomi on fennoskandinen maa, mikä on myös totta. Venäjän fennoskandisuus on rajanveto- ja määrittelykysymys. Oletan, että faktoista ette viitsi kiistellä, joten oletteko siis sitä mieltä, että koska koko Venäjä/NL ei ole fennoskandiaa, alueluovutusten myötä maantieteellinen tosiasia mitätöityy? Vai onko tässä vain kyse vajaasta maantieteen tuntemuksesta? 

Se et vieläkään tajua. Fennoskandia tarkoittaa maantieteellistä ja geologista aluetta. Valtion rajoilla tai alueluovutuksilla ei ole siihen mitään vaikutusta.

En ymmärrä mitä selität. Mutta ilmeisesti ollaan kaikki yhtä mieltä siitä, että Venäjäkin on osa fennoskandiaa. Tai valtionrajathan ovat täysin keinotekoisia, joten ei tulisi puhua Ruotsista tai Kiinasta tai Argentiinasta vaan koordinaateilla esittää sijainti, jottei tällaisia epäselviä tilanteita tule. Koko Maa (huomaa iso alkukirjain) on samaa maata, hehheh.

Totta kai osa Venäjästä on Fennoskandiaa, eihän täällä kukaan muuta ole väittänytkään! 

Tai no en jaksanut plarata kaikkia viestejä läpi, mutta minä olin se joka esitti kysymyksen että onko susta muka koko Venäjä sitten fennoskandiaa kun samalla logiikalla joku väitti että koko Suomi on skandinaviaa. Vielä kerran rautalangasta, ei, koko Suomi ei ole skandinaviaa. Skandinavia on maantieteellinen alue, joten kyllä osa Suomesta kuuluu skandinaviaan, mutta ei, koko Suomi ei ole skandinaviaa. Samalla tavalla kyllä, osa Venäjästä on fennoskandiaa, mutta ei, koko Venäjä ei ole fennoskandiaa. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että onko liittovaltio vai ei. Jos haluat puhua kulttuurisista/poliittisista alueista, puhu Pohjoismaista, joihin myös Suomi luetaan.

Vierailija
258/534 |
26.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En nyt tiedä pitääkö ihan kaikkien tietää, mutta olettaisin että poikien äitien pitäisi jotain tietää poikien kehityksestä vaikka naisia ovatkin. Nyt kun olen joidenkin muiden poikien äitien kanssa jutellut hieman asioista niin olen huomannut kuinka pihalla jotkut oikeasti ovat. Luulevat että pojilla alkaa alapään karvat kasvamaan joskus 15-vuotiaina. Morjens.

uuuhh... olin joskus koululla tilaisuudessa jossa vanhempia informoitiin lasten tulevasta murkkuiästä. ensin oli jotain esitelmää jossa käytiin itsestäänselvyyksiä läpi ja mietin kuinka turha tilaisuus onkaan. tulin kuitenkin toisiin ajatuksiin kun alkoi vapaa osuus ja vanhemmat saivat esittää kysymyksiä. oli kyllä aika koomista touhua se. joku nainen oli sitä mieltä että on todella harvinaista että alle 15-v tytöllä on jo kuukautiset yms. oli oikeasti vaikea olla nauramatta.

Vierailija
259/534 |
26.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa ihmisistä joilta olen kysynyt "mitä kautta pikkuserkut on sukulaisia?" ei ole osannut vastata kysymykseen. Tämä kummastutti itseäni kovin, tosin päädyin siihen tulokseen että itse olen aina ollut pikkuserkkujen (ja sokeriserkkujen) kanssa paljonkin tekemisissä, joten asia oli itselle täysin itsestäänselvä. 

Pikkuserkku (siis serkusten lapset keskenään) terminä on minusta ilman muuta yleistietoa. 

Sokeriserkuista en ole ikinä kuullut puhuttavankaan ja nyt kun googlasin tuli heti vastaan tieto että se tarkoittaa eri puolilla Suomea vähän eri asioita. Se ei siis ole objektiivinen fakta vaan makuasia. Pitäydyn siis kannassani että sokeriserkku-termi ei missään tapauksessa kuulu yleissivistykseen.

Vierailija
260/534 |
26.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No esimerkiksi fysiikan lainalaisuuksien osaamattomuus, kuten se että renkaan leveys tai ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan.

Onko näin? Olisin kuvitellut, että leveämmällä renkaalla saadaan suuremmalta alalta isompi kitka.

Ei saa, koska vastaavasti pintapaine pienee samassa suhteessa pinta-alan kasvaessa.

Kun Formula1:ssä halutaan hidastaa autoja, yksi keino on aina ollut renkaiden kaventaminen.

Yhtenä vuonna renkaita kavennettiin vauhdin laskemiseksi ja sitten ihmeteltiin kun kierrosajat parani. Ilmanvastus pineni ja rengasvalmistajat kehittivät paremmat materiaalit.

Renkaan pito haetaan pehmemmällä kumilla ja se kestää huonommin kulutusta, jolloin rengasta leventämällä saavutetaan riittävästi kulutuspitaa ja renkaalle riittävästi ajokilometrejä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kaksi neljä