Kotona kasvatettu muka paremmin käyttäytyvä, hah!

Ihan kiinni perheen omista tavoista. Ei taida ne täällä sukupuolielimien nimiä latelevat äidit mitään kultaista käytöskirjaa kotonaan noudattaa ja lapsilleen opettaa.

No mutta kylläpä hienosti osasit korostaa kuinka loistava kasvattaja itse olet.

Ei niitä lapsia siellä hoidossa kasvateta. Säilytetään vaan työpäivän ajan.

Kaikki lähtee kotoa ja vanhemmat opettavat esimerkillään. Meillä on kolme kotonahoidettua lasta, nyt jo teinejä kaikki. Koulusta on tullut aina pelkkää positiivista palautetta, ei mitään käytöshäiriöitä, ovat puolustaneet kiusattuja, menestyneet opinnoissaan erinomaisesti. Kiitosta on tullut myös kohteliaisuudesta ja hyvistä käytöstavoista. Osaavat myös jutella vanhempien ihmisten kanssa ja auttavat ihan tuntemattomiakin, avaavat oven toiselle, antavat istumapaikkansa vanhukselle. Viimeksi viikonloppuna lapsiani kehuttiin niin, että melkein itku pääsi. Usein ihmettelen, että miten juuri minä olen saanut nämä ihanuudet hoiviini <3.

En silti väitä, että kotihoito on ainoa autuaaksitekevä asia. Hyvä päivähoito on hyvää ja varmasti parempi vaihtoehto kuin se, että kotona hoitaa äiti tai isä, joka itse ei osaa käyttäytyä, joka ei viitsi opettaa mitään lapselleen, ei tehdä hyvää ruokaa, ei ulkoilla ja keksiä toimintaa. Ja ei tee kotivanhemman työtä sydämestään ja rakkaudella.

Jos tekee lapsia sitoutuu myös heidän kasvatukseensa., Ei sitä voi ulkoistaa päivähoidolle, harrastusohjaajille tai opettajille, ne vain täydentävät (tai yrittävät korjata moukkavanhempien aiheuttamia vahinkoja).  

Jos aikuinen on saanut hyvän kasvatuksen, hän ymmärtää, että 4- ja 5-vuotiaat ovat aika pieniä vielä eivätkä aina osaa toimia aikuisten toivomalla tavalla. He voivat silti olla hyvin kasvatettuja. Kun hyvin kasvatettu aikuinen tapaa naapurin lapsineen sattumalta kaupupungilla, hän ottaa myös lapsen tilanteessa huomioon. Lapset oppivat esimerkistä ja matkimalla.

Jos kotona eri anneta toiselle tilaa, ei katsoita silmiin, ei sanota kiitos, anteeksi tai ole hyvä, niin ihan lapsen tulevaisuuden tähden on syytä toivoa, että hän oppii nuo perusasiat jossakin muualla.

Otantasi on peräti kolme ja sillä perusteella teet sitten jotain päätelmiä koti- ja päiväkotikasvatuksen vaikutuksista?

Niinhän se menee juu, että kun sä olet pari kertaa tavannut "huonosti käyttäytyvän" kotikasvatin, niin siitä voi muitta mutkitta vetää johtopäätöksen, että kaikki kotikasvatetut ovat huonosti käyttäytyviä. Justiinsa niin.

Onpas teillä ollut huonoja kokemuksia päiväkodista, jos siellä kuulemma vain säilötään lapsia.

Meidän päiväkodissa ainakin lapsia kasvatetaan, opetetaan tavoille, ihan jokainen päivä eri tilanteissa. Pienimmätkin tietävät että kädestä ei saa ottaa ja että synttärisankarille lauletaan yhdessä. Nyt on vappu lähestymässä ja siitä on juteltu kovasti lasten kanssa. Miten päiväkodissa voisi välttyä tapakasvatuksen antamiselta, kysyn vaan?

-ohis-

Päivän naurut kiitos. 

Ihania, itsekeskeisiä, esiintymisvalmiita, yhteiskunnankiipijöitä tulee tarhoista ja kotikasvatetuista ei tule mitään. Näin se neukkulandiassa menee. "Pitäähän sen äidinkin mennä töihin / kaalimaalle/ riisipellolle - mikä ero oikeasti ? Ovat poissa suurimman osan päivää lastensa elämästä ja niin se vain on.

APn pitäisi mennä tilastokeskukseen töihin. Aika suvereenisti kehittelee pomminvarmat päätelmät.

Eikös lapset kasvateta aina kotona?

Vanhemmat kasvattaa, päiväkoti ja koulu tukee. Kaikki lähtee kotoa.

Ettet pikkasen yleistäis? Ihan vähän vaan?

Meidän ystäväperheen lapset on mun mielestä aika huonosti käyttäytyviä. Kun ovat meillä kylässä tyhjentävät pullalautasen ennenkuin kukaan muu ehtii koskeakaan, eivät laita takkejaan naulakkoon, vaan ovensuuhun lattialle, eivät kiitä herkkuhetken jälkeen, eivät oma-aloitteisesti tervehdi kun tulevat meille tai kun näen heidät jossain ulkona. Heillä on usein likaiset kädet. Eivät riisu aina kenkiään eteiseen, saan saapastelevat perille asti rapakengillään. Olen kuullut heidän myös kiroilevan ja kuulemma ovat kiusanneet muita lapsia.

Ei ole tullut mieleen, että se on päiväkodin vika, mutta varmaan se on, kun siellä päivänsä viettävät? Kiitos ap, nyt ymmärrän. 

Lapsesi oli siis oppinut mekaanisen tavan sanoa "anteeksi" edes tajuamatta sen merkitystä? 

Hienoa!

Wau, sulla oli jopa 2 esimerkkiä! :D

Vierailija kirjoitti:

Onpas teillä ollut huonoja kokemuksia päiväkodista, jos siellä kuulemma vain säilötään lapsia.

Meidän päiväkodissa ainakin lapsia kasvatetaan, opetetaan tavoille, ihan jokainen päivä eri tilanteissa. Pienimmätkin tietävät että kädestä ei saa ottaa ja että synttärisankarille lauletaan yhdessä. Nyt on vappu lähestymässä ja siitä on juteltu kovasti lasten kanssa. Miten päiväkodissa voisi välttyä tapakasvatuksen antamiselta, kysyn vaan?

-ohis-

Niinhän sitä luullaan. Oletko päiväkodissa töissä? Itse olen satunnaisesti, kasvatus on teatteria ja vie aikaa oikealta työltä.

Ja ap 2 vuotiaat usein pyytää anteeksi jos heitä vastaan rikotaan ja sanovat olehyvä kun heille annetaan jotain, kiitos kun itse antavat.

Anteeksi pyytäminen ei ole sitä että lapsi pakotetaan sanomaan sana anteeksi, vaan sitä että pohditaan mikä meni vikaan ja miksi, miltä toisesta tuntuu, miltä itsestä tuntuu. Kun suuttumus on mennyt ohi pystyy lapsi aitoon anteeksi pyyntöön ja toisen lohduttamiseen. On aivan järjetöntä heti vaatia anteeksi pyyntöä ellei kyse ole vahingosta jolloin vahingontekijä on heti pahoillaan aidosti.

Sinun kokemukset on se pyhä totuus, jota nyt pitää julistaa kuten evankeliumia? 

No, kyllä selkeästi sellaiset asiat kun oman vuoron odottaminen, muiden tavaroiden rauhaan jättäminen ja se että muiden puheen päälle ei huudeta, on selvästi kotona kasvatetuille vaikeampia hahmottaa. Jos pk:n käynyt lapsi oppii nuo alle kaksivuotiaana, kotokasvatetut ei vielä eskari-ikäisenä oikein noita osaa.

Kyllä se olet sinä, joka niitä sanoja vielä sen 2 vuotiaan suuhun laittaa. Etkä voi tietää osaako hän parin vuoden päässä vastaavassa tilanteessa sanoa anteeksi tai olla tönäisemättä ketään kumoon. Ei tuo lapsikaan sitä silkkaa pahuttaan tehnyt tai ollut pyytämättä anteeksi. Hän ei vaan vielä osaa erottaa oikeaa ja väärää kuten ei tule tekemään sinunkaan lapsesi.

Mutta sitähän sinä yritätkin tässä sanoa nyt , että kotihoito on itse saatanasta. Mutta päivähoito ei tule estämään tulevaisuudessa oman lapsesi huonoa käytöstä. Vastaavia tilanteita joudut hänenkin kohdalla ratkomaa hänen ollessa se käyttäytyjä. 

Vierailija kirjoitti:

No, kyllä selkeästi sellaiset asiat kun oman vuoron odottaminen, muiden tavaroiden rauhaan jättäminen ja se että muiden puheen päälle ei huudeta, on selvästi kotona kasvatetuille vaikeampia hahmottaa. Jos pk:n käynyt lapsi oppii nuo alle kaksivuotiaana, kotokasvatetut ei vielä eskari-ikäisenä oikein noita osaa.

Tuntemani 8- vuotias tyttö ei oikein osaa noita asioita vieläkään vaikka on päivähoidossa ollut jo alle vuoden ikäisenä. Mutta hän lienee vain yksittäistapaus, kuten apkin esimerkit.